Valtionperintönä kuolinpesältä saatujen asunto-osakkeiden realisoiminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Anna Maija Junnila on kuollut 22.7.2015 Helsingissä. Valtiokonttori on ilmoittanut 22.12.2015 Helsingin kaupungille mahdollisuudesta hakea hänen kuolinpesänsä omaisuutta, koska häneltä ei jäänyt perimään oikeutettuja sukulaisia eikä hän ole tehnyt testamenttia, joten omaisuus on tullut perintökaaren 5 luvun mukaisesti valtiolle. Valtion oikeutta perillisittä kuolleiden kuolinpesiin valvoo Valtiokonttori.

Perillisittä kuolleen henkilön kotikunnalla on oikeus hakea kuolinpesän omaisuutta luovutettavaksi kunnalle. Valtiokonttori voi tehdä päätöksen asiassa, kun vuosi on kulunut perinnönjättäjän kuolemasta. Mikäli kunta ei lähetä hakemusta, omaisuus jää valtiolle (ellei sitä luovuteta läheiselle).

Helsingin kaupunki on pyytänyt, että Junnilan kuolinpesän omaisuus luovutettaisiin kaupungille käytettäväksi sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämiin avustuksiin järjestöille toimintaan, jolla tuetaan voimassa olevan strategiasuunnitelman toteuttamista helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Valtiokonttori on päättänyt 15.8.2016 (liite 1, sisältää perukirjan), että Junnilan kuolinpesän omaisuus luovutetaan Helsingin kaupungille seuraavilla ehdoilla:
1. Kaupunki vastaa pesän veloista ja maksuista.
2. Kaupunki käyttää omaisuuden sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämiin avustuksiin järjestöille toimintaan, jolla tuetaan voimassa olevan strategiasuunnitelman toteuttamista helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi.
3. Jos ilmaantuu perimään oikeutettu sukulainen tai testamentin saaja, kaupunki luovuttaa omaisuuden tälle.

Kaupunginjohtaja on päätöksellään 24.5.2000 § 4193 määrännyt kaupunginlakimiehen tehtäväksi hakea ja ottaa vastaan kaupungille tulevia valtion perintöjä. Kaupunginlakimies päätti 31.8.2016 § 119 (liite 2) ottaa Anna Junnilan valtionperinnön vastaan Valtiokonttorin päätöksessä mainituin ehdoin. Edelleen kaupunginlakimies päätti siirtää varat sosiaali- ja terveysvirastolle käytettäväksi Valtiokonttorin päätöksen mukaisesti ja siinä mainituin ehdoin sekä kehotti sosiaali- ja terveysvirastoa ottamaan omaisuuden vastaan ja tarkastamaan kuolinpesän hoitoa koskevan lopputilityksen ja huolehtimaan pesänhoitajan palkkion maksamisesta.

Valtiokonttorin valtuuttama pesänhoitaja, asianajaja Pekka Karimeri Asianajotoimisto Karimeri Oy:stä on siirtänyt em. valtiokonttorin päätöksen nojalla Junnilan kuolinpesän omaisuuden Helsingin kaupungille. Aikaisemmin oli tapana, että kuolinpesän huoneistot myydään ennen kuin kuolinpesän omaisuus luovutetaan kaupungille. Käytäntö on muuttunut, eikä huoneistoja enää myydä Valtiokonttorin toimesta. Näin ollen vuoden 2016 alusta Valtiokonttori ei ole enää antanut valtakirjaa pesänhoitajalleen huoneistojen myyntiin, mikäli rahavarat ovat riittäneet kuolinpesän laskujen maksuun. Valtiokonttori on siirtänyt huoneistojen omistusoikeuden suoraan Helsingin kaupungille, jonka tehtäväksi on jäänyt asunto-osakkeiden realisoiminen.

Asianajaja Pekka Karimeri on ilmoittanut halukkuudestaan hoitaa Junnilan kuolinpesältä saatujen asuinhuoneistojen myymisen valtakirjalla sosiaali- ja terveysviraston lukuun. Asunto Oy Vaasankatu 8 -huoneistolle on jo löytynyt ostaja, mutta kauppaa ei ole vielä päätetty, koska asianmukaista valtuutusta myymiseen ei ole. Karimeren mukaan valtuutus tulisi saada mahdollisimman pian, jottei osakkeiden ostaja peru kauppaa odotusajan pitkittymisen takia.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 4 §:n 10 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisesta, ei kuitenkaan muiden osakkeiden kuin valtion perintönä saatujen asunto-osakkeiden luovuttamisesta, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta.

Kuten edeltä käy ilmi, valtioperintönä saatavien kuolinpesän huoneistojen myyntijärjestelyt ovat muuttuneet vuoden 2016 alusta ja huoneistojen realisointi on jäänyt sosiaali- ja terveysviraston vastuulle. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole kuitenkaan siirtänyt virastopäällikölle tai kenellekään muullekaan viranhaltijalle sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöön perustuvaa päätösvaltaansa, joka koskee sosiaali- ja terveysviraston hallinnassa olevien valtion perintönä saatujen asunto-osakkeiden luovuttamista niiden käyvästä arvostaan.

Junnilalta valtion perintönä saatujen asunto-osakkeiden myyminen on nyt ajankohtaista, ja jotta kauppa saataisiin toteutumaan toimivalta asunto-osakkeiden myymiseen on perusteltua delegoida sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikölle tai hänen määräämälleen tällä päätöksellä. Huoneisto-osakkeiden myynnistä kertyvät varat käytetään järjestöavustuksiin, joista päättää lautakunta, ja toisaalta virastopäällikkö, kun avustettava summa on enintään 10 000 euroa.

Sosiaali- ja terveysvirasto valmistelee tarvittaessa erillisenä asiana sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi päätösehdotuksen, jossa toimivalta esitettäisiin siirrettäväksi viranhaltijalle johtosäännön 4 §:n 10 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa tehdään päätös viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisesta mukaan lukien valtion perintönä saatujen asunto-osakkeiden luovuttaminen.

This decision was published on 08.03.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.