Oikaisuvaatimus englannin ja espanjan kielen lehtorin virkaan ottamisesta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen Puistolan peruskoulun johtokunnan 23.3.2017 ( § 11) tekemästä päätöksestä, jolla johtokunta on ottanut englannin ja espanjan kielen lehtorin virkaan (numero 1698) filosofian maisteri **********

Johtokunta on antanut asiasta lausunnon 5.5.2017.

Kuntalain 89 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 20 §:n 5 momentin mukaan opettajanviran haltijan ottaa peruskoulussa johtokunta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajien kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Englannin ja espanjan kielen lehtorin virka julistettiin haettavaksi ajalla 13.1.-1.2.2017. Hakuilmoituksessa edellytettiin kelpoisuusvaatimuksena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista kelpoisuutta. Tehtävän kuvauksena ilmoitettiin englannin ja espanjan kielen lehtorin tehtävät vuosiluokilla 3-9.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo mm. pidemmän ja monipuolisemman työkokemuksensa vuoksi olevansa valittua ansioituneempi ja hän katsoo johtokunnan päätöksen olevan tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain vastainen.

Virkaa haki 21 kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa. Johtokunnan lausunnon mukaan valintapäätös perustui kokonaisharkintaan, jossa huomioitiin työkokemus, suoritetut tutkinnot ja soveltuvuus virkaan.

Esittelijä toteaa, että Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Aineenopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta. Työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 8 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta työelämässä. Lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa tarkoitettuna kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksesta ilmenee, että hän on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2008, pääaineena espanjalainen filologia (83 ov) ja sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot (35 ov), erityispedagogiikka (15 ov) sekä englantilainen filologia (15 ov). Lisäksi hän on suorittanut aineopintoja (englantilainen filologia) Tampereen yliopistossa vuonna 2012. Hän on toiminut Helsingin kaupungilla englannin ja espanjan kielen päätoimisena tuntiopettajana/englannin kielen lehtorina vuosina 2008-2009, Vihdin kunnassa peruskoulun luokanopettajan viransijasisena 2011-2013 (englannin kielen opetus omalle luokalle), Karkkilan kaupungissa englannin kielen lehtorin viransijaisena 2013-2015, Vantaan kaupungissa luokanopettajan viransijaisena (englannin kielen opetus rinnakkaisluokalle) 2015-2016 sekä Helsingin kaupungissa vuodesta 2016 lähtien espanjan ja englannin kielen lehtorin viransijaisena. Opettajakokemusta hänellä on yhteensä 6 vuotta 7 kuukautta.

Virkaan valittu on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2014 pääaineena englantilainen filologia (156 opintopistettä) ja sivuaineena espanjan kieli (62 opintopistettä). Hän on toiminut Helsingin kaupungilla vuodesta 2014 lähtien englannin ja espanjan kielen lehtorin viransijaisena. Opettajakokemusta hänellä on yhteensä 2 vuotta 6 kuukautta.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaan perusopetuksessa aineenopettajalla tulee olla kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen (ennen 35 opintoviikon) laajuiset opetettavan aineen opinnot.

Sekä oikaisuvaatimuksen tekijä että virkaan valittu ovat kelpoisia haettavana olleeseen virkaan. Oikaisuvaatimuksentekijä on täydentänyt tutkintoaan Tampereen yliopistossa suorittaen englantilaisen filologian aineopinnot.

Esittelijä toteaa, että haettavana oli englannin ja espanjan kielen lehtorin virka. Johtokunta painotti hakijoiden tutkintoja vertaillessaan englannin kielen pääaineopintoja, koska viran nimikkeen mukaisesti pääosa oppitunneista on englannin kielessä. Oikaisuvaatimuksen tekijän filosofian maisterin tutkinnon pääaineena on espanjalainen filologia ja virkaan valitulla englantilainen filologia. Virkaan valittu on koulutuksensa puolesta oikaisuvaatimuksen tekijää ansioituneempi kyseiseen virkaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on toiminut kelpoisena englannin ja espanjan kielen lehtorina 3 v 2 kk ja ei-kelpoisena luokanopettajana 3 v 5 kk. Virkaan valittu on toiminut kelpoisena englannin ja espanjan kielen lehtorina 2 vuotta 6 kk. Oikaisuvaatimuksen tekijän kokemus opettajan tehtävistä kokonaisuudessaan on pidempi kuin virkaan valitulla. Kuitenkaan heidän kokemuksessaan englannin ja espanjan kielen lehtorina ei ole merkittävää eroa.

Johtokunta on valintaa tehdessään ottanut huomioon perustuslain mukaiset nimitysperusteet. Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista johtokunta on valinnut koulutuksen ja työkokemuksen sekä tekemänsä kokonaisarvion perusteella ansioituneimmaksi arvioimansa hakijan englannin ja espanjan kielen lehtorin virkaan.

Asiassa saadun selvityksen perusteella johtokunta ei ole valintaa tehdessään syrjäyttänyt ansioituneempaa hakijaa kuin valituksi tullut hakija on. Johtokunta ei ole syrjinyt oikaisuvaatimuksen tekijää sukupuolen eikä muunkaan seikan johdosta.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että johtokunta olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Johtokunnan päätös ei ole lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja johtokunnan lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

This decision was published on 30.05.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.