Poikkeamishakemus (Kaartinkaupunki, Eteläranta 4)
Poikkeamishakemus (Kaartinkaupunki, Eteläranta 4)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä Bostadsaktiebolaget Södra Kajen 4 rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuspaikkaa koskevasta rakennuskiellosta asemakaavan muuttamiseksi.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivujen ja katon muutos- ja rakennustyöt ja julkisivujen värijäsentely tulee tehdä ennallistavalla tavalla
- Rakennuksen Etelärannan puoleinen pääporrashuone B, Unioninkadun puoleinen porrashuone C ja pihan puoleiset porrashuoneet C ja E tulee muutos- ja rakennustöiden yhteydessä tehdä ennallistavalla tavalla
- Sisäpihalle suunniteltavat parvekkeet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Parvekkeita ei saa lasittaa. Kulmaparvekkeet tulee suunnitella niin, että huoneiden näkymiä ja valoisuutta ei heikennetä.
Hakija
Bostadsaktiebolaget Södra Kajen 4 (jättöpäivämäärä 16.9.2016)
Rakennuspaikka
3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 55 tontti 17
Hakemus
Rakennuksen (5 461 k-m2) pysyvä rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen asuntokäyttöön rakennuskieltoalueella.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että 1890-luvulla rakennetussa asunto-osakeyhtiössä palautetaan asunnoiksi 1950- 80 -luvuilla toimistokäyttöön muutetut asuinhuoneistot.
Säännökset, joista poiketaan
Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 3.10.2016 (§ 858) määräämä rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi, jolla vanhentuneiden asemakaavojen puutteelliset tai kokonaan puuttuvat rakennusoikeus-, käyttötarkoitus- ja rakennussuojelumääräykset saatetaan ajan tasalle.
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.8.1836 vahvistettu asemakaava nro 461. Asemakaavassa on osoitettu tontin rajat. Asemakaavassa ei ole määräystä tontin käyttötarkoituksesta eikä muitakaan kaavamääräyksiä.
Alueella voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on Keskustatoimintojen aluetta. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue on Liike- ja palvelukeskusaluetta C1.
Tontti on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Helsingin Kauppatori rakennuksineen).
Nykytilanteessa rakennuksesta on hakijan ilmoituksen mukaan toimistokäytössä noin 3 999 k-m2, asuntokäytössä noin 715 k-m2 ja varasto- ja teknisinä tiloina noin 1 007 k-m2.
Yritysvaikutusten arviointi
Yritysvaikutukset kohdistuvat poikkeamisluvan hakijatahoon, omistamassaan rakennuksessa toimivaan yritykseen Berner Oy, lisäksi kahteen pieneen Eteläranta 4:ssa toimivaan yritykseen ja mahdollisesti välillisesti muihin alueella toimiviin yrityksiin.
Hakemuksen jättäneelle asunto-osakeyhtiölle poikkeamispäätös antaa mahdollisuuden nostaa omistuksessa olevan kiinteistön arvoa. Tilat kunnostetaan asunnoiksi. Asunnot keskeisellä ja arvostetulla paikalla, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja kivijalkapalvelujen äärellä ovat kysyttyjä. Kuluja yhtiölle aiheutuu uuteen toimipaikkaan siirtymisestä, suunnittelusta ja lupakäsittelystä.
Kohteen lähialueella sijaitsee muita asuntokäyttöön muutettuja toimistokäytössä olleita kiinteistöjä.
Berner Oy:n henkilöstömäärä vuonna 2015 oli yhteensä 376 työntekijää Suomessa, josta noin 200 työskentelee Helsingissä. Eteläranta 4:ssä on töissä noin 130 henkilöä. Berner Oy on solminut vuokrasopimuksen uusista toimitiloista osoitteessa Hitsaajankatu 24 (Opus kiinteistö, Bernerin tilat n. 4000 m2). Uusiin tiloihin muuttavat kaikki Etelärannan, Sahaajankatu 24:n ja Sorvaajankatu 15 työntekijät eli kaikki Helsingin toimipisteissä työskentelevät työntekijät (yhteensä n. 200 henkilöä) sekä Ordior Oy:n liiketoiminta ja 30 työntekijää.
Eteläranta 4:ssa toimii Berner Oy:n lisäksi kaksi pientä toimistoa, joissa on muutama työntekijä.
Muihin alueella toimiviin yrityksiin muutoksella saattaa olla välillisiä vaikutuksia. Toimistotilojen määrän väheneminen käyttötarkoituksen muutoshankkeiden myötä kantakaupungin sekoittuneilla alueilla on tätä yksittäistä kohdetta laajempi ilmiö, jolla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia alueen yritysverkostojen toimintaedellytyksiin, kivijalkapalveluihin ja toimistotilojen vuokratason kehitykseen.
Kohde sijaitsee alueella, johon kohdistuu tilakantaan nähden nyt ja tulevien vuosikymmenten aikana ylikysyntää (Toimistojen markkinalähtöinen kysyntä ja sijoittuminen Helsingissä, Catella, 2016)
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (21.11.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kiinteistöviraston tonttiosastolta ja Tilakeskukselta, Kaupunginmuseolta, Helsingin yrittäjiltä ja Helsingin Satama Oy:ltä. Uudenmaan ELY-keskus on ilmoittanut, että se ei anna hakemuksesta lausuntoa.
Helsingin Satama Oy toteaa lausunnossaan (29.11.2016), että sillä ei ole huomautettavaa.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (12.12.2016), että Eteläranta 4 tontti sijoittuu Helsingin vanhimpaan empireaikaiseen asemakaava- alueeseen. Lahna-korttelissa oleva tontti ulottuu kaupunkirakenteessa poikkeuksellisesti läpi korttelin, jolloin tontilla on kaksi kadunvarsirakennusta, Etelärannan ja Unioninkadun puolella.
Arkkitehti Waldemar Aspelinin vuosina 1891 ja 1897 suunnittelemat rakennukset edustavat uusrenessanssin arkkitehtuuria. Julkisivujen ilme tavoittelee renessanssin asuinpalatsin hahmoa. Etelärannan puoleinen julkisivu on jaettu kolmeen visuaalisesti erottuvaan risaliittiin, joille rappauksen harkotettu muuripinta muodostaa taustan. Unioninkadun puoleisella julkisivulla nurkkarisaliittien välisen julkisivupinnan rytmittää toskanalaisen järjestelmän mukainen pilasteririvistö. Molempien julkisivujen risaliitteja korostaa räystäslistan yläpuolelle vesikattoa vasten kohoava attika. Etelärannan puoleinen rakennus on Unioninkadun puoleiseen rakennukseen verrattuna kerrosta korkeampi. Tämä noudattaa vuonna 1895 voimaan astuneen rakennusjärjestyksen määräyksiä rakennuskorkeudesta, jossa sallittiin kadunvarsirakennuksia korkeampien rakennusten rakentaminen avointen kaupunkitilojen äärellä – tässä Eteläsataman puolella.
Vuonna 1918 vuokrataloksi rakennettu kiinteistö muutettiin asunto-osakeyhtiöksi. Rakennuksen pääportaisiin A ja B rakennettiin hissit vuonna 1932. Rakennuksen osin muutettuja porrashuoneita on restauroitu; pääsisäänkäynnit on palautettu alkuperäisen rakennusajan ilmeen mukaisiksi tammioviksi vuonna 2009. Kohteen porrashuoneet sisältyvät kaupunginmuseon teettämään helsinkiläisten 1800-luvun porrashuoneiden inventointiin vuonna 2009. Porrashuoneista pääporras B on luokiteltu inventoinnin luokkaan 1, E/C ja D-portaat luokkaan 2, sekä keittiönportaat luokkaan 3. Rakennuksen suuria huoneistoja on muutettu toimistoiksi 1950-luvulta alkaen, osa huoneistoista on edelleen alkuperäisessä asuinkäytössä.
Kohteen asemakaava on alkuperäinen vuodelta 1838, eikä se luonnollisestikaan sisällä tontin käyttöä tai rakennussuojelua koskevia määräyksiä. Tontin rakennuksilla on suuri kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo, joka koskee kohteen julkisivuja, vesikattoa, arvokkaita porrashuoneita, tilarakennetta sekä säilyneitä kiinteitä rakennusosia. Eteläranta 4 kiinteistöstä on valmistunut ark-byroo Oy:n laatima rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2011.
Rakennuksen ajan mittaan muuttuneiden toimistotilojen palauttaminen asuinnoiksi on kaupunginmuseon mukaan luonteva käyttötarkoitus kohteelle.
Rakennushistorialliset arvot mm. rakenteen kunnostamisessa, ikkunarakenteissa, porrashuoneissa, julkisivuissa sekä pihanäkymässä tulee muutossuunnittelussa ottaa huomioon. Huoneistojen säilyminen suurikokoisina, kuten alun perin, on tavoitteellista ja se toteutuu monin osin. Huoneistojaon tulee kuitenkin tapahtua siten, ettei Etelärannan katujulkisivuun liittyviin pääsaleihin tulisi sijoittumaan avokeittiöitä, vaan että salit säilyvät ehjämuotoisina.
Kaupunginmuseo pitää laajan peruskorjauksen ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä ensisijaisena kohteen asemakaavan päivittämistä. Asemakaava tulee varustaa Etelärannan kaupunkimaisemaan liittyvän 1800-luvun kohteen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot huomioivilla asemakaavamääräyksillä.
Kaupunginmuseo puoltaa Eteläranta 4 kohteen toimistotilojen muutosta asumiseen.
Muita lausuntoja ei saatu.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennuksessa toimivan yrityksen toimipaikka siirtyy kaupungissa toiselle alueelle, jossa kaupungin tavoitteena on kehittää yritystoimintaa ja koska rakennus kunnostetaan poikkeamispäätöksen suojeluehtojen mukaisesti, mikä on myös asemakaavoituksen tavoitteena. Hankkeesta on neuvoteltu jo pidemmän aikaa ennen poikkeamishakemuksen jättämistä.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
This decision was published on 28.04.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.