Vahingonkorvaus, esinevahinko, 10.8.2026, Konepajankuja 1, Williamshill Oy

Ammatillisen koulutuksen päällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakija) vahingonkorvausvaatimuksen, joka on liittynyt vahingoittuneen sauvasekoittimen korjauskustannuksiin. 

Hakemus

Hakija on esittänyt 12.8.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 299,95 euron suuruisen korvausvaatimuksen vahingoittuneesta sauvasekoittimesta.

Hakija kertoo, että ravintolan sauvasekoitin oli vahingoittunut, kun opiskelija oli soseuttanut sekoittimella marjoja. Hakija kertoo, että henkilö oli nojannut koneeseen painollaan ja kääntänyt sauvasekoittajaa voimakkaasti, jonka yhteydessä koneen teräosa oli osittain vapautunut ja aiheuttanut vahingon sauvasekoittimeen. 

Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä kuvan vahingoittuneesta sauvasekoittimesta. Hakija ei ole toimittanut hakemuksensa liitteenä kuittia sauvasekoittimen tarkasta hankinta-ajankohdasta, hankintahinnasta tai korjauskustannuksista. 

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Stadin ammatti- ja aikuisopistolta on saatu asiasta selvitys 31.8.2026. Selvityksessä vahvistetaan sattunut vahinkotapahtuma.

Selvityksen mukaan opiskelija on ollut kyseisessä ravintolassa koulutussopimusjaksolla, jonka yhteydessä vahinko on tapahtunut. Selvityksen mukaan opiskelija oli nojannut painollaan sauvasekoittimeen ja kääntänyt sekoittajan täydelle teholle, jolloin sekoittimen teräosa oli vapautunut osittain pois paikoiltaan ja samalla laitteen muoviosa oli pyöristynyt käyttökelvottomaksi. 

Stadin ammatti- ja aikuisopistolta saadun selvityksen mukaan opiskelija oli osallistunut työssäoppimiseen ravintolassa ajanjaksolla 25.5.2026–27.8.2026 ravitsemuspalveluissa toimimisen koulutusohjelmaan kuuluvana osana. 

Opiskelijalta saadun selvityksen mukaan hän oli käyttänyt sauvasekoitinta marjasmoothien valmistukseen, mutta koska marjat olivat olleet jäässä ja sekoittimen asento oli ollut väärä, oli sekoitin rikkoutunut terän yläpuolelta.

Koulutussopimuksessa koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti koulutussopimustyöpaikan edustajan kanssa opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Stadin ammatti- ja aikuisopisto koulutuksen järjestäjänä ja hakija ovat solmineet koulutussopimuksen, josta ilmenee sopimusosapuolten ja opiskelijan velvollisuudet ja vastuut. Sopimuksessa on todettu, että koulutussopimustyöpaikalla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. 

Sopimuksessa edelleen todetun mukaan vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan, jos opiskelija aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, kenen lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Opiskelijan korvausvastuu on toissijaista. Toissijainen korvausvelvollisuus määräytyy siten, että opiskelija on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos opiskelijan viaksi jää vain lievä tuottamus ei vahingonkorvausta ole tuomittava.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä on niin ikään se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon.

Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty työntekijän korvausvastuusta vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa. Työntekijä on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa opetukseen liittyvässä työssä vahingon, vastaa hän vahingosta pykälässä säädettyjen perusteiden mukaisesti. 

Saadun selvityksen valossa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voida katsoa olevan vastuussa sauvasekoittimen vahingoittumisesta aiheutuneista korjauskustannuksista. Vahingon sattuessa opiskelija on suorittanut työtä koulutussopimukseen perustuvalla työssäoppimisjaksolla työpaikan käytännön työtehtävissä työpaikan ohjauksen ja valvonnan alaisena. Koulutussopimuksessa sovitun mukaisesti opiskelija vastaa toissijaisesti tahallisesti ja tuottamuksellisesti aiheuttamastaan vahingosta lukuun ottamatta lievää tuottamusta. Vahingonkorvausvaatimus on hylättävä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. 14 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. 

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 9.4.2025 (§ 43) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa ammatillisen koulutuksen päällikölle. Päätöksen mukaan ammatillisen koulutuksen päällikkö päättää Stadin ammatti- ja aikuisopiston osalta vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.