Helsingin mallin kehittämisavustukset vuodelle 2027

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto päättää myöntää Helsingin mallin kehittämisavustusta 14 hakijalle yhteensä 600 000 euroa alueellisen osallistavan kulttuurityön Helsingin mallin kehittämishankkeille vuodelle 2027 liitteen 1 mukaisesti.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia.

Ohjeet avustuksen saajille

Avustuksen ensimmäinen erä, 80 %, maksetaan tammikuussa 2027 ja 20 % hankkeen vuosiraportin toimittamisen jälkeen. Raportti on toimitettava avustuksen myöntäjälle viimeistään ma 15.11.2027. Mikäli avustuksen saaja on velkaa kaupungille, kuitataan myönnetystä avustuksesta kaupungin perimiskelpoinen saatava avustuksen saajalta.

Avustuksen käyttöaika on kalenterivuosi. Avustuksen käyttöä seurataan omalla kustannuspaikalla, josta tulee käydä ilmi toiminnan tulot ja menot.

Avustukseen sovelletaan Helsingin kaupungin yleisiä avustusehtoja. Kaupungilla on oikeus periä avustus tai sen osa takaisin avustusehtojen mukaisesti.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto päätti kokouksessaan 7.11.2023, § 26 jatkaa Helsingin mallia vuosina 2025–2027 erillishaulla. Samalla päätettiin, että Helsingin mallin neljännen hankekauden kohdealueet ovat Malmi, Kontula, Meri-Rastila ja Kannelmäki-Malminkartano, jotka ovat myös käynnissä olevan pitkäjänteiseen aluekehittämiseen tähtäävän kaupunkiuudistushankkeen kohdealueita. Tarkoitusta varten varataan vuosittain 600 000 euroa avustusmäärärahoihin.

Helsingin mallin tavoitteena on vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista sekä asukkaiden kulttuurista osallisuutta. Hankkeilla pyritään samalla monipuolistamaan kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa.

Kulttuurin saavutettavuutta vahvistetaan luomalla alueen toimijoiden ja taidelaitosten kanssa uusia toimintamalleja, joissa asukkaita ja yhteisöjä rohkaistaan näkijöistä tekijöiksi eli osallistumaan taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Olennainen osa onnistunutta Helsingin mallin hanketta on valmius paikallisten teemojen hyödyntämiseen ja dialogi asukkaiden ja paikallistoimijoiden kanssa.

Helsingin malli kytkeytyy vahvasti kaupunkitasoisiin segregaation ehkäisyn tavoitteisiin, jotka on huomioitu kauden 2025–27 arviointiperusteissa. Hankkeiden toivotaan pyrkivän lisäämään väestöryhmien välisiä positiivisia kohtaamisia kaupunkiuudistusalueilla sekä vähentämään eroja nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä eri väestöryhmien välillä, jos hankkeessa työskennellään nuorten kanssa.

Helsingin mallin mukaisten hankeavustusten arvioinnissa kaudella 2025–27 sovelletaan seuraavia arviointiperusteita:

Hankkeiden tuki vahvistetaan hakemusten pohjalta vuosittain, mikäli niille kaupungin budjetissa varattuun määrärahaan ei tule muutoksia ja hankkeille asetetut tavoitteet saavutetaan.

Helsingin mallin hankkeiden väliraporttien sekä seurannan ja arvioinnin perusteella ilmenee, että hankkeet ovat vastanneet asetettuihin tavoitteisiin. Helsingin mallin mukaista alueellista osallistavaa toimintaa on toteutettu eri kaupunginosissa, ja toiminnan keskiössä on ollut vuorovaikutus alueen asukkaiden, alueverkostojen ja taiteilijoiden välillä. Taidetoimijat ovat osallistuneet alueelliseen kehitystyöhön sekä kulttuuritarjonnan rikastamiseen keskustan ulkopuolisilla alueilla. Toimijat ovat osallistuneet myös aktiivisesti erilaisten kaupunginosa- ja alueverkostojen toimintaan ja kokouksiin. Lisäksi toimijat ovat tavanneet toisiaan sekä jakaneet oppejaan ja kuulumisiaan säännöllisissä Helsingin mallin kokoontumisissa, joita avustuslajista vastaava erityissuunnittelija on järjestänyt kaksi kertaa vuodessa. Yhteistyö asukkaiden ja alueiden eri toimijoiden kanssa on toisen toimintavuoden aikana tiivistynyt. Myös taidetoimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt, ja kolmannelle vuodelle suunnitellaan myös Helsingin mallin toimijoiden yhteistyönä toteutettavia esityksiä ja tapahtumia.

Helsingin mallin hankkeet ovat arvioineet toimintaansa itse väliraportointilomakkeella (Webropol) ja käyttäneet Kukunori ry:n kehittämää digitaalista Pokka-arviointityökalua osallisuuden seurantaan osallistujakyselyiden muodossa. Raporteista on saatu vertailukelpoista laadullista ja määrällistä tietoa hankkeista, ja niiden avulla on seurattu tavoitteiden saavuttamista. Hankkeissa tuloja ja menoja seurataan erillisellä kustannuspaikkaraportilla.

Koska hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia, kaikille sopivaa osallistujakyselyä on ollut haastava rakentaa. Vuodelle 2026 kehitettiinkin yhteistyössä toimijoiden kanssa alkuperäisen kyselyn rinnalle lyhyempi kysely, joka sopii paremmin pienemmille lapsille ja nopeisiin tilanteisiin. Vastauksia on saatu kaikista kaupunginosista. Osallistujakysely osoittaa, että kokemukset Helsingin mallin hankkeisiin osallistumisista ovat kahden ensimmäisen vuoden aikana olleet suurimmaksi osaksi erittäin positiivisia. Valtaosa kyselyyn vastanneista on osallistunut hankkeisiin muutenkin kuin katsojina, eli tekemällä tai luomalla itse. Hankkeiden voi nähdä myös vaikuttaneen positiivisesti tapaan, jolla asuinalue koetaan: yli 70 % vastanneista kertoi saaneensa hankkeessa kivoja, alueeseen liittyviä muistoja.

Helsingin mallin avustuksia myönnetään helsinkiläisille rekisteröityneille taide- ja kulttuurilaitoksille ja -yhteisöille lähtökohtaisesti kolmivuotisiin hankkeisiin. Monivuotiset avustukset vahvistetaan hakemuksesta vuosittain. Vuodelle 2027 oli mahdollista hakea avustusta vain jatkona edellisvuodelle. Kaikki hakijat ovat jatkohakijoita, eikä Helsingin malliin lähtökohtaisesti oteta mukaan uusia toimijoita kesken kuluvan kolmivuotiskauden 2025–27. Vuoden 2027 haku avattiin 15.6.2026 ja se päättyi 31.8.2026 klo 16.00.

Hankkeet ja niiden tavoitteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 2.

Helsingin mallin seuraavaa toimintakautta suunnitellaan syksyllä 2026 ja talvella 2027 sekä kaupunkiyhteisesti että taidetoimijoiden kanssa. Kohdekaupunginosia ja painopisteitä määriteltäessä pohjana ovat muun muassa stadiluotsien, kulttuurikeskusten johtajien ja yhteisötuottajien, yhdyskuntatyöntekijöiden kaupunkiuudistushankkeen parissa työskentelevien kaupungin työntekijöiden kanssa käydyt keskustelut sekä kaupunginosiin liittyvä tutkimustieto. Helsingin mallin kehittäminen oli teemana myös syksyn 2026 Helsingin mallin tapaamisessa järjestetyissä työpajoissa.

Helsingin mallin seuraavan kauden toiminta-alueet tulevat kulttuuri- ja kirjastojaoston päätettäviksi vuoden 2027 ensimmäisessä jaoston kokouksessa tammi-helmikuussa. Mahdollisesti päivittyvät painopisteet ja arviointiperusteet tulevat kulttuuri- ja kirjastojaoston päätettäviksi maalis-huhtikuussa 2027. Tavoitteena on avata seuraavan kauden haku kevään 2027 aikana.

Avustustoimintaa koskevat päätökset

Kaupungin hallintosäännön, 17 luku, § 1, mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on päättänyt kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteiset avustusperiaatteet 12.12.2023, § 178. Lautakunta on myös päättänyt periaatteet koskien Helsingin kaupunkia velvoittavia pakotteita 15.3.2022, § 47.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto on hyväksynyt tarkemmat avustuslajit ja arviointiperusteet 17.5.2022, § 16.

Lisäksi avustustoiminnassa noudatetaan kaupunginhallituksen 7.4.2025, § 222 päättämiä Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeita sekä järjestöyhteistyön ja avustustoiminnan eettisiä kumppanuusperiaatteita.

Valtiotukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 (1) artiklan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Asian valmistelun yhteydessä on kaikkien tuettavaksi esitettävien toimijoiden osalta erikseen arvioitu, täyttyvätkö SEUT 107 (1) artiklan kriteerit.

Arvioinnissa on päädytty siihen, että kaikkien tuettavaksi esitettyjen toimijoiden osalta SEUT 107 (1) artiklan kaikki kriteerit eivät täyty. Arvioinnissa on katsottu, että tuettu toiminta ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä toiminta on alueellista, se ei todennäköisesti houkuttele käyttäjiä tai vierailijoita muissa jäsenvaltioissa järjestettävästä samanlaisesta toiminnasta ja tuen vaikutus rajat ylittäviin investointeihin tai sijoittautumisen edellytyksiin on todennäköisesti enintään marginaalinen. (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohdat 196, 197). Näin ollen EU:n valtiontukisäännökset eivät tule sovellettaviksi.
 

Kaupungin hallintosäännön, 17 luku, § 2, mukaisesti kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto päättää jaoston käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta (kohta 3).