Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Elina Kauppisen aloitteeseen nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle lausunnon valtuutettu Elina Kauppisen ja 26 muun allekirjoittaneen aloitteesta, jossa esitetään toimia nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän suositusten pohjalta. 

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää nuorten tulevaisuususkon vahvistamisen tavoitetta tärkeänä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla nuorten tulevaisuususkon heikkeneminen on tunnistettu, ja ministeriön asiantuntijaryhmän suosituksia on hyödynnetty työn suuntaamisessa. Lautakunta painottaa, että nuorten tulevaisuususkoa vahvistavaa työtä tulee tehdä jatkossakin ja tiiviisti osana koulujen ja oppilaitosten arkea. Lausunto kokoaa toimialan tehtäviin liittyvät keskeiset toimet temaattisiksi kokonaisuuksiksi, ja kuvaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan monipuolista työtä nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Lautakunta toteaa, että erillisen toimenpideohjelman sijaan on tärkeää sulauttaa toimet osaksi arjen toimintaa, jotka edistävät samanaikaisesti nuorten oppimista ja hyvinvointia sekä tulevaisuususkoa. 

Nuorten tulevaisuususkoa vahvistetaan kasvatuksen koulutuksen toimialalla kokonaisuutena, jossa yhdistyvät osallisuus ja demokratiakasvatus, yhdenvertaisuus ja turvallisuus, tulevaisuus- ja ympäristökasvatus, hyvinvointi ja opiskeluhuolto sekä sujuvat koulutus- ja työelämäsiirtymät. Työtä tukevat henkilöstön osaamisen kehittäminen, vakiintuneet osallisuusrakenteet, kohdennetut tukimallit ja päätösten ennakkoarviointi. Näiden toimien pitkäjänteinen kehittäminen vahvistaa nuorten kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksistaan, turvallisesta arjesta ja luottamuksesta tulevaisuuteen.

Osallisuus ja demokratiakasvatus

Lasten ja nuorten osallisuus on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa keskeinen periaate. Aktiivisen kansalaisuuden ja demokratiakasvatuksen taidot sisältyvät opetussuunnitelmiin ja niitä harjoitellaan käytännössä osallisuusrakenteissa. Vaikuttamista tuetaan koulujen ja oppilaitosten arjessa lakisääteisellä oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnalla sekä pysyvillä rakenteilla, kuten lukiokoulutuksen neuvonantajaryhmillä, ruotsinkielisen lukio-opetuksen opiskelijakuntien tapaamisilla, Stadin ammattiopiston vaikuttajafoorumeilla ja vuosittaisilla oppilas- ja opiskelijakuntapäivillä. Nuoria osallistetaan myös palvelujen kehittämiseen, viimeisimpinä esimerkkeinä turvallisuusjohtamisen, kieltenopetuksen strategian ja valmistavan opetuksen uudistuksissa. Lapsiystävällinen kunta -työssä vahvistetaan lasten oikeuksien toteutumista kaupungin palveluissa ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuutta. Tällä strategiakaudella henkilöstön dialogiosaamista kehitetään Erätauko- ja Skididialogi-koulutuksilla. Lisäksi Erätaukosäätiön kanssa laaditut Kestävän tulevaisuuden dialogikortit julkaistaan loppuvuonna 2026, ja niiden tueksi suunnitellaan ohjaajakoulutusta vuodelle 2027. 

Yhdenvertaisuus ja turvallinen toimintakulttuuri

Rasisminvastaisen ja turvallisen toimintakulttuurin vahvistaminen on osa kaupunkistrategian toimeenpanoa. Keväällä 2026 käynnistetty henkilöstön antirasistinen täydennyskoulutus jatkuu koko strategiakauden. Perusopetuksessa toteutetaan lisäksi OmaStadin rahoittamaa rasismin ja kiusaamisen vastaista hanketta. Syrjintään, kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttumisen toimintamalleja arvioidaan perusopetuksessa meneillään olevassa kaksivuotisessa turvallisuuskulttuurin johtamisen hankkeessa, ja tarvittavat päivitykset laajennetaan kaikille koulutusasteille. Toimialalla tuotetaan yhteistyössä poliisin kanssa turvallisuuskasvatukseen liittyviä pedagogisia materiaaleja ja järjestetään turvallisuus- ja laillisuuskasvatuksen opetusta. Rasismin sekä syrjinnän vastaiset teemat sisältyvät opiskeluhuoltosuunnitelmiin, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun, turvallisuussuunnitelmiin ja opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen. Monikielisen ohjauksen mallilla vahvistetaan muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien perheiden osallisuutta. Vastuullista keskustelukulttuuria käsitellään monilukutaidon opetuksessa varhaiskasvatuksesta alkaen sekä medialukutaitoviikolla.

Tulevaisuuskasvatus ja toivon vahvistaminen

Tulevaisuususkoon liittyvä kehitystyö näkyy erityisesti toisella asteella ja vapaassa sivistystyössä. Stadin ammattiopistossa on kehitetty Lasten säätiön kanssa pedagogiselle henkilöstölle tarkoitettu tulevaisuususkon vahvistamisen malli. Mallin mukaista tulevaisuuskoulua on suoritettu laajasti koko toisen asteen henkilöstön keskuudessa sekä vapaassa sivistystyössä. Stadin ammattiopistossa Erasmus+ -hankkeessa opiskelijat ovat laatineet alakohtaisia tulevaisuuskortteja ja tarkastelleet ammattialojensa tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa ja opiskeluhuollossa kehitetty tutkimusperustainen toivon pedagogiikan toimintamalli näkyy lukioiden arjessa oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuususkoa vahvistavina yhteisinä toimintatapoina. Lukiot toteuttavat toivon pedagogiikkaa systemaattisesti johtamisen, yhteiskehittämisen, avainammattilaisten, koulutusten sekä yhteisöllisten ja kasvatuksellisten käytänteiden avulla. Toivon pedagogiikan aamukahvit-webinaarisarja tarjoaa kaikille avointa täydennyskoulutusta. Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa vahvistetaan erityisesti tämän lukuvuoden aikana kunnioittavaan kohtaamiseen sekä vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin keskittyvää positiivista toimintakulttuuria muun muassa johtajien ja henkilöstön osaamista tukemalla. Lisäksi kansallisesta tulevaisuusviikosta viestitään vuosittain, ja kouluille sekä oppilaitoksille tarjotaan pedagogisia aineistoja viikon viettämisen tueksi. 

Ilmasto, ympäristö ja toimijuus

Ilmasto- ja ympäristökysymyksissä tavoitteena on yhdistää tieto, toimijuus ja toivo. Helsingin lukioissa vuodesta 2020 toteutettu Hiilineutraali Helsinki -opintojakso muuttuu 1.8.2027 Helsingin ympäristönsuojelun tavoitteet eli HYST-opintojaksoksi. Siinä tarkastellaan paikallista ympäristötyötä oppiainerajat ylittäen sekä vahvistetaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja uskoa hyvään tulevaisuuteen. Opettajia on koulutettu opiskelijoiden toimijuuden tukemiseen. Toivon pedagogiikka sekä Stadin ammattiopiston tulevaisuuslukutaitotyö auttavat käsittelemään ympäristöahdistusta: tavoitteena on vahvistaa nuorten kykyä tunnistaa ratkaisuja, toimia kestävän tulevaisuuden puolesta ja nähdä oma vaikutusmahdollisuutensa. Nuorten vaikuttamista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan tuetaan samalla osana toimialan yleisiä osallisuusrakenteita.

Hyvinvointi, yhteisöllisyys ja opiskeluhuolto

Nuorten hyvinvointia, vertaissuhteita ja arjen turvallisuutta edistetään opetuksen, jatkuvan ryhmäytymisen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon avulla. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien oppimisyhteisössä työskentelevien tehtävä, ja sillä vahvistetaan toimintakulttuuria, yhteisöllisyyttä, osallisuutta, oppimisen edellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevät kouluvalmentajat ja koulunuorisotyöntekijät toteuttavat yhteisöllistä työtä yhdessä opettajien ja muiden ammattilaisten kanssa. 

Yhteisöllisen opiskeluhuollon lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus saada yksilökohtaista tukea opiskeluhuollon palveluista, joita ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Lasten ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamisen kannalta on olennaista, että kouluissa ja oppilaitoksissa on riittävästi turvallisia aikuisia, joilta he saavat varhaisessa vaiheessa apua ja tukea. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tuottaa opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, ja henkilöstön määrä perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen henkilöstömitoitukseen. Henkilöstön osalta tilanne on tällä hetkellä hyvä, koska kaikki vakanssit ovat täynnä. Palvelun tuottamisen rahoitus määräytyy mitoituksen perusteella ja henkilöstöresurssi alueittain jakautuu oppilas- ja opiskelijamäärien mukaan. Oppilaiden ja opiskelijoiden turvallisuutta koskevat ehdotukset huomioidaan myös turvallisuuskulttuurin kehittämisessä.

Koulutus- ja työelämäsiirtymät

Koulutus- ja työelämäsiirtymiä tuetaan useilla kohdennetuilla malleilla ja osana opetusta. Helsinkiläisiä ilman opiskelupaikkaa olevia nuoria ohjataan Futura-toimintaan, joka kehittää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten työelämä- ja oppimisvalmiuksia. Haavoittuvassa asemassa oleville nuorille kehitetään kohdennettuja TET-paikkoja, jotka laajentavat näkymiä työelämään. Stadin ammattiopiston Majakka-mallissa erityinen tuki ulottuu työpaikalla oppimiseen ja työelämäjaksolle siirtymiseen. Myöhään maahan muuttaneiden opinpolut -hankkeessa on kehitetty ohjauksen työkalu perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheeseen. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilussa vuosille 2026–2029 tavoitteena on, että oppivelvollisella on päivittäin keskimäärin kuusi tuntia suunniteltua ja ohjattua osaamisen hankkimista oppilaitoksessa, työpaikalla tai verkossa. Kaupungin rakennushankkeiden kilpailutuksiin sisällytetyt opiskelijoiden työelämäjaksot ovat puolestaan osoittautuneet toimivaksi tavaksi vahvistaa työelämävalmiuksia ja työllistymistä.

Pitkäjänteinen päätöksenteko ja vaikutusten arviointi

Päätöksenteon pitkäjänteisyyttä tuetaan lakisääteisillä ennakkoarvioinneilla. Helsingissä käytössä olevassa lapsivaikutusten arvioinnissa päätöksiä tarkastellaan lapsen edun ensisijaisuuden näkökulmasta. Mallia kehitetään parhaillaan, jotta arviointien rakenteet ja toteutus vahvistuvat koko kaupungissa. Päätösten vaikutuksia arvioidaan myös sukupuolen ja yhdenvertaisuuden näkökulmista ja ikä yhtenä arviointiperusteena sisältyy yhdenvertaisuusvaikutusten arviointiin. Kaupunkiyhteisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukainen ennakkoarviointiprosessien selkeyttäminen on käynnissä myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Stadin ammattiopistossa ennakointikyvykkyyttä vahvistetaan lisäksi johdon säännöllisissä työpajoissa. Lautakunta katsoo, että nämä rakenteet yhdessä nuorten osallisuuden, turvallisuuden, hyvinvoinnin, tulevaisuuskasvatuksen ja sujuvien siirtymien kanssa muodostavat perustan nuorten tulevaisuususkon pitkäjänteiselle vahvistamiselle.

Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 31.12. mennessä Elina Kauppisen ja 26:n muun aloitteesta nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.