Kävelykeskustan periaatesuunnitelman suunnittelutilanne

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kävelykeskustan suunnittelussa selvitetään, miten kävelykeskustaa voitaisiin laajentaa. Tavoitteena on turvata keskustan kaupallinen menestys, luoda paremmat puitteet kaupunkitapahtumille ja vilkkaalle kaupunkielämälle sekä parantaa jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kävelykeskustan periaatesuunnitelmaa varten on tehty jalankulkijalaskennat, karttakysely asukkaille ja julkisten tilojen laatua koskeva selvitys. Periaatesuunnitelmasta on laadittu luonnoksia ja liikenneverkkovaihtoehtoja. Parhaillaan on käynnissä verkkokysely asukkaille ja työpajat eri asukas- ja yritysjärjestöjen sekä kaupungin eri virastojen edustajien kanssa.

Kävelykeskustan periaatesuunnitelma valmistellaan kevään aikana tehtävien selvitysten, vaikutusarvioiden sekä työpajoista ja verkkokeskustelusta saatavan palautteen pohjalta.

Helsingin kävelykeskustaa on kehitetty määrätietoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Keskuskadun kävelykadun ja vireillä olevan Erottajan aukion valmistuttua on edellisen suunnittelukierroksen toimenpiteet toteutettu.

Kävelykeskustan periaatesuunnittelutyö on oikeusvaikutteisen yleiskaavan tavoitteiden mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Suunnitelma edistää seuraavia strategioita:

• kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kaupunki,
• keskustaa kehitetään kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä panostamalla viihtyisyyteen ja elävyyteen,
• vahvistetaan kaupunkikulttuurin mahdollisuuksia ja kehitetään julkisen kaupunkitilan käytettävyyttä,
• edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta,
• parannetaan jalankulku- ja pyöräilyverkoston jatkuvuutta ja turvallisuutta.

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa (khs 12.1.2015) kävely on linjattu keskustan tärkeimmäksi liikkumismuodoksi.

Kävelykeskusta käsittää keskeisimmän liikekeskustan alueen, joka on pääosin maanalaisen huollon ja pysäköinnin piirissä oleva alue, vilkkaimman asioinnin ja jalankulun alue sekä kaupunkitapahtumien alue. Kävelykeskustassa on kävelykatuja, aukioita, levennettyjä jalkakäytäviä, sujuvia kadun ylityksiä, sekä kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja. Kauppakujat ja korttelipihat täydentävät kävelyalueita.

Suunnittelulle tulee kehittämistarpeita johtuen kaupunkirakenteen muutoksista (esim. joukkoliikenteen muutokset Rautatieaseman ympäristössä), ajankohtaisista rakennushankkeista (esim. Keskustakirjasto), kaupunkitilan tapahtumallisuudesta sekä tarpeesta sujuvoittaa ja parantaa yhteyksiä.

Suunnittelun pohjaksi on tehty laskennat jalankulkijamääristä, karttakysely asukkaille vuonna 2014 (1800 vastaajaa) sekä tutkimus jalankulkuympäristöjen laadusta vuonna 2016.

Tarkoitus on luoda yhtenäistä jalankulkuverkostoa ja parantaa yhteyksiä ydinkeskustasta asuntoalueiden kauppakaduille, rannoille ja puistoalueille.

Kävelykeskustan periaatesuunnitelman toimenpiteet kohdistuvat seuraaville alueille:

• Esplanadi, Kauppatori ja Eteläsatama,
• Mannerheimintie, Erottaja,
• Rautatieaseman ympäristö, Kaisaniemenkatu,
• Keskustakirjaston ympäristö,
• Yliopiston keskustakampuksen alue,
• Kampin keskus, Lasipalatsinaukio, Amos Andersson, metroasema,
• Kampin ja Kaartinkaupungin kauppakadut.

Katuverkkovaihtoehtojen kuvaus

Katuverkkovaihtoehdossa 1 on Pohjoisesplanadi muutettu kävelykaduksi, jolla on sallitaan huolto- ja tontilleajo. Eteläesplanadi on kaksisuuntainen (yksi ajokaista suuntaansa). Kaivokadulla sallitaan yksikaistaisena kaikki liikennemuodot. Ajo Asema-aukiolle tapahtuisi Postikadun kautta. Mannerheimintie muutetaan 1 + 1 ajokaistaiseksi Pohjoisen Rautatiekadun ja Erottajan väliltä.

Katuverkkovaihtoehdossa 2 on Kaivokatu muutettu joukkoliikennekaduksi. Ajo Asema-aukiolle tapahtuisi Postikadun kautta. Pohjoisesplanadilla ja Eteläesplanadilla on yksi ajokaista suuntaansa. Mannerheimintie muutetaan 1 + 1 ajokaistaiseksi Pohjoisen Rautatiekadun ja Erottajan väliltä.

Verkkovaihtoehdoissa 1 ja 2 on Unioninkatu muutettu kaksisuuntaiseksi Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välillä sekä Eteläesplanadin ja Eteläisen Makasiinikadun välillä.

Katuverkkovaihtoehdossa 3 on Kaivokatu joukkoliikennekatuna ja Pohjoisesplanadi sekä Eteläesplanadi kävelykatuna (huolto- ja tontilleajo sallittu). Ajo Asema-aukiolle tapahtuu Kaivokadun kautta ja Postikatu on muutettu kävelykaduksi. Mannerheimintie muutetaan 1 + 1 ajokaistaiseksi Pohjoisen Rautatiekadun ja Erottajan väliltä.

Lisäksi kaikissa katuverkkovaihtoehdossa on Fabianinkatu Pohjoisesplanadin ja Kaisaniemenkadun välillä muutettu kävelykaduksi/kävelypainotteiseksi kaduksi, jolla huolto- ja tontilleajo on sallittu. Kalevankadulle ja Eerikinkadulle on myös ehdotettu kaikissa vaihtoehdoissa yksisuuntaisia katuosuuksia.

Jatkosuunnittelun aikataulu

Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa, minkä jälkeen se tulee nähtäville lausuntoja ja mielipiteitä varten.

Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto. Periaatesuunnitelma on pohjana yksityiskohtaisemmalle jatkosuunnittelulle. Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuisi vaiheittain arviolta 10–15 vuoden aikana, ja jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen.

This decision was published on 27.01.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §