Poikkeamishakemus (Kamppi, Lapinlahdenkatu 7)

Virastopäällikkö päätti hyväksyä As Oy Lappilan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista kantakaupungin rajatusta rakennuskiellosta yleiskaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Hakija

As Oy Lappila (jättöpäivämäärä 19.9.2016)

Rakennuspaikka

4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 154 tontti 5

Hakemus

Työtilan (97 k-m2) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen kahdeksi asuinhuoneistoksi poiketen yleiskaavan laatimiseksi asetetusta rakennuskiellosta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kohde sijaitsee sisäpihalla ja käynti huoneistoon on porrashuoneen kautta puoli kerrosta sisääntulotasoa ylempänä, eikä pihalta ole suoraa, eikä esteetöntä käyntiä huoneistoon. Porrashuoneen muut huoneistot ovat asuntoja ja nykyinen työtila aiheuttaa rauhattomuutta asiakasliikenteen ja toimintansa takia muutoin asuinkäytössä olevassa porrashuoneessa. Työtila on ollut yli vuoden tyhjillään ja sen muuttaminen asuinhuoneistoksi parantaisi tilan tarkoituksenmukaista käyttöä sekä edistäisi asuinrakentamista keskustassa. Hankkeen yhteydessä myös pihan viihtyisyyttä parannettaisiin. Hakija katsoo, että alueen tarpeellinen palvelutaso ei huononisi tilan poistumisen myötä sillä yhtiöllä on tämän lisäksi neljä muutakin myymälähuoneistoa katutasossa sekä yksi työtila.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto yleiskaavan muuttamiseksi.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 27.1.2014 (§ 38) määräämä rakennuskielto (nro 12259) yleiskaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue kuuluu kerrostalovaltaiseen asumisen ja toimitilojen alueeseen, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää. Poikkeaminen on voimassa olevan yleiskaavan mukainen.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue on Liike- ja palveluksekusta C1-aluetta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.

Nyt haettu toimenpide poikkeaa Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteista siten, että hankkeen myötä toimitilan kokonaismäärä vähenee ja rakennuksen ensimmäisen kerroksen tiloja osoitetaan muuhun, kuin liiketilakäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 31.8.1981 vahvistettu asemakaava nro 7889. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Kadunvarteen on osoitettu rakennusoikeutta 1780 k-m² viiteen kerrokseen. Pihasiipi, johon hanke kohdistuu, on rakennusalan ulkopuolella. Rakennus on suojeltu kaupunkikuvallisesti arvokkaana merkinnällä s0.

Rakennuspaikalla on rakennusmestari O. Romppasen v. 1907 suunnittelema viisikerroksinen asuintalo ja se edustaa ns. rakennusmestarijugendia. Haettu toimenpide kohdistuu sisäpihan siipeen, johon sijoittui alun alkaen toimitilaa kolmessa kerroksessa sekä näiden päällä 4.–5. kerroksen kavennetussa rakennusosassa hellahuoneita. Toimitilat on suunniteltu alun perin kirjapainon käyttöön, mutta tilat ovat vähittäin muuttuneet asuinhuoneistoiksi; kolmas kerros vuonna 1992 ja toinen kerros vuonna 1993. Entisen kirjapainon ensimmäinen kerros on edelleen toimisto- ja varastokäytössä, sisätiloiltaan muutetussa muodossa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (17.10.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta, kiinteistöviraston tonttiosastolta ja pelastuslaitokselta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (25.10.2016), että kohteen historiallisten arvojen säilymisen kannalta olennaista on alkuperäisten rakennusosien säilyminen jatkossa, sekä tiedon kerääminen alkuperäisestä käytöstä ja sen historiasta. Alkuperäinen kolmen kerroksen toimitilakokonaisuus on hajonnut 1990-luvun muutoksissa, eikä poikkeamispäätöshakemuksessa esitetty pohjakerroksen muutos enää merkittävästi heikennä kohteen rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoa. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamispäätöshakemusta.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska muutettava huoneisto sijaitsee sisäpihan puolella, puolta kerrosta pihatasoa ylempänä, eikä suoraa yhteyttä pihalta huoneistoon ole. Tila on vaikeammin hyödynnettävissä toimi- ja erityisesti liiketilakäyttöön kuin tontin muut, Lapinlahdenkadun varressa sijaitsevat liiketilat.

Hanke sijaitsee keskustan toimitilakysynnän kannalta keskeisellä ja joukkoliikenteellä erinomaisesti saavutettavalla alueella (esim. etäisyys Kampin metroasemalle n. 200 metriä). Tontilla pystytään kuitenkin varmistamaan toiminnallisesti monipuolinen ja sekoittunut rakenne, sillä liiketilaa jää edelleen runsaasti rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen kadun puolella. On tärkeää, että tontin kadunvarren liiketilat säilyvät. Pihasiiven huoneisto on luonteva paikka myös asunnolle. Sekä kyseisellä tontilla että sitä ympäröivässä kaupunkirakenteessa, etenkin Kampin keskukseen päin mentäessä, on nykyisellään runsaasti kivijalkaliikkeitä sekä toimitilarakennuksia. Alueen toiminnallinen tasapaino tai jalankulkuympäristön elävyys eivät vaarannu tämän hankkeen myötä.

Lisäksi hankkeen yhteydessä esitetyt pihan parannustoimenpiteet lisäävät myös tontin muiden asukkaiden asuinviihtyvyyttä. Tämä edellyttää sitä, että nykyiset autopaikat sisäpihalla poistetaan ja alue istutetaan ja rakennetaan viihtyisäksi oleskelupihaksi. Rakennuslupahakemukseen tulee liittää erillinen, asiantuntijan laatima pihasuunnitelma.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 38, 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a

Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §

Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §

Maksu

1000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon