Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös valtuutettu Minna Salmisen aloitteesta osallistumisasteen lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo Minna Salmisen ja 15 muun allekirjoittaneen liitteenä olevan ”Osallistumisasteen lisääminen varhaiskasvatuksessa” - aloitteen loppuun käsitellyksi.

Minna Salminen ja 15 muuta allekirjoittajaa esittävät aloitteessaan, että Helsingissä ryhdytään laajasti toimiin tiedon lisäämiseksi, jotta varhaiskasvatukseen osallistumisen aste nousee joka puolella Helsingissä.

Yhteenveto

Aloitteen esitys laajoihin toimiin ryhtymisestä tiedon lisäämiseksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi on kannatettava. Aloite tukee kaupunkistrategian tavoitetta nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta kiinnittäen erityishuomiota muuta kuin suomea tai ruotsia kotonaan puhuviin lapsiin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty ja suunnitteilla monia toimenpiteitä varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevien perheiden tavoittamiseksi, varhaiskasvatuksesta viestimiseksi sekä varhaiskasvatukseen ohjaamisessa.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen nykytila

Vuonna 2025 varhaiskasvatukseen osallistui 84 prosenttia helsinkiläisistä 1-6-vuotiaista. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna osallistumisaste oli Helsingissä Espoota ja Vantaata korkeampi, mutta Turkua ja Oulua matalampi vuonna 2025.

Helsingin päätös vuonna 2018 maksuttomasta viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta (4 h/päivä) nosti viisivuotiaiden osallistumisastetta vuosina 2018-2020. 2020-luvun alussa osallistumisasteen nousun taustalla oli 1–2-vuotiaiden kasvanut osallistuminen varhaiskasvatukseen. Perhevapaauudistuksen seurauksena pienten lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen kasvu on taittunut, eikä vuosina 2023-2025 1-6-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa ole ollut juuri kasvua.

Kotimaankieliset osallistuvat varhaiskasvatukseen vieraskielisiä enemmän. Vuonna 2025 kotimaankielisten 1–6-vuotiaiden osallistumisaste oli 86 prosenttia ja vieraskielisillä 77 prosenttia. Ero näkyy erityisesti 1–2-vuotiaiden osallistumisasteessa, joka oli kotimaankielisillä 66 prosenttia ja vieraskielisillä 48 prosenttia vuonna 2025. 3–6-vuotiailla erot ovat pienemmät. Heillä kotimaankielisten osallistumisaste oli 96 prosenttia ja vieraskielisillä 90 prosenttia.

Alueelliset erot varhaiskasvatukseen osallistumisessa ovat suurimmat alle 3-vuotiailla lapsilla, mutta erot tasoittuvat vanhemmilla lapsilla. Vuonna 2025 1–2-vuotiaiden osallistumisaste vaihteli peruspiireittäin 46 prosentista 76 prosenttiin, mutta 3–6-vuotiailla enää 90 prosentista 98 prosenttiin. 1–2-vuotiaat osallistuivat vähiten varhaiskasvatukseen Jakomäessä, Mellunkylässä ja Vuosaaressa. 3–6-vuotiaat osallistuivat heikoiten Mellunkylässä, Pitäjänmäellä ja Jakomäessä.

Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi tehdyt toimet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty monia toimenpiteitä varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevien perheiden tavoittamisessa, varhaiskasvatuksesta viestimisessä sekä varhaiskasvatukseen ohjaamisessa.

Vuosina 2024-2026 leikkipuistoissa on työskennellyt viisi monikielistä ohjaajaa osana Kotivanhempien kotoutumisen tuki -hanketta. Monikielisten ohjaajien tehtävänä on ollut leikkipuistojen palveluiden sekä varhaiskasvatuksen tunnettavuuden lisääminen erityisesti maahan muuttaneiden perheiden keskuudessa. Monikieliset ohjaajat ovat olleet myös mukana alueellisissa tapahtumissa, joissa on kerrottu leikkipuistoista ja saatettu uusia perheitä avoimen varhaiskasvatuksen pariin. Vuonna 2027 varhaiskasvatuksen tarveperusteisella rahoituksella on tarkoitus palkata viisi monikielistä ohjaajaa tarveperusteista rahoitusta saavien päiväkotien alaisuuteen edistämään monikielisten perheiden kiinnittymistä varhaiskasvatukseen.

Helsingin kaupunki on yhteistyökumppanina Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hehkuu-hankkeessa. Hankkeessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton hanketyöntekijät ovat yhteydessä kolmansista maista muuttaneisiin perheiseen ja järjestävät heille tutustumiskäyntejä leikkipuistojen avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan. Tavoitteena on tehdä avoimen varhaiskasvatuksen palvelut tutuksi, jotta perheet alkaisivat käymään niissä säännöllisesti. Samalla perheille avataan varhaiskasvatuksen roolia osana opinpolkua sekä kuvataan varhaiskasvatuksen merkitystä muun muassa kielen oppimisessa. Lisäksi toteutetaan vanhemmista muodostuvien ryhmien tutustumisia päiväkotien oppimisympäristöihin hankkeen monikielisten työntekijöiden ohjaamana. Tavoitteena on kertoa, millaisia päiväkotien oppimisympäristöt ovat ja lisätä vanhempien luottamusta ja halua hakeutua päiväkotiin varhaiskasvatukseen. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2027 osalla kaupunkiuudistusalueiden ja niiden kaltaisten alueiden leikkipuistoissa ja päiväkodeissa.

Vuonna 2026 on käynnistynyt neuvolasta varhaiskasvatukseen -pilotti Kannelmäki-Malminkartano-alueella. Pilotissa vahvistetaan lapsikohtaista ja systemaattista palveluohjausta neuvolasta varhaiskasvatukseen, järjestetään monikielisten lasten perheille tilaisuuksia tutustua varhaiskasvatukseen sekä kohdataan maahanmuuttajavanhempia alueella ja kerrotaan varhaiskasvatuspalveluista. Kannelmäen ja Malminkartanon alueella on järjestetty kaksi monikielistä tapahtumaa leikkipuistoihin ja päiväkotiin tutustumisen mahdollistamiseksi. Pilotissa kehitettyä varhaiskasvatus-neuvolayhteistyön toimintamallia on tarkoitus laajentaa kaupunkiuudistusalueille ja niiden kaltaisille alueille vuonna 2027. Jatkossa yhteistyökumppaneiksi tulevat mukaan kirjastot, sillä kirjastot tavoittavat paljon sellaisia lapsiperheitä, jotka eivät ole vielä varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen asiantuntijat ovat käyneet esittelemässä varhaiskasvatusta ja varhaiskasvatukseen hakeutumista erilaisissa asukastilaisuuksissa sekä järjestäneet varhaiskasvatuksen infotilaisuuksia leikkipuistojen omien tapahtumien yhteydessä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialla uudistetaan ja yhtenäistetään varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyviä käytänteitä, joissa otetaan entistä paremmin huomioon vieraskieliset perheet. Varhaiskasvatuksen aloitusprosessin uudistamisen tavoitteena on, että perheet saavat nykyistä monipuolisemmin tietoa varhaiskasvatuksen eri vaihtoehdoista ja että perheet voivat valita varhaiskasvatuksen erilaisista muodoista lapsen ja perheen tarpeisiin sopivimman vaihtoehdon. Uudistustyössä tuotettu viestintämateriaali on tarkoitettu tukivälineeksi neuvolaan, palveluohjaukselle, henkilöstölle ja huoltajille. Tavoitteena on kääntää materiaali useammalle kielelle. Uudistettu ja yhtenäistetty varhaiskasvatuksen aloitusprosessi on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2027 aikana.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnon (16.6.2026 259 §) koskien varhaiskasvatuspaikan osoittamista lapselle sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisivuotta. Lausunnossaan kasvatus- ja koulutuslautakunta edellyttää, että toimialalla käynnistetään valmistelu varhaiskasvatuspaikan osoittamisesta viisivuotiaille. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on käynnistynyt selvitystyö asian toteuttamismahdollisuuksien osalta.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja
suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.

Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Vastaavasti toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle. Aloite on jätetty 27.05.2026, joten siihen on vastattava 27.01.2025 mennessä.