Vahingonkorvaus, Stadin ammattiopisto

Ammatillisen koulutuksen päällikön sijainen päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen Stadin ammattiopiston toimipaikasta kadonneesta omaisuudesta.

Hakija on esittänyt 15.9.2026 Helsingin kirjaamoon saapuneessa korvaushakemuksessa 229 euron suuruisen korvavaatimuksen Stadin ammattiopiston toimipaikasta kadonneesta opiskelijan omaisuudesta. Kuluvan vuoden heinäkuussa hankitut (229 euroa) ja hakemuksessa mainitun merkkiset langattomat nappikuulokkeet on hakijan mukaan anastettu pukuhuoneen kaapista/kaapin ympäristöstä. Hakija on tehnyt rikosilmoituksen.

Stadin ammattiopiston selvityksen mukaan opiskelijoilla on käytössä metallinen pukukaappi, jossa on älylukko, joka toimii opiskelijan omaan sirukorttiin lisätyllä pääsyoikeudella. Vartija tai omaopettaja antaa opiskelijan korttiin pääsyoikeuden käyttämättä pääkäyttäjän Master-korttia. Kaapin avaamisesta tulee lokikirjaus vartijan saataville; kaapin käytössä ole havaittu poikkeavaa. Pukuhuoneessa ei ole erillistä kameravalvontaa siitä syystä, ettei siellä ole erillisistä pukeutumishuonetta. Vartija ohjeistaa opiskelijoita pukukaappia annettaessa siitä, ettei arvoesineitä tuotaisi koululle ja säilytettäisi pukukaapeissa.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen sen korvaamaan. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön
virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Helsingin kaupunki on vastuussa vahingonkorvauslain nojalla isännänvastuun perusteella sellaisesta vahingosta, jonka kaupungin työntekijä tai viranhaltija on tuottamuksellaan aiheuttanut työntekijä tai viranhaltija on tuottamuksellaan aiheuttanut. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvon alennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Saadun selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt, että korvattavaksi vaadittu vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Oppilaitos on riittävällä tavalla huolehtinut omaisuuden turvallisesta säilyttämisestä. Kaupunki ei vastaa kolmannen henkilön moitittavalla menettelyllä aiheuttamasta vahingosta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. Kasvatuksen ja koulutuksentoimialajohtaja on 9.4.2025 (§ 43) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle, joka päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvaus
velvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien, ja haettava määrä on enintään 5 000 euroa.