Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 18.5.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Kruununhaan yläasteen koulun rehtorin tekemästä päätöksestä (2 §), jolla rehtori on ottanut Kruununhaan yläasteen kouluun sijoitettuun uskonnon ja elämänkatsomustiedon päätoimisen tuntiopettajan määräaikaiseen virkasuhteiseen tehtävään **********

Rehtori on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 14.4.2025 tekemän päätökseen (§ 45) perustuen opettajan ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää rehtori.

Hakuprosessista

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteinen tehtävä on ollut julkisesti haettavana ajalla 20.4.2026.–4.5.2026. Kyse on määräaikaisesta sijaisuudesta ajalle 10.8.-19.12.2026.

Hakuilmoituksella ilmoitettiin toivomuksena, että hakijan opetus olisi monipuolista, oppimisen edellytyksiä tukevaa sekä hakija hyödyntäisi opetuksessaan erilaisia oppimisympäristöjä.

Määräajassa hakemuksen jätti 31 hakijaa. Vaadittu kelpoisuus molempiin oppiaineisiin oli kahdeksalla hakijalla. Henkilökohtaiseen haastatteluun valittiin kuusi hakijaa. Rehtorin päätöksen mukaan kaikilla henkilökohtaiseen haastatteluun edenneillä hakijoilla oli kelpoisuus molempien (evlut. uskonto ja elämänkatsomustieto) oppiaineiden opetukseen. Lisäksi he toivat hakemuksissaan esille tehtävän kannalta oleellisia näkemyksiä, ja heillä kaikilla oli työkokemusta peruskoulun opettajana toimimisesta.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätös kumottavaksi. Oikaisuvaatimuksen mukaan tehtävään valitun
sekä myös varasijoille valittujen aineenhallinta elämänkatsomustiedossa on surkea ja puutteellinen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että elämänkatsomustiedossa tulisi olla myös lisäopintoja. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hänen ansioituneisuuteni tähän virkaan on monin tavoin paljon korkeampi kuin nyt virkaan nimitetyn. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan yhteiskuntaopin aineenhallinta on hyödyllinen sekä korkeampaa pätevyyttä varten tarpeellinen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että haastatteluun kutsutut on valittu mielivaltaisesti, kun häntä ansioituneena on syrjitty.
Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että ansioituneempien karsiminen virantäytöstä jättämällä kutsumatta haastatteluun on lainvastaista ja että päätös on muun muassa tasa-arvolain vastainen. Samoin kirjallinen ansiovertailu näyttää puolueelliselta ja valittua on räikeästi suosittu ansioita vertailtaessa. Lisäksi katsotaan, että päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 5 §:ssä säädetään peruskoulun aineenopettajan kelpoisuudesta. Pykälän mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Kelpoisuusasetuksen 21 a §:n 2 momentin mukaan perusopetuksessa ja lukiossa aineenopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään aineenopettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että hän on suorittanut aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot taikka aikaisempien kelpoisuusvaatimusten mukaan aineenhallinnan tuottaneet opinnot asianomaisen uskonnon opettamista koskevien vaatimusten mukaan.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Asian arviointi

Tehtävään valittu täyttää kelpoisuusasetuksessa mainitun muodollisen kelpoisuuden. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri ja suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on suorittanut uskonnon tutkinnon pääaineena (317 op) sekä elämänkatsomustiedon opinnot (60 op), jonka suorittamisesta hän on rehtorin lausunnon mukaan esittänyt vastaavuustodistuksen. Hänellä on viimeaikaista kokemusta peruskoulussa opettamisesta. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että elämänkatsomustiedosta olisi tullut olla myös lisäopintoja. Laajempia elämänkatsomustiedon opintoja ei edellytetty tehtävään. Rehtorin päätöksen mukaan tehtävään valittu erottui edukseen, että hän osasi kuvata katsomusaineen opetusta erityisesti yläkoululaiselle sopivalla tavalla. Lisäksi hänellä oli monipuolista opetuskokemusta peruskoulusta. Valitun vahvuus olivat myös selkeät ja konkreettiset näkemykset yhteisen samanaikaisopetuksena tapahtuvan elämänkatsomustiedon ja evankelisluterilaisen uskonnon opetuksesta.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että vaatimuksen tekijää on syrjitty muun muassa tasa-arvolain perusteella, sillä hän on ansioituneempi kuin tehtävään valittu. Oikaisuvaatimuksen tekijän toimittaman hakemuksen (liitteenä) mukaan hänellä ei ole kelpoisuutta evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen. Rehtorin tekemän päätöksen ja lausunnon mukaan tehtävää hakeneista kahdeksasta muodollisesti kelpoisesta hakijasta kuusi kutsuttiin haastatteluun. Rehtorin päätöksen ja lausunnon mukaan haastatteluun kutsutuilla oli kelpoisuuden lisäksi viimeaikaista opetuskokemusta peruskoulusta. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei kutsuttu haastatteluun, sillä hänellä ei ole asetuksen mukaista kelpoisuutta evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen, eikä hänellä ole viimeaikaista opetuskokemusta peruskoulusta. Valintaprosessin luonteeseen kuuluu, että hakijoista vain osa haastatellaan. Virantäytössä ei ole toimittu syrjivästi tai mielivaltaisesti oikaisuvaatimuksen tekijää kohtaan, kun häntä ei kutsuttu haastatteluun.

Rehtorin lausunnon mukaan kaikkien tehtävää hakeneiden hakemukset on käyty huolellisesti läpi suhteessa työpaikkailmoitukseen kirjattuun tehtävänkuvaukseen. Tehtävä on ollut julkisesti haettavana, haastattelut on järjestetty asianmukaisesti ja päätöksen on tehnyt toimivaltainen viranhaltija. Samoin päätös on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijan koulutus, työkokemus sekä rekrytointiprosessin aikana tehty arviointi.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden joukosta sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Rehtorin tekemän päätöksen mukaan työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen on ollut valitulla hakijalla.

Esittelijä toteaa, kuten rehtorin lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa tehtävää. Esittelijä katsoo rehtorin valinneen kokonaisarvion perusteella ansioituneimmaksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen virkasuhteiseen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Rehtori on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten tehtävään soveltuvaksi arvioimansa hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, rehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Detta beslut publicerades 25.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.