Poikkeamishakemus (Pitäjänmäki, Pitäjänmäentie 33)
Poikkeamishakemus (Pitäjänmäki, Pitäjänmäentie 33)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Kiinteistö Oy Pitäjänmäentie 33:n asemakaavaa nro 11196 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista:
- rakennusalan rajoista
- ulkoiluväline-ja lastenvaunuvaraston sijoituksesta
- autopaikkojen sijoituksesta
- autopaikkojen lukumäärästä
- rakennussuojelusta.
Hakija
Kiinteistö Oy Pitäjänmäentie 33 (jättöpäivämäärä 16.9.2016)
Rakennuspaikka
46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46119 tontti 16
Hakemus
Asuinkerrostalo (645 k-m²) on suunniteltu rakennettavaksi voimassa olevasta asemakaavasta poiketen niin, että osa uudisrakennuksesta sijoittuu istutusalueelle. Lisäksi ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot on suunniteltu erilliseen talousrakennukseen sen sijaan, että ne olisivat porrashuoneen yhteydessä. Autopaikat on sijoitettu osin kaavaan merkityn p-alueen ulkopuolelle ja autopaikkojen määrä tontilla on 14 kpl kaavanmukaisen 15 kpl sijaan. Suojellun rakennuksen kaupunkikuvallisesti merkittäviä pääjulkisivuja ei muuteta, mutta pohjoisjulkisivun projektorihuone halutaan purkaa.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että sijoittamalla uudisrakennus erilleen suojeltavasta vanhasta rakennuksesta, saadaan pihatilasta parempi. Kaavassa säilytettäväksi merkitystä puustosta ei tällä rakennettavaksi suunnitellulla alueen osalla ole erityisen merkittäviä puita. Pihasuunnitelmaan on merkitty säilyviksi mm. tontin kulmalla olevat kookkaat männyt. Sijoittamalla ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot erilliseen talousrakennukseen ne sijoittuvat keskeisesti ja ovat esteettömiä. Kaavan mukaisesti ne tulisi sijoittaa porrashuoneen yhteyteen, mutta suunnitteluratkaisu ei sisällä varsinaista porrashuonetta. Autopaikat on sijoitettu osin kaavaan merkityn p-alueen ulkopuolelle, sillä asemakaavan mukaisilla paikoilla ne tontin tasoerojen vuoksi olisivat edellyttäneet mittavan tukimuurin rakentamisen ja myös kääntymistilojen järjestely olisi ollut hankalaa ja tuottanut huonoja ratkaisuja. Autopaikkojen määrä tontilla on 14 kpl kaavanmukaisen 15 sijaan, koska pihalle ei mahdu enempää. Suojellun rakennuksen kaupunkikuvallisesti merkittäviä pääjulkisivuja ei muuteta, mutta pohjoisjulkisivun projektorihuone puretaan.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 22.10.2003 vahvistettu asemakaava nro 11169. Asemakaavan mukaan tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten AL-korttelialuetta. Tontilla on suojeltava rakennus (Sr-2), jonka rakennusalalla on rakennusoikeus 700 k-m² ja enimmäiskerrosluku IIu½. Rakennus on kaupunkikuvallisesti arvokas ja sitä ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennusalalle on lisäksi merkitty ääneneristävyysvaatimus 32 dBA Pitäjänmäentien liikennemelua vastaan. Tontin pohjoisosassa on rakennusala 650 k-m² uudisrakennukselle ja kerrosluku on myös IIu½. Tontille saa lisäksi rakentaa 75 k-m² talousrakennustilaa sille erikseen merkitylle rakennusalalle. AL-korttelialueella on rakennusten oltava rapattuja ja niissä on oltava harjakatto. Uudisrakennukselle on annettu julkisivupinnan ja vesikaton ylin korkeusasema +38.0 m. Tontille on merkitty istutettavat alueen osat, joilla puusto on säilytettävä. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat asunnoilla 1 ap / 95 k-m² ja toimisto- ja liiketiloilla 1 ap / 80 k-m². Pysäköintiä varten on merkitty alueet tontin itä- ja länsireunoilla.
Nykytilanteessa tontilla on kaksikerroksinen, kivirakenteinen asuin- ja liikerakennus, jossa on aiemmin toiminut mm. pankki ja elokuvateatteri. Suojeltu rakennus on rakennettu 1949–50. Sen lisäksi tontilla on tiilinen talousrakennus.
Osallisten kuuleminen
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (4.10.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 1 kpl. Naapuritontilla Konalantie 4:ssa olevan taloyhtiön mielestä suunnitelma on vastoin kaavan henkeä, sillä 2003 vahvistetussa kaavassa on huomioitu ympäristön ja vihernäkymien säilyminen. Naapuriyhtiön mukaan 40–45 % rakennuksesta on rakennusalan ulkopuolella säilytettävän puuston alueella. Yhtiö katsoo, että suunnitteilla oleva rakennus peittää näkymän ja vihermaiseman sekä etelä- että länsipuolella taloa ja että toteutuessaan se tekisi Pitäjänmäenpolun kävelytiestä pimeän ja ahtaanoloisen kuilun. Naapuriyhtiö katsoo, että suunnitelmasta laadittu parvekenäkymän havainnekuva ei ole totuuden mukainen eikä vastaa todellista tilannetta. Lisäksi naapuriyhtiön mukaan suunnitelmassa on tulkittu vesikaton korkeusasemaa koskevaa kaavamerkintäohjetta väärin siten, että korkeusasema saisi olla enintään +38,0 sen sijaan, että se suunnitelmassa on +41,0.
Vastine
Poikkeaminen rakennusalasta koskee tontin itälaitaa, jolla suunniteltu uudisrakennus sijoittuu istutusalueeksi merkitylle alueen osalle noin 11,5–13 metrin pituudelta. Uudisrakennus ja naapuritalo sijoittuvat kulmittain niin, että pienin etäisyys on n. 16,4 m seinästä ja 13,8 m parvekkeista mitattuna, mitä voidaan kaupunkiolosuhteissa pitää riittävänä etäisyytenä. Uudisrakennus rajoittaa näkymiä Konalantie 4:sta lännen suuntaan. Rakennukset Konalantie 4:n etelään avautuvilta parvekkeilta säilyvät kuitenkin varsin vehreät näkymät ja väljästi rakennusten rajaama yli 1 000 m² pihapiiri, joten poikkeamisen aiheuttama haitta ei ole kohtuuton. Suunnitelmassa uudisrakennuksen pääikkunoiden avautuminen ja kaikki asuntojen terassit on käännetty pihan puolelle rakennuksen pitkälle sivulle, mikä on yksityisyyden kannalta edullinen ratkaisu kummallekin tontille. Poikkeamishakemuksen mukaisessa ratkaisussa myös oleskelupiha ja leikkipaikka muodostuvat uudisrakennuksen eteläpuolelle etäämmälle Konalantie 4:n parvekkeista.
Suunnitellun uudisrakennuksen kohdalla Pitäjänmäenpolun vastakkaisella puolella ei ole rakennusmahdollisuutta vaan alue on istutusalueeksi merkitty laaja katualue, joten ahtauden tunne tai polun kuilumaisuus ei näillä kohdin muodostu ongelmaksi. Havainnekuva on laadittu todellista tilannetta vastaavaksi 3D-mallin mukaan. Hakemuksen liitteenä olevan kuvan katselupiste on parvekejulkisivun keskellä, kun taas muistutuksen mukaan liitetty valokuva on otettu parvekesivun läntisestä kulmasta.
Naapuriyhtiö vetoaa ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjan Kaavamerkinnät-julkaisun ohjeeseen rakennusten korkeuden merkintätavasta ja katsoo, että merkintäohjetta on tulkittu väärin. Asetus kaavamerkinnöistä on tarkoitettu perustaksi kaavojen merkintäjärjestelmälle, mutta kaavoissa voidaan tarpeen mukaan käyttää muitakin merkintöjä. Kaavamerkinnät laaditaan aina tapauskohtaisesti ja ratkaisevaa määräyksen tulkinnassa on kaavakartassa ilmaistu sanamuoto. Tulkinnassa ei siis ole tapahtunut virhettä.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistövirastolta, kaupunginmuseolta, liikuntavirastolta ja rakennusvirastolta.
Kaupunginmuseo korostaa lausunnossaan vanhan rakennuksen suojelutavoitteita. Julkisivudetaljit on säilytettävä alkuperäisessä asussaan. Näitä ovat pääsisäänkäynnin tuulikaappi alkuperäisine ovineen, katos ja parvekkeet. Mahdolliset korjaukset ja muutokset tulee tehdä alkuperäistä toteutusta mukaillen. Kaupunginmuseo ei vastusta projektorihuoneen purkamista. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa poikkeamispäätöshakemuksesta.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suunniteltu ratkaisu edistää kaavan tavoitteiden toteutumista tontin pihatilan ja suojellun rakennuksen suhteen. Suojellun rakennuksen kannalta on eduksi, että se säilyy itsenäisenä ja uudisrakennusta ei rakenneta siihen kiinni. Pitkänomainen uudisrakennus ja sen eteläpuolelle muodostuva oleskelupiha on edullinen sekä hakijan että naapuritalojen ulko-oleskelutilojen yksityisyyden kannalta. Ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastojen sijoittaminen erilliseen talousrakennukseen on hyvä ratkaisu, koska ne sijoittuvat keskeisesti, ovat esteettömiä ja nykyinen autotalli voidaan hyödyntää uudessa käytössä.
Autopaikkojen sijoitus osin kaavaan merkityn p-alueen ulkopuolelle on perusteltua tontin sisäisten tasoerojen takia, jotta tontille ei ole tarpeen rakentaa raskaita tukimuurirakenteita. Kaavan laatimisen jälkeen on kaupunkisuunnittelulautakunta v. 2015 hyväksynyt uuden laskentaohjeen asuintonttien pysäköintipaikkamäärille. Ohjeen mukaan esikaupunkialueilla alle 600 m etäisyydellä rautatieasemasta vaaditaan 1 ap / 130 k-m² kaavan mukaisen 1 ap / 95 k-m² sijaan. Laskentaohjeen perusteella autopaikkojen määrää tontilla voidaan siis vähentää esitetyn mukaisesti 14 autopaikkaan.
Projektorihuone voidaan purkaa, koska se sijoittuu rakennuksen pihanpuoleiselle sivulle pienenä ulokkeena eikä näy katujen suuntaan. Sen kaupunkikuvallinen merkitys on vähäinen. Kaupunginmuseo ei vastusta projektorihuoneen purkamista.
Poikkeamisen erityinen syy on tontilla olevan rakennuksen suojelutavoitteiden edistäminen ja tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 6.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 28.10.2016
Tontille rakennetaan uusi asuinkerrostalo ja tehdään joitakin muutoksia sr-2 suojeltuun rakennukseen, jossa mm. projektorihuone puretaan.
Kaupunginmuseo korostaa, että suojellun rakennuksen julkisivudetaljit on säilytettävä alkuperäisessä asussaan. Näitä ovat pääsisäänkäynnin tuulikaappi alkuperäisine ovineen, katos ja parvekkeet. Mahdolliset korjaukset ja muutokset tulee tehdä alkuperäistä toteutusta mukaillen. Kaupunginmuseo ei vastusta projektorihuoneen purkamista.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa poikkeamispäätöshakemuksesta.
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846
Rakennusvirasto 26.10.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa poikkeamispäätöshakemuksesta Pitäjänmäen tontille 46119/16, Pitäjänmäentie 33. Määräaika on 28.10.2016.
Kiinteistö Oy Pitäjänmäentie 33 on hakenut lupaa saada poiketa asemakaavasta Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46119 tontilla nro 16 (osoitteessa Pitäjänmäentie 33).
Asemakaavasta poikkeaminen koskee pääosin uudisrakennuksen rakentamista osin tontille merkityn rakennusalan ulkopuolelle.
Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa poikkeamisasiaan.
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237
This decision was published on 03.02.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 23, 25, 26, 27, 28 ja 29 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 23 (Maksun osalta), 25 (Maksun osalta), 26, 27 (Maksun osalta), 28 (Maksun osalta) ja 29 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.