Pyöräilybarometri 2016

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tutkimuksen mukaan 57 % Helsingin aikuisväestöstä pyöräilee vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Yleisin matkan tarkoitus pyöräillessä on työ- tai opiskelumatka. Tärkein syy pyöräilyyn on liikkumismuodon kätevyys. Helsingin aikuisväestöstä 11 % pyöräilee ympäri vuoden.

Lähes kaikki Helsingin asukkaat (96 %) suhtautuvat myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Polkupyörällä liikkuvien asukkaiden mielestä Helsinki on melko hyvä pyöräilykaupunki: valtaosa polkupyörää käyttävistä asukkaista (87 %) on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Tyytyväisten osuus on kasvanut hieman vuoteen 2014 verrattuna. Myös pyöräilyn sujuvuuteen ja turvallisuuteen ollaan hieman aiempaa tyytyväisempiä.

Pyöräilykokemukseen vaikuttavista asioista eniten tyytymättömyyttä herättävät pyöräväylien työmaa-aikaiset poikkeusjärjestelyt. Myös pyöräilyn sujuvuudessa ja etenkin turvallisuudessa on vielä parannettavaa.

Tutkimuksen mukaan helsinkiläisten pyöräilyä voidaan lisätä panostamalla pyörien pysäköintipaikkojen turvallisuuteen, pyöräväyläverkon kattavuuteen ja yhtenäisyyteen sekä pyöräilyn turvallisuuteen. Nämä seikat vaikuttavat eniten asukkaiden halukkuuteen pyöräillä nykyistä enemmän.

Taustaa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää helsinkiläisten pyöräilytottumuksia ja asenteita pyöräilynedistämistä kohtaan sekä mitata pyöräilyolosuhteita ja pyöräilyn laatua Helsingissä. Lisäksi saatiin taustatietoa pyöräilevistä helsinkiläisistä. Tutkimus on osa laajempaa pyöräilyn seurannan kokonaisuutta. Nyt toteutettu pyöräilybarometri on jatkoa vuonna 2014 toteutetulle pilottitutkimukselle. Tutkimus on tarkoitus toistaa jatkossakin kahden vuoden välein. Näin pyöräilyolosuhteiden laadun kehitystä voidaan luotettavasti seurata.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli Helsingin 18–74 vuotta täyttänyt väestö. Kyselyn painopiste oli pyöräilijöissä siten, että valtaosa kysymyksistä kohdistettiin vain pyöräilijöille. Tutkimuksessa pyöräilijäksi määriteltiin asukas, joka käyttää polkupyörää vähintään kerran viikossa lumettomana aikana.

Asukkaita haastateltiin yhteensä 2004. Otos muodostettiin satunnaispoimintana puhelinnumeromassasta postinumeroalueittain. Haastatteluja tehtäessä noudatettiin otoskehikkoa, jossa oli määritelty haastattelumäärät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan alueittain. Aluekiintiöinä oli jako kantakaupunkiin ja esikaupunkialueeseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin elokuussa viikoilla 33−34. Tutkimuksen toteutti Otantatutkimus Oy.

Tutkimus löytyy kaupungin Internet-sivuilta kohdasta Julkaisut ja aineistot

http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2016-4.pdf(Link leads to external service)

Tutkimuksen tulokset

Helsingin aikuisväestöstä 70 % liikkuu pyörällä ainakin joskus. Päivittäin autolla kulkevista kaksi kolmasosaa liikkuu myös pyörällä ainakin joskus. Päivittäin joukkoliikennettä käyttävien keskuudessa osuus on jonkin verran pienempi (61 % pyöräilee ainakin joskus).

Helsingin asukkaista 11 % liikkuu pyörällä ympäri vuoden. Heistä lähes puolet liikkuu pyörällä päivittäin myös kun maassa on lunta ja jäätä. Ympäri vuoden pyörää käyttävissä on keskimääräistä enemmän miehiä.

Helsingissä 82 %:lla asukkaista on käytössä vähintään yksi tai useampia toimivia polkupyöriä. Asukkaista, joilla on polkupyörä, 2 %:lla on käytössä sähköavusteinen polkupyörä ja 11 % harkitsee sellaisen ostamista.

Vähintään kerran viikossa polkupyörää käyttäviä (=pyöräilijä) on 57 % Helsingin asukkaista. Osuus on sama kuin kaksi vuotta sitten. Pyöräilijöistä 46 % liikkuu pyörällä päivittäin tai lähes päivittäin lumettomana aikana. Osuus on jokseenkin sama kuin vuonna 2014.

Pyöräilijöissä on hieman keskimääräistä enemmän 25–49-vuotiaita, työssäkäyviä, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kantakaupungissa asuvia ja vastaajia, joiden taloudessa on kouluikäisiä lapsia. Pyöräilijöiden keskuudessa on keskimääräistä vähemmän päivittäin joukkoliikennettä käyttäviä tai päivittäin autolla kulkevia. Pyöräilijöistäkin silti kolmannes käyttää päivittäin joukkoliikennettä ja neljännes autoa. Pyöräilijöiden osuus on keskimääräistä suurempi niiden vastaajien keskuudessa, joilla etäisyys päivittäiseen aktiviteettiin on 3–10 kilometriä.

Helsinkiläiset kannattavat pyöräilyn edistämistä. Lähes kaikki Helsingin asukkaat (96 %) suhtautuvat myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Suhtautuminen on yhtä myönteistä kuin kaksi vuotta sitten. Asenne on myönteinen myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka eivät pyöräile (92 %).

Polkupyörällä liikkuvien asukkaiden mielestä Helsinki on melko hyvä pyöräilykaupunki: valtaosa (87 %) on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Tyytyväisten osuus on kasvanut 4 %-yksikköä, mutta pyöräilyoloissa on vielä puutteita. Runsaat 10 % vastaajista on tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä.

Pyöräily Helsingissä koetaan hieman aiempaa turvallisemmaksi. 14 % polkupyörää käyttävistä asukkaista kokee pyöräilyn turvalliseksi ja 60 % melko turvalliseksi. Hienoisesta parannuksesta huolimatta noin joka neljäs polkupyörää käyttävä asukas kokee yhä turvattomuutta pyöräillessään Helsingissä. Miehet kokevat pyöräilyn turvallisemmaksi kuin naiset.

Polkupyörää käyttäviltä kysyttiin lisäksi tyytyväisyyttä 11 pyöräilyyn liittyvään asiaan. Tyytyväisimpiä ollaan pyöräväylien hoitoon muina aikoina kuin talvella. Selvästi eniten tyytymättömyyttä herättävät pyöräväylien työmaa-aikaiset poikkeusjärjestelyt, joihin joka toinen pyörää käyttävä asukas on tyytymätön. Tyytymättömyyttä herättää myös mm. se, miten pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väylät on erotettu toisistaan (41 % tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä). Vuoteen 2014 verrattuna tyytyväisten osuus pyöräilyyn soveltuvien reittien määrään kantakaupungissa, pyöräväylien talvihoitoon sekä pyörien pysäköintimahdollisuuksiin asemilla on kasvanut hieman.

Helsingin asukkaita kannustaisi lisäämään pyöräilyä etenkin se, että pyörien pysäköintipaikat ja -alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta (70 %). Seuraavaksi kannustavimpina asioina koettiin nykyistä kattavampi ja yhtenäisempi pyöräväyläverkko sekä pyöräilyn parempi turvallisuus. Ei-pyöräilijöiden keskuudessa turvallisuuden parantaminen sai enemmän mainintoja kuin pyöräväyläverkon kattavuus.

Helsinkiläisten pyöräily liittyy yleensä tarpeeseen liikkua paikasta toiseen ja harvemmin pelkästään kuntoiluun. Pyöräillen tehdyn matkan tarkoitus on useimmiten työ- tai opiskelumatka (48 %:lla). Osuus on hieman suurempi kuin vuonna 2014. Vain 14 % vastaajista mainitsi yleisimmäksi matkan tarkoitukseksi kuntoilun, ja osuus laski hieman kahden vuoden takaisesta.

Pääasiallisena syynä pyöräilyyn mainittiin useimmiten kätevyys liikkumistapana (40 %) tai myönteiset vaikutukset fyysiseen kuntoon ja terveyteen (35 %). Tulosten perusteella pyöräily näyttäisikin olevan helsinkiläisille selkeästi valinta eikä olosuhteista johtuva pakko.

Pyöräilemättömyyttä tai vähäistä pyörän käyttöä perusteltiin useimmiten sillä, että pyörää ei ole saatavilla, terveydentilalla/korkealla iällä tai sillä, että kokee jonkin muun liikkumistavan mieluisampana.

Helsingin asukkaat ovat tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kaupunkipyöräjärjestelmään (76 %). Kaupunkipyörää käyttäneiden keskuudessa tyytyväisten osuus oli suurempi (88 % vähintään melko tyytyväinen). Asukkaista 7 % oli käyttänyt Helsingin kaupunkipyöriä elokuussa 2016.

This decision was published on 10.02.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §