Avustuksen hakeminen, valtionavustus, sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittäminen, sosiaali- ja terveysministeriö, kaupunginkanslia
Helsingin kaupungin hakemus sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2027 valtionavustuksesta alueellisen sosiaali- ja terveysjärjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.
Päätös
Rahoitusjohtaja päätti hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä 4 673 491 euron valtionavustusta vuodelle 2027 alueellisen sosiaali- ja terveysjärjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen. Samalla rahoitusjohtaja päätti valtuuttaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan TKI-päällikön toimimaan avustuksen hakijana valtion Haeavustuksia.fi -palvelussa.
Rahoitusjohtaja poistaa tällä päätöksellä 23.10.2026, 91 §:n mukaisen päätöksensä ja ratkaisee asian uudelleen hallintolain 50 §:ssä tarkoitetun päätöksessä olevan asiavirheen takia.
Päätöksen perustelut
Pääministeri Orpon hallituksen kevään 2026 riihipäätösten mukaisesti hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille on varattu vuositasolla 25 miljoonan euron määräaikainen valtionavustus vuosille 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseksi. Valtionavustuksilla ei voi rahoittaa lakisääteistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja lakisääteisiä palveluita. Avustusta voivat hakea hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki.
Viestintäosaston osallisuusyksikkö ja Sosiaali- terveys- ja pelastustoimiala ovat valmistelleet yhteistyössä hakemuksen sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukseen. Valtionavustusta myönnetään hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille edelleen kohdennettavaksi järjestöjen toteuttamiin kehittämishankkeisiin. Haku ei kohdistu pelastustoimintaan.
Haettavalla valtionavustuksella rahoitetaan sote-järjestöjen toteuttamia kumppanuushankkeita, joissa järjestöt toimivat osatoteuttajina.
Vuoden 2027 avustus on käytettävissä heti sen myöntämisen jälkeen, aikaisintaan tammikuussa 2027. Avustus myönnetään täysimääräisenä, eli omarahoitusosuutta ei vaadita. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii tekemään avustuspäätöksen tammi-helmikuussa 2027.
Valtionavustus on tarkoitettu lisärahoitukseksi, jolla käynnistetään uusia kehittämishankkeita, jotka tukevat olemassa olevia hyvinvointialueiden järjestörahoituksia. Avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) ja hallintolakia (434/2003).
Hankehaun painopisteet
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat voineet määritellä alueensa kehittämistyön painopistealueet toimintaympäristön, tarpeen ja alueellisen järjestörakenteen perusteella.
Helsingin kaupunki on määritellyt, että valtionavustuksella tuettavan järjestöjen toiminnan tulee tukea Helsingin kaupunkistrategian, hyvinvointisuunnitelman sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian tavoitteita ja painopisteitä. Järjestöjen toiminnan tulee täydentää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien helsinkiläisten keskuudessa. Toiminnan tulee perustua matalan kynnyksen kohtaavaan työhön sekä yhteistyöhön palvelujärjestelmän kanssa.
Järjestöllä tulee olla riittävää kokemusta ja osaamista hankkeiden hallinnoinnista ja haettavaan hankkeeseen liittyvää asiantuntemusta. Hankkeiden osatoteuttajilta odotetaan yhteistyöhalukkuutta Helsingin kaupungin ja muiden sidosryhmien ja toimijoiden kanssa.
Järjestöjen hanke-ehdotusten kriteereissä sovelletaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestöavustuskriteereitä huomioiden sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukselle asettamat ehdot.
Hanke-ehdotuksille laadittiin viisi eri painopistettä:
- Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen
Painotetaan toimintaa, joka:.
vahvistaa arjen mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia
tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja varhaista apua
ehkäisee mielenterveys- ja päihdeongelmien kasautumista
tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääviä henkilöitä
tukee toipumista, vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä
hyödyntää järjestöjen ja palveluiden välisiä yhteistyömalleja
- Osallisuuden vahvistaminen ja yksinäisyyden ehkäisy
Painotetaan toimintaa, joka:
lisää mahdollisuuksia osallistua yhteisöihin ja yhteiskuntaan
vahvistaa toimijuutta, vertaisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia
ehkäisee yksinäisyyttä eri ikäryhmissä
tukee erityisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta
vahvistaa paikallisyhteisöjä ja yhteisöllisiä toimintaympäristöjä
- Kohdennettu kohtaava työ haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukena
Painotetaan toimintaa, joka:
tavoittaa palveluiden ulkopuolella olevia tai vaikeasti tavoitettavia henkilöitä
tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamista, neuvontaa, vertaistukea ja ohjausta
tukee eri kohderyhmiä, kuten lapsiperheitä, nuoria, maahanmuuttajataustaisia, pitkäaikaissairaita, vammaisia, ikääntyneitä, kriisitilanteissa olevia, mielenterveys- ja päihdehaasteita kohtaavia sekä muita erityisryhmiä
- Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
Painotetaan toimintaa, joka:
vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä
tukee toimintakykyä ja terveellisiä elintapoja
- Vaikuttavien yhteistyömallien kehittäminen
Painotetaan kehittämistyötä joka rakentuu järjestöjen, Sotepen palveluiden ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, vahvistaa palveluohjausta, asiakasohjausta sekä palvelujen saavutettavuutta ja vahvistaa yhdenvertaista pääsyä tukeen ja toimintaan
Hanke-ehdotushaku ja viestintä
Viestintäosaston osallisuusyksikkö käynnisti hanke-ehdotusten keräämisen sosiaali- ja terveysministeriön pitämän infotilaisuuden jälkeen. Kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen avustuksia saaneille järjestöille viestittiin sähköpostitse avautuvasta hankehausta 15.9. ja uudelleen 18.9. kun hakulomake oli avattu. Haun avautumisesta viestittiin 18.9. järjestöille suunnatussa uutiskirjeessä. Hankehausta julkaistiin hel.fi-uutinen 21.9. ja siitä viestitiin myös kaupungin sosiaalisen median alustoilla. Helsinki-kanavalla 22.9. pidetty hakuinfo tavoitti 228 kuulijaa. Infotilaisuudessa hakijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaupungin asiantuntijoille.
Hankehaku on myös kuulutettu kaupungin kuulutukset ja ilmoitukset -sivustolla. Hankehaun viestintä ja hanke-ehdotusten jättäminen on keskitetty kokonaisuudessaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi avustukset.hel.fi-verkkosivuille. Viestinnän hankehausta katsotaan olleen riittävää.
Sote-järjestöillä oli mahdollisuus jättää hanke-ehdotuksia 22.9.-4.10. välisenä aikana. Määräaikaan mennessä hanke-ehdotuksia saapui 191 kappaletta 155 eri yhdistykseltä. Hanke-ehdotuksia jätettiin yhteensä 17 300 087 euron arvosta. Jotkin järjestöt osallistuivat hakuun useilla hanke-ehdotuksilla. Kultakin järjestöltä valittiin vain yksi hanke-ehdotus jatkoon, jotta mahdollisimman moni järjestö voisi olla Helsingin hankekokonaisuudessa mukana.
Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustushakemukseen valikoitui 43 hanke-ehdotusta järjestöjen osatoteuttamiseksi. Osatoteuttajiksi valittiin järjestöjen hanke-ehdotuksia, jotka olivat hakuilmoituksessa mainittujen kriteereiden mukaisia ja kohdentuivat sosiaali- ja terveyspalveja täydentävään toimintaan. Osatoteuttajiksi valitut hanke-ehdotukset kohdentuvat Helsingin kaupunkistrategian, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian sekä hyvinvointisuunnitelman tavoitteita tukevaan toimintaan. Valtionavustushaun kriteereiden mukaisesti kunta-Helsingin tehtäviä tukevia järjestöjen hanke-ehdotuksia ei voitu valita mukaan.
Mukaan valitut järjestöjen hanke-ehdotukset tukevat jo olemassa olevia Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan järjestökumppanuuksia tuottaen kuitenkin myös uudenlaista järjestötoimintaa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluista vastaava johto ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijat osallistuivat järjestöjen hanke-ehdotusten arviointiin valmistelun aikana varmistaen järjestöjen toiminnan tarkoituksenmukaisuuden suhteessa omiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Helsingin tarpeisiin. Hankehakemukseen valitut järjestöjen hanke-ehdotukset vastaavat monipuolisesti hankkeen painopisteisiin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan johtotiimi on käsitellyt ja hyväksynyt hanke-esityksen.
Päätöksen liitteeseen 2. korjataan Omakotisäätiön ja Rikoksettoman elämän tukisäätiön perusteluiksi valtionavustushakemuksessa on mukana ehdotuksia, jotka ovat tarkoituksenmukaisempia asetettujen kriteerien ja hankekokonaisuuden kannalta.
Hankkeeseen saatava valtionavustus ja hankkeen menot kirjataan talousarviokohdalle sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
Toimivalta
Hallintosäännön 12 luvun 4 §:n mukaan rahoitusjohtaja hakee kaupungin puolesta valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet.
Detta beslut publicerades 05.11.2026
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.