Suunnittelutarveratkaisuhakemus (Santahamina, Hevostallintie)
Suunnittelutarveratkaisuhakemus (Santahamina, Hevostallintie)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Senaatti-kiinteistöjen suunnittelutarveratkaisuhakemuksen määräaikaisena 31.12.2030 asti. Hakemus koskee kahden 2-kerroksisen asuinrakennuksen (laajuus yhteensä 1030:n k-m²) rakentamista asemakaavoittamattomalle alueelle.
Suunnittelutarveratkaisu myönnetään seuraavalla ehdolla: Hanke on toteutettava niin, että se ei aiheuta vahinkoa alueen pohjavesiolosuhteille.
Hakija
Senaatti-kiinteistöt (jättöpäivämäärä 17.8.2016)
Rakennuspaikka
51. kaupunginosan (Santahamina) kiinteistötunnus 91-425-4-1
Hakemus
Hakijan tarkoituksena on rakentaa Hevostallintien varteen sen etelä-puolelle määräaikaisesti 31.12.2030 saakka kaksi 2-kerroksista rakennusta asuinkäyttöön. Hankkeen laajuus on 1030 k-m². Huoneistojen määrä on 48, joista puolet on soluhuoneita, joilla on kerroskohtaiset yhteiset ruoanvalmistus- ja peseytymistilat sekä puolet on 17 h-m² kokoisia asuntolahuoneistoja.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uudisrakennukset palvelevat Puolustusvoimien kantahenkilökunnan tilapäismajoitusta. Uudisrakennukset on suunniteltu siten, että ne on mahdollista siirtää muualle, majoitustarpeen mukaiseen paikkaan tarpeen muuttuessa. Rakennukset sijoittuvat entiselle hevosharjoituskentän alueelle joka toimii tällä hetkellä osittain paikoitusalueena ja joutomaana. Rakentaminen alueella parantaa ympäristöä ja lisää käyttäjiä alueen palveluille. Suunnitellut rakennukset ja niiden rakentaminen eivät aiheuta häiriötä alueen ympäristölle eivätkä aiheuta haittaa alueen suojelutavoitteiden toteutumiselle.
Rakentamisrajoitus
Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n ja kaupungin rakennusjärjestyksen 28 §:n mukainen suunnittelutarvealue.
Osallisten kuuleminen
Santahaminan saari on kokonaisuudessaan valtion omistuksessa.
Rykmentintie 8 katuosoitteessa sijaitsevan kiinteistön sekä sitä ympäröivien naapurikiinteistöjen maa-alueita hallinnoi hakijana oleva Senaatti-kiinteistöt, joten erillistä naapureiden kuulemista ei tässä yhteydessä tarvita.
Lausunnot
Museovirasto toteaa lausunnossaan (14.2.2017), että alueen pääkäyttöön esitetyt muutokset ovat osa varuskunta-alueen luontevaa kehittymistä, kun ne sovitetaan osaksi kokonaisuutta. Museoviraston näkemyksen mukaan esitetty rakentaminen soveltuu hyvin paikkaansa, joka on sivussa alueen keskeisistä sotilasrakennuksista. Arkkitehtuuriltaan arkisen tarkoituksenmukaiset rakennukset eivät heikennä olevan rakennusperinnön merkitystä ja soveltuvat sijainniltaan alueen kulttuuriympäristöön. Jatkossa olisi kuitenkin kiinnitettävä huomiota saarella olevaan käyttämättömään rakennuskantaan, josta suuri osa on kulttuurihistoriallisesti merkittävää. Erilaisten käyttö- ja tilatarpeiden yhteydessä olisi selvitettävä, voiko näitä rakennuksia kunnostaa ja hyödyntää uudisrakentamisen sijasta. Tämä olisi tärkeää, jotta estetään tyhjillään olevien rakennusten tuhoutuminen.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus totesi ELY-KSV-yhteistyökokouksessa (15.2.2017), jossa hanketta esiteltiin, että ELY:n puolesta hanketta voidaan edistää eikä siltä tarvitse pyytää lausuntoa. Lisäksi se totesi, että Puolustusvoimien tulee ottaa huomioon hankkeessa pohjavesialue oman vedenhankintansa vuoksi ja, että Santahaminan tyhjät rakennukset on syytä huomioida jatkossa.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Lähtötiedot
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
Maakuntakaavassa alue on puolustusvoimien aluetta, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta, RKY 2009-aluetta, arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostuma-aluetta ja pohjavesialuetta.
Voimassa olevassa yleiskaava 2002:ssa alue on sotilasaluetta, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois.
Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue on puolustusvoimien käytössä oleva alue, joka osoitetaan asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen käyttöön, jos alueella oleva toiminta siirtyy alueelta pois. Santahaminan ampumatoiminnan melualueen rajaus tulee ottaa huomioon Uudenmaan maakuntakaavan mukaisena.
Santahamina on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.
Puolustushallinnon Rakennuslaitos on tehnyt alueelle 2011 Santahaminan maankäyttö- ja maisemasuunnitelman. Rakennushanke ei ole ristiriidassa suunnitelman kanssa.
Nykyään rakennuspaikka Hevostallintien eteläpuolen tuntumassa on osin metsikköä ja osin entistä hevosharjoituskenttää, jota käytetään paikoitusalueena ja muilta osin se on vajaakäytöllä. Hevostallintien pohjoispuolella on neljä 3-kerroksista asuinkerrostaloa vuodelta 1964.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska toiminnan kehittämistä edellyttävät muutokset ja rakentaminen soveltuu hyvin paikkaansa sivussa alueen keskeisistä sotilasrakennuksista, eivätkä ne heikennä olevan rakennusperinnön merkitystä ja soveltuvat sijainniltaan alueen kulttuuriympäristöön. Hanke on nykyisen yleiskaavan mukainen ja myös vastaa uuden yleiskaavan tavoitteita. Siten esitetty suunnitelma tukee Santahaminan vaalimista kulttuurihistoriallisesti merkittävänä sotilasympäristönä. Muutosten suunniteltu toteutustapa on mahdollinen rakennusperinnön suojelun kannalta.
Jatkossa saaren toimintojen suunnittelussa tulee arvioida ja sen perusteella ottaa huomioon nykyiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, mutta vajaakäyttöiset rakennukset, jotta niitä voisi kunnostaa ja ottaa käyttöön.
Hanke on toteutettava niin, että se ei aiheuta vahinkoa alueen pohjavesiolosuhteille.
Suunnittelutarveratkaisu voidaan myöntää, koska rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 §, 137 §, 173 §, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 § ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa suunnittelutarveratkaisupäätöksen antopäivästä lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä päivänä 10.4.2017 jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
This decision was published on 07.04.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 161 ja 162 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 161 (Maksun osalta) ja 162 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.