Lausuntopyyntö, varhaiskasvatuslain 31 §:n sekä 75 §:n 5 momentin muuttaminen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Pormestari antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Lausunnon keskeinen sisältö

Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslain 31 ja 75 §:n muuttamisesta. Arvion mukaan vuonna 2030 osa palveluksessa olevista henkilöistä ei nykyisen sääntelyn perusteella täyttäisi kelpoisuusvaatimuksia. Ehdotettu muutos parantaisi kelpoisen henkilöstön saatavuutta ja vahvistaisi kelpoisuustilannetta.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan päiväkodin johtajan tehtävä on laaja johtamiskokonaisuus, joka edellyttää pedagogisen osaamisen lisäksi henkilöstö-, talous-, verkosto- ja muutosjohtamisen taitoja. Siksi kelpoisuusreittien laajentaminen sosionomi (YAMK) -taustaisille henkilöille on perusteltua edellyttäen, että riittävä pedagoginen osaaminen varmistetaan. Myös siirtymäsäännöksen pidentäminen tukee kuntien ja yksityisten palveluntuottajien mahdollisuuksia täyttää varhaiskasvatuslain henkilöstön kelpoisuusvaatimukset.

Koskien ehdotusta varhaiskasvatuslain 31§:n muuttamisesta (päiväkodin johtajan kelpoisuus)

Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslain 31 §:n muuttamisesta.

Päiväkodin johtaja vastaa varhaiskasvatusyksikön johtamisesta, ja tehtävä edellyttää vahvan pedagogisen osaamisen lisäksi laaja-alaista johtamisosaamista esimerkiksi henkilöstö-, talous-, turvallisuus-, toiminta- ja viestintäjohtamisen osa-alueilla. Johtamistehtävien vaativuutta lisää se, että Helsingin varhaiskasvatusyksiköiden koko on viime vuosina kasvanut ja samalla päiväkodin johtajan henkilöstövastuut ovat kasvaneet. Johtamisrakennetta on tämän vuoksi vahvistettu perustamalla varhaiskasvatusyksikköihin apulaisjohtajien ja varajohtajien tehtäviä. Tavoitteena on jakaa johtamisvastuuta tarkoituksenmukaisesti sekä vahvistaa työhyvinvointia, pedagogisen johtamisen toteutumista ja henkilöstöjohtamista. Myös muissa suurissa kunnissa on otettu käyttöön vastaavia johtamisrakenteita. Yhteistä näille malleille on, että pedagoginen johtaminen ja toiminnan kehittäminen ovat useamman ammattilaisen vastuulla.

Hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi, ylempi AMK) suorittaneille päiväkodin johtajille ehdotetaan täydennettäviksi lisäopinnoiksi vähintään 60 opintopisteen laajuiset kasvatustieteen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). On tärkeää, että päiväkodin johtajana työskentelevällä on riittävä pedagoginen ja kasvatustieteellinen osaaminen. Lisäopinnot yhdessä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottaman osaamisen kanssa antavat hyvät valmiudet päiväkodin johtajan tehtävään.

Helsingissä ja muissa pääkaupunkiseudun kunnissa on jo nyt merkittäviä haasteita kelpoisen korkeakoulutetun varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudessa. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet mittavia taloudellisia panostuksia henkilöstön osaamisen vahvistamiseen tarjoamalla mahdollisuuksia kouluttautua varhaiskasvatuksen opettajaksi tai sosionomiksi.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lapsen edun näkökulmasta on tärkeää, että kelpoinen henkilöstö työskentelee lähellä lasta. Tätä tavoitetta tukee myös varhaiskasvatuslain (540/2018) 37 §:ssä säädetty päiväkotien henkilöstörakenne, jonka mukaan vuonna 2030 vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan myös lasten välittömässä kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia kehitettäessä on tärkeää varmistaa, ettei lapsiryhmissä työskentelevän kelpoisen henkilöstön saatavuus heikkene. Mahdollistamalla päiväkodin johtajan tehtävä myös sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi, ylempi AMK) suorittaneille voidaan vahvistaa osaavan henkilöstön saatavuutta johtamistehtäviin, tukea varhaiskasvatuksen urapolkujen kehittymistä sekä vähentää rekrytointipaineita. Samalla voidaan turvata osaamisen kohdentuminen sekä johtamistehtäviin että lasten parissa tehtävään työhön. Hallituksen esitys tukee kelpoisen henkilöstön tarkoituksenmukaista kohdentumista johtamistehtäviin ja lapsiryhmiin.

Koskien ehdotusta varhaiskasvatuslain 75 §:n muuttamisesta (siirtymäsäännös)

Helsingin kaupunki kannattaa hallituksen esitystä, jolla muutettaisiin varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentissa säädettyä siirtymäsäännöstä ja pidennettäisiin varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevaa siirtymäsäännöstä 31.12.2029 saakka. Siirtymäsäännöksen pidentäminen antaa kunnille ja yksityisen varhaiskasvatuksen tuottajille paremmat mahdollisuudet vastata varhaiskasvatuslain henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset näkemykset

Pääkaupunkiseudun kaupunkien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) varhaiskasvatusjohto on valmistellut ehdotukseen myös seuraavan yhteisen näkemyksen, johon Helsingin kaupunki yhtyy: Päiväkodin johtajan tehtävä on nykyisessä toimintaympäristössä laaja johtamistehtävä, jossa pedagogisen osaamisen lisäksi tarvitaan mm. henkilöstö-, talous-, verkosto- ja muutosjohtamisen osaamista. Tämän vuoksi kelpoisuusreittien laajentaminen sosionomi (YAMK) -taustaisille henkilöille on perusteltua, kun samalla varmistetaan riittävä pedagoginen osaaminen. Lakimuutos tukee myös varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa sekä tulevaisuuden johtajaresurssin saatavuutta. Opintojen maksullisuus ei ole kohtuullista eikä yhdenvertaista tutkinnon suorittajalle. Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla maksutonta eikä kustannuksia voida siirtää kuntien ja muiden työnantajien maksettavaksi. Valtion tulee varmistaa, että edellytetyt kasvatustieteen lisäopinnot (60 op) ovat opiskelijalle maksuttomia ja että yliopistoille osoitetaan riittävä resursointi opintokokonaisuuksien tarjoamiseen.

Muut huomiot esitykseen

Helsingin kaupunki ei kannata, että sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi, ylempi AMK) suorittaneiden päiväkodin johtajien tulisi kustantaa ehdotetut kelpoisuuden mahdollistavat varhaiskasvatuksen lisäopinnot omalla kustannuksellaan. Kuten esityksen vaikutusarvioissa todetaan, esitys voisi tosiasiallisesti asettaa kohderyhmään kuuluvia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita eriarvoiseen asemaan, koska todennäköisesti täydentävät kasvatustieteen opinnot suoritettaisiin tavallisimmin maksullisina avoimen yliopiston opintoina. Tällöin kelpoistuminen päiväkodin johtajaksi olisi vain niiden ulottuvilla, joilla olisi kykyä maksaa lisäopinnoista. Tutkintoon johtavat lisäopinnot on toteutettava maksuttomasti siten, ettei kustannusvastuu siirry kunnille tai muille työnantajille.

Helsingissä noin 10 prosenttia varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Hallituksen esityksessä ei ole huomioitu yksityistä varhaiskasvatusta eikä arvioitu lakimuutoksen vaikutuksia yksityisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa johtajien kelpoisuusaste on alhaisempi kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi ruotsinkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa johtajien kelpoisuusaste jää suomenkielistä varhaiskasvatusta matalammaksi. Tämän vuoksi ehdotetun muutoksen voidaan arvioida vaikuttavan suhteellisesti enemmän ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteeseen.

Lausunto on valmisteltu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa yhteistyössä.

Hallintosäännön 9 luvun 1 §:n mukaan pormestari tekee esityksiä ja antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja sekä huolehtii näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.