Suomenkielinen perusopetus, ryhmäkoko 1.8.2027 alkaen

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä aloittavien kieliryhmien vähimmäisoppilasmääräksi 15.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää että, tarveperustaista rahoitusta saavissa kouluissa voidaan aloittaa kieliryhmiä alle 15 oppilaalla. Myös A2-englannin opetus voidaan tarvittaessa aloittaa alle 15 oppilaalla. Samalla kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää delegoida päätösvallan 15 oppilaan vähimmäiskoon alittavan kieliryhmän käynnistämisestä perusopetusjohtajalle aluepäälliköiden esityksestä.

Tällä päätöksellä kumotaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan 17.12.2024 (§ 347) tekemä päätös A1- ja A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärän osalta.

Muutos astuu voimaan 1.8.2027.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on päättänyt aloittavien kieliryhmien vähimmäisoppilasmääräksi 13–15 oppilasta, ja perusopetusjohtaja on päättänyt koulukohtaiset vähimmäisoppilasmäärät tämän välyksen puitteissa. Tämän päätösesityksen mukaan aloittavien kieliryhmien vähimmäisoppilasmäärä yhtenäistetään 15 oppilaaseen. Ruotsinkielinen palvelukokonaisuus on valmistelemassa vastaavaa päätöstä kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätettäväksi marraskuussa.

Monissa kouluissa aloittavan kieliryhmän koko on jo nyt 15 oppilasta. Lukuvuonna 2025–2026 muiden kuin englannin A1- kielen ryhmistä olisi vuonna 2025 jäänyt muodostumatta 4 ryhmää 21 ryhmästä. Muiden kuin englannin A2-ryhmistä olisi vuonna 2025 jäänyt muodostumatta 12 ryhmää 95 ryhmästä. A2-englannin ryhmistä olisi jäänyt muodostumatta 8/19.

Kieliryhmien muodostamisessa pyritään realistisiin ryhmäkokoihin, jotka mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja tarkoituksenmukaisen resurssien käytön. Koulut toteuttavat opetuksen koulun käytettävissä olevan tuntikehyksen ja resurssien puitteissa. Pienet opetusryhmät joissain aineissa johtavat siihen, että muissa oppiaineissa ryhmäkoot kasvavat. Tämä ei tue oppilaan kokonaisvaltaisen oppimista.

Ryhmäkokojen yhtenäistämisen vaikutuksia aloittavien kieliryhmien syntymiseen seurataan ja kielivalintojen toteutumiseen liittyviä prosesseja kehitetään. Kieliryhmien toteutumista edistetään koulujen välisellä yhteistyöllä ja yhteisillä opetusjärjestelyillä. Käytäntöjen suunnittelu tehdään vahvassa yhteistyössä koulujen kanssa huomioiden alueiden ja koulujen erilaiset tilanteet sekä vahvuudet. Helsingissä järjestetään saman koulun eri toimipisteiden yhteisiä ryhmiä sekä joidenkin koulujen yhteisiä ryhmiä. Myös muualla pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa on onnistuneesti toteutettu koulujen yhteisiä opetusjärjestelyjä kieltenopetuksen toteuttamisessa. Näitä kokemuksia hyödynnetään opetusjärjestelyjen suunnittelussa.

Jotta oppilaiden A1-kielivalinnat toteutuvat, on oppilaalla A1-kielivalinnan perusteella oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan tarkoituksenmukaiseen kouluun. Huoltaja valitsee lapselleen A1-kielen ja päätöksen koulupaikasta A1-kielen perusteella tekee aluepäällikkö, jonka alueella koulu sijaitsee. Hallinnolliset suurpiirirajat eivät rajoita koulupaikan osoittamista. Oppilaalle voidaan osoittaa koulupaikka A1-kielen perusteella myös toisesta suurpiiristä. Koulupaikan osoittamisessa huomioidaan, että koulupaikka on niin perheen kuin koulun näkökulmasta tarkoituksenmukainen.

A2-englannin ryhmiä voidaan toteuttaa pienemmällä ryhmäkoolla. Perusopetusjohtaja tekee päätöksen aluepäällikön esityksestä. Tämän avulla turvataan mahdollisuus opiskella englantia, jos lapsi aloittaa A1-kielenä jonkin muun kuin englannin. Tarveperustaista rahoitusta saavissa kouluissa voidaan aloittaa kieliryhmiä alle 15 oppilaalla. Perusopetusjohtaja tekee päätöksen aluepäällikön esityksestä.

Osana kieltenopetuksen strategian tavoitteita käynnistetään kieliohjelmien tarkastelu, kun kieltenopetuksen strategian toimenpide-esitysten päätökset on hyväksytty. Tavoitteena on rakentaa alueellisesti tasapainoinen kieliohjelma, joka tukee koulujen vetovoimaisuutta ja tarjoaa oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskeluun. Kieliohjelmien uudistaminen edistää monipuolisia kielivalintoja.

Ryhmäkoon yhtenäistämisestä ei tule lisäkustannuksia.

Kieltenopetuksen strategian ja sen toimenpide-esitysten valmistelussa on kuultu esiopetuksessa olevia lapsia, oppilaita ja opiskelijoita. Lisäksi opettajat ja johtokunnat ovat voineet kommentoida esitystä. Peruskoulun oppilaskuntien vastauksissa nousi esille toive voida opiskella haluamaansa A1-kieltä omassa koulussa. Eri vastaajaryhmät suhtautuivat pääosin myönteisesti toimenpiteisiin, joilla varmistetaan kieliryhmien toteutuminen.

Kyselyssä kysyttiin vastaajien näkemystä aloittavan kieliryhmän koon yhtenäistämistä 15 oppilaaseen. Peruskoulujen opettajista 53 % kannatti esitystä, 23 % oli neutraaleja ja kielteisiä oli 24 %. Peruskoulujen johtokunnista 51 % kannatti esitystä, 9 % oli neutraaleja ja 40 % oli kielteisiä. Peruskoulujen oppilaskunnista 30 % kannatti esitystä, 21 % oli neutraaleja ja 49 % oli kielteisiä. Kyselyiden yhteenveto on liitteessä 1.

Lapsivaikutusten arviointi

Pienet opetusryhmät joissain oppiaineissa sitovat resursseja, mikä voi heijastua muiden opetusryhmien kokoon. Pedagogisesti tarkoituksenmukainen ryhmäkoko tukee oppilaan oppimista ja mahdollistaa resurssien kohdentamisen siten, että mahdollisimman moni oppilas hyötyy niistä.

15 oppilaan vähimmäisryhmäkoko voi johtaa siihen, että valitun kielen ryhmä ei toteudu lapsen omassa lähikoulussa. Ryhmäkoon nostamisen yhteydessä kehitetään koulujen välistä yhteistyötä. Kielten ryhmiä voidaan yhdistää eri koulujen kesken, mikä turvaa kieliryhmien toteutumista ja lapsen mahdollisuuksia opiskella A1-kielenä myös muuta kuin omassa lähikoulussa opetettavaa kieltä. Ryhmien yhdistäminen voi tarkoittaa sitä, että kielten tunteja varten oppilas siirtyy kesken koulupäivän toiseen kouluun tai toimipisteeseen.

Toimivalta

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää oppilaaksi- ja opiskelijaksi ottamisen perusteista.

Detta beslut publicerades 05.11.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.