Poikkeamishakemus (Kallahti, Riveliniemenpolku 1)
Poikkeamishakemus (Kallahti, Riveliniemenpolku 1)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asemakaavaa nro 11970 koskevan poikkeamishakemuksen. Hanke edellyttää poikkeamista
- Asemakaavassa osoitetusta yleisestä ja yhteisestä käyttötarkoituksesta siten, että rakennuspaikalla sallitaan asumiskäyttö.
- Asemakaavan autopaikkojen sijoittamista kieltävästä määräyksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Sr-2-merkittyjen rakennusten korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöissä tulee ottaa huomioon rakennustaiteelliset ja historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet ja ne tulee toteuttaa yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.
- Päärakennukseen saa sijoittaa yhden asunnon.
- Muutettaessa rakennus asumiskäyttöön, tulee V-1/s-alueilla soveltaa kaavan 11970 AO-1/s-määräyksiä.
- Asukkaiden pysäköinti Riveliniemessä sallitaan. Riveliniemenpolkua voidaan käyttää asukkaiden henkilö- sekä tarvittavaan huoltoliikenteeseen.
- Mahdollinen autokatos ja jätehuolto järjestetään huvilamaista ympäristöä kunnioittaen yhteiseen rakennukseen liitteen 4 mukaisesti.
- Rakennuslupaa haettaessa tulee esittää pätevän maisemasuunnittelijan laatima pihasuunnitelma, jossa on huomioitu liitteen 4 asumiseen liittyvät tarpeet. Suunnitelmassa tulee huomioida kaavan 11970 suojelumääräykset sekä Helsingin kaupungin rakennusviraston laatiman Kallahdenniemen hoito- ja kehittämissuunnitelman tarpeet.
- Muutostöitä suunniteltaessa ja toteuttaessa tulee Natura-suojeltujen rantojen luontoarvojen ja lepakoiden elinolosuhteet huomioida ja säilyttää. Rakennustoimenpiteet tulee suunnitella ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.
- Muilta osin noudatetaan kaavan 11970 määräyksiä.
Hakija
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto (jättöpäivämäärä 22.9.2015)
Rakennuspaikka
435. kaupunginosan (Kallahti) K37T10-niminen tila R:no 168 liitteen 4 mukaisesti.
Hakemus
Päärakennuksen (240 k-m²) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen myös asumista sallivaksi poiketen asemakaavan osoittamasta yleisen tai yhteisöjen käyttöön tarkoitetusta virkistyspalvelujen alueesta (V-1/s), jossa huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö tulee säilyttää ja alueelle saa sijoittaa henkilökunnan asunnon.
Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:
Helsingin kaupunki myy kiinteistöjään, joille kaupungilla ei löydy käyttöä. Tyhjillään seisovien rakennusten kunnossapito maksaa ja kasvattaa korjausvelkaa.
Usein tällaiset kiinteistöt joutuvat ennen pitkää myös ilkivallan kohteiksi. Myymällä tarpeettomat kiinteistöt uusille omistajille halutaan varmistaa rakennusten säilyminen, kunnostus ja pysyvä käyttö. Kaupunginhallitus velvoittaa Tilakeskusta myymään tarpeettomat kiinteistöt pois.
Kaupungin hallintokunnilta ei ole löytynyt kohteelle asemakaavan mukaista käyttöä. Parhaiten ylläpidon katsotaan toteutuvan myymällä rakennukset nykykunnossaan ostajalle, joka peruskorjaisi ne omaan käyttöönsä.
Myyntiedellytysten katsotaan olevan selkeästi paremmat mikäli rakennuksia voidaan käyttää myös asumiseen.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Alueella on voimassa 15.2.2012 vahvistettu asemakaava nro 11970. Asemakaavan mukaan alue on virkistyspalveluiden korttelialue, joka on tarkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö tulee säilyttää. Alueelle saa sijoittaa henkilökunnan asunnon.
Päärakennus on merkitty Sr-2-suojelumerkinnällä. Rakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat ja ulko-ovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Lisärakentaminen saa poiketa rakennusalasta vähäisessä määrin.
Kallahdenniemi kuuluu Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusalueeseen, joka on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
Nykytilanteessa rakennusten ympärivuotinen käyttö edellyttää lämmöneristämistä. Riveliniemen rannoilla koillisesta etelään sijaitsee arvoluokan I arvokas kasvikohde. Riveliniemen eteläpuolella on arvoluokan II linnustoltaan arvokas alue. Kallahdenniemi kuuluu kokonaisuudessaan arvoluokan I arvokkaaseen lepakkoalueeseen. Alueen luonnonhoitoluokat ovat puisto- ja ulkoilumetsään kuuluvia. Maisemakulttuurinsa osalta alue kuuluu huvilakulttuurin alueeseen.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (30.11.2015). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajan mielestä alue tulisi jättää kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön ja sen yksityistäminen uhkaa
kulttuuri-, luonto- ja virkistysarvoja. Rakennuksia tulisi tarjota vuosaarelaisille yhdistyksille ja järjestöille, sillä tilojen puute alueella on suuri. Rakennuksia voisi kehittää läheisen uimarannan yhteydessä paremmin yleisöä palvelevaksi.
Vastine
Pihapiirin rajaus ei estä ulkoilureitin rakentamista. Muu virkistyskäyttö sijoittuu pihapiirien ulkopuolelle.
Nykyinen käyttö ei hakemuksen mukaan pysty kattamaan rakennuksen huoltoa ja ylläpitoa, mistä seuraa rakennuksen rappeutuminen. Uimarannan kehittäminen saattaa osoittautua haasteelliseksi näin lähellä parempaan ilmansuuntaan avautuvan Ison Kallahden Uimarantaa.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistövirastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta, liikuntavirastolta, nuorisoasiainkeskukselta, ympäristökeskukselta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vesihuollolta, Helen sähköverkko Oy:ltä ja Helen Oy:ltä.
Ympäristökeskus toteaa kannanotossaan (18.12.2015) , että alue rajautuu Natura-alueeseen ja tulevan käytön suunnittelussa tulee varmistaa, etteivät rantojen luontotyypit ja arvokas kasvikohde hoitotoimien seurauksena heikkene. Rakennusten remontoinnissa ja kunnostuksessa, puuston hoitotoimissa ja pihapiirin valaistuksessa tulee huomioida se, ettei lepakoiden elinolosuhteita heikennetä. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lepakot ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja eläimiä. Lepakot voivat käyttää kesäisin päiväpiiloina rakennuksia tai puunkoloja ja talvehtia esim. maakellareissa tai joskus myös rakennuksissa. Poikkeamispäätöksen mukaisten rakennuksien kunnostamisessa tulee huomioida ettei lepakoiden elinolosuhteita heikennetä. Alueen puita voi kaataa vain silloin, kun niissä on lepakoita. Pihapiirin valaistuksen suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon lepakoiden esiintyminen alueella. Rakennusten tulee ensisijaisesti liittyä tulevaan keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon ja toissijaisesti nykyinen kiinteistökohtainen jätevesiratkaisu tulisi uusia. Edellä mainitut seikat esim. myyntiasiakirjoissa mainiten voidaan käyttötarkoituksen muutos sallia.
Rakennusviraston toteaa kannanotossaan (17.12.2015), että Riveliniemen huvila puutarhoineen ovat erittäin arvokkaita ja niiden maisemalliset ja kulttuuriarvot tulee taata myös tulevaisuudessa. Siksi myyntisopimukseen tulee kirjata, että alueelle on laadittava puutarhasuunnitelma turvaamaan tulevaa hoitoa. Suunnitelmassa on huomioitava myös Natura-verkoston läheisyydestä johtuvat rajoitukset rannassa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY toteaa lausunnossaan, että tontti sijaitsee vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella. HSY:llä ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan, ettei se puolla huvilarakennuksen muuttamista talviasuttavaksi, sillä tarvittavat muutokset vastaisivat huvilan suojeluarvot tuhoavaa uudisrakentamista eivätkä vastaisi kaavan suojelumääräyksiä millään tavalla. Rakennusta tulee käyttää jatkossakin kesähuvilana keväästä syksyyn. Pihapiirien suunnittelu ja käyttö tulee tehdä kaavamääräyksen mukaisesti kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä puutarhamainen ympäristö huomioiden. Kaupunginmuseo haluaa nostaa esiin alueen maakunnalliset kulttuuriarvot sekä voimassaolevan ja tulevan yleiskaavan, joissa aluetta kehitetään virkistysalueena. Poikkeamispäätökset eivät saa olla ristiriidassa niiden kanssa.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY toteaa lausunnossaan, ettei hankkeella ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeudellisia edellytyksiä. ELY:n mukaan yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen alueiden yksityistäminen vaatii laajemman käsittelyn ja kuulemisen laajempana kaavahankkeena, jossa arvioidaan hankkeen suhde ylemmän asteen kaavoihin, kulttuuriympäristöön ja luontoarvoihin.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska asuinkäytön salliminen ei poikkea olennaisesti ympäröivän historiallisen huvila-alueen asuinkäytön luonteesta. Voimassa olevassa kaavassa asuminen on sallittu alueella henkilökunnan asuntona. Kallahdenniemen alue ei ole yksinomaan virkistysaluetta, vaan alueella on olemassa olevaa asutusta. Voimassa olevan asemakaavan virkistyskäyttö ei tukeudu nimenomaan V-1/s-merkittyjen alueiden varaan, vaan painopiste on ulkoilureittien verkoston toteuttamisessa. Kaavan mukainen virkistyskäyttö on turvattu tarkoituksenmukaisella pihapiirin rajauksella, joka ei estä suunnitellun virkistysreitistön toteuttamista jatkossa.
Alue sijaitsee maiseman, kulttuuriperinnön ja luontonsa osalta arvokkaalla alueella, joka on edellytetty huomioitavaksi mahdollisissa ympäristöä ja sr-2-merkittyjä rakennuksia koskevissa muutostöissä. Rakennusten ja pihapiirin siirtymisen intensiivisempään käyttöön nähdään parantavan niiden suojeluarvojen säilymisen mahdollisuuksia.
Asemakaavan suojelumerkintä Sr-2 koskee rakennuksen ulkokuorta, ja pätevän suunnittelijan asumista sallivat muutokset sisätiloissa ei nähdä vaarantavan näitä suojeluarvoja. Rakennuksen intensiivinen ympärivuotinen käyttö voidaan nähdä myös parantavan rakennuksen suojeluarvojen säilymisen toteutumista. Huvilan nykyinen käyttö tilausravintolana ja asemakaavan sallima henkilökunnan asunnon käyttö on nykyiselläänkin ympärivuotista.
Poikkeamispäätöksen ehdoissa omistaja sitoutetaan tekemään korjaustyöt yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Maininta suojelumääräyksistä liitetään poikkeamispäätöksen ehtoihin. Alueen virkistyskäyttö toteutuu jatkossakin rajatun pihapiirin ulkopuolella.
Alueen päärakennukseen saa sijoittaa yhden asunnon. Useampi asunto johtaisi alkuperäisestä, yhden perheen käyttöön tarkoitetusta toteutuksesta poikkeavaan ratkaisuun sekä merkittävässä huvilaympäristössä vaikeasti toteutettaviin pysäköintijärjestelyihin.
Asuinkäyttöön johtavia muutostöitä tehdessä edellytetään noudatettavaksi asumiseen paremmin soveltua AO-1/s-määräyksiä V-1/s-määräysten sijaan. Muutostyöt tulee suunnitella huolellisesti asemakaavan suojelumääräystä kunnioittaen ja kaupunginmuseon asiantuntijoiden ohjauksessa.
Alueelle laaditaan pätevää maisemasuunnittelijan käyttäen pihasuunnitelma, jossa huomioidaan pihapiiriin huvilamaisen ympäristön, ympäristön virkistyskäytön, asumisen tarpeet ja asemakaavan suojelumääräykset. Virkistyskäytön kehittämissuunnitelma löytyy Helsingin kaupungin rakennusviraston laatimasta julkaisusta "Kallahdenniemen hoito- ja kehittämissuunnitelma". Pihapiirin asemakaavallisesti huomioitavat seikat on koottu liitteeseen 4.
Nykyisessä asemakaavassa pysäköinti Riveliniemen huvilan tontilla kielletään. Asemakaavaa laadittaessa päärakennus oli juhlapaikka, jonka asiakkaiden pysäköinti ohjattiin toisaalle. Asumisen salliva käyttö vaatii toimivan pysäköintijärjestelyn ja mahdollisuuden huoltoliikenteeseen. Asukkaiden autopaikat ja jätehuolto osoitetaan liitteen 1 mukaiselle pihapiirin alueelle kaavassa. Jatkosuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Järjestelyissä tulee säilyttää nykyinen avoin näkymä pihapiiriin huvilaa lähestyttäessä.
Muutostöitä tehdessä tulee varmistaa, ettei natura-alueen elämistö ja lajisto tai alueen lepakkokanta häiriinny rakentamistoimenpiteiden aikana eikä sen seurauksena. Rakentamistoimenpiteet tulee suunnitella Ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Muilta osin edellytetään noudatettavaksi kaavan 11970 määräyksiä.
Poikkeamisen erityiset syyt ovat tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen, suojelutavoitteiden edistäminen, olemassa olevan rakennuksen ja ympäröivän alueen hyödyntäminen ja käytön edistäminen sekä kulttuuri- ja luonnonolojen vaaliminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä päivänä 6.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 26.2.2016
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon kannanottoa Vuosaaren Kallahdenniemen Rivellinniemenpolku 1:ssä sijaitsevan tilan 91-435-1-168 poikkeamispäätöshakemuksesta. Kaupunginmuseo on tutustunut hakemuksen liitteenä olevaan materiaaliin, jonka on laatinut arkkitehti Mikko Soimakallio / Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy.
Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 2012. Rakennukset sijaitsevat yleiseen tai yhteisöjen käyttöön tarkoitetulla virkistyspalvelujen alueella, asemakaavassa V-1/s. ” Virkistyspalvelujen alue, joka on tarkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö tulee säilyttää. Alueelle saa sijoittaa henkilökunnan asunnon.”
Rivelinniemessä sijaitseva huvila Talludd on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2 ” Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat ja ulko-ovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Lisärakentaminen saa poiketa rakennusalasta vähäisessä määrin.”
Kallioisessa niemenkärjessä, näkyvällä paikalla sijaitseva päärakennus suunniteltiinkesähuvilaksi ja se on valmistunut vuonna 1919. Rakennuksen on suunnitellut rakenuttajan, kauppaneuvos Lauri Schroderuksen veli, arkkitehti Eino Schroderus. Rannassa sijaitseva sauna on vuodelta 1965 ja sen on suunnitellut arkkitehti Olli Kuusi.
Kaksikerroksinen huvila on luonnonkiviperustainen, rankarakenteinen ja pystyloma-laudoituksella verhoiltu rakennus. Aumakattoisen rakennuksen vesikatteena on tiili. Huvilan eteläosan terassi on rakennettu lasikuistiksi ja sisäpuolisia muutostöitä on tehty jonkin verran. Muilta osin rakennus on säilynyt lähes alkuperäisenä. Rakennusta on liikuntaviraston toimesta korjattu jonkin verran vuonna 1993.
Nyt lausunnolla olevassa poikkeamispäätöshakemuksessa esitetään tilan päärakennuksen osalta käyttötarkoituksen muuttamista niin, että yleiseen tai yhteisöjen käyttöön tarkoitettujen virkistyspalvelujen alueella sijaitseva huvila olisi mahdollista muuttaa ympärivuotiseen yksityiseen asuinkäyttöön.
Helsingin kaupunginmuseo on ollut mukana rakennuksen edellisessä korjaustyössä vuonna 1993 ja tuntee huvilan. Myös tuolloin keskusteltiin mahdollisuudesta muuttaa huvila ympärivuotiseen asuinkäyttöön lisäeristämällä rankarakenteinen huvila ja tekemällä siihen vakituiseen asumiseen liittyvät muut muutokset. Kaupunginmuseo ei tuolloin puoltanut esitettyä suunnitelma, koska huvila oli hyvin alkuperäisyytensä säilyttänyt kesäkäyttöön rakennettu huvila.
Kaupunginmuseo ei edelleenkään puolla rakennuksen muuttamista talviasuttavaksi, koska sen myötä tehtävät muutostyöt lisälämmöneristyksineen ja kaikkine muine muutoksineen vastaavat uudisrakentamista. Tällöin voimassa olevan asemakaavan suojelumerkinnän sr-2 mukaiset suojelumääräykset eivät toteudu millään tavalla. Lopputuloksena on ainoastaan huvilan tuhoutuminen. Kaupunginmuseon kanta on, että huvilaa tulee käyttää edelleen kesähuvilana eli keväästä syksyyn.
Poikkeamispäätöshakemuksessa ei ole esitetty mahdollista tarkempaa pihapiirin rajausta. Huvilan käyttötarkoituksesta ja käyttäjistä riippumatta tulee pihapiirin suunnittelussa ja käytössä kaavamääräyksen mukaisesti ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Lisäksi tulee säilyttää alueen historiasta kertova huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö.
Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi, jota kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävänä virkistys- ja ulkoilualueena. Tämän lisäksi Rivelinniemi ja lähes koko Kallahdenniemi on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja sen ominaisuudet säilyvät. Alue on myös maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, sillä Kallahdenharju on hyvin maisemassa näkyvä ja säilynyt kokonaisuus. Kallahdenniemi liittyy oleellisesti Helsingin kesähuvila-asutukseen, jonne liikennöitiin höyrylaivoilla. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa Rivelinniemi on esitetty säilyväksi virkistys- ja viheralueena.
Kaupunginmuseo painottaa, että alueella tehtävät poikkeamispäätökset voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksesta eivät saa olla ristiriidassa edellä mainittujen tavoitteiden kanssa.
Kaupunginmuseo ei puolla poikkeamispäätöshakemusta.
Lisätiedot
Jaana Perttilä, konservaattori, puhelin: +358 9 310 36503
Rakennusvirasto 17.12.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa poikkeamispäätöshakemuksesta 21.12.2015 mennessä Vuosaaren tilalle Rnro 1:168, Riveliniemenpolku 1.
Riveliniemellä sijaitseva s2-merkinnällä suojeltu huvila sijaitsee asemakaavassa V-1/s -merkityllä alueella, mikä tarkoittaa sitä, että virkistysalue on tarkoitettu yleiseen tai yhteisölliseen käyttöön. Alueella on maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Niemi rajautuu suoraan Natura 2000 -verkostoon, mikä rajoittaa rantaan kohdistuvia toimenpiteitä. Kiinteistövirasto haluaa myydä huvilan yksityiseen käyttöön.
Rakennusvirasto katsoo, että Riveliniemen huvila puutarhoineen on yksi merkittävimmistä huvilaympäristöistä Kallahdenniemessä. Huvilapuutarhan maisemalliset ja historialliset arvot on taattava myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi rakennusvirasto ehdottaa, että myyntisopimukseen kirjataan, että huvila-alueelle on laadittava puutarhasuunnitelma turvaamaan tulevaa hoitoa. Suunnitelmassa on huomioitava myös rantaan kohdistuvat rajoitukset, jotka johtuvat Natura-verkoston välittömästä läheisyydestä.
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
This decision was published on 03.02.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 23, 25, 26, 27, 28 ja 29 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 23 (Maksun osalta), 25 (Maksun osalta), 26, 27 (Maksun osalta), 28 (Maksun osalta) ja 29 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.