Oikaisuvaatimus, rakentamislupa, päätös 2.4.2026 § 477, Oulunkylä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimusten kohteena oleva rakentamislupapäätös

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön lupa-arkkitehti on Asunto Oy Pellavakaskentie 16 hakemuksesta päätöksellään 2.4.2026 § 477 (LP-091-2025-09006) myöntänyt rakentamisluvan paritalon ja pientalon rakentamiselle, vanhan rakennuksen purkamiselle ja kahden energiakaivon poraamiselle Oulunkylän kaupunginosassa sijaitsevalle tontille 91-28-20-17 osoitteeseen Pellavakaskentie 16a.

Rakentamislupapäätöksen mukaan lupaa on haettu 2–kerroksisen paritalon ja 2–kerroksisen pientalon rakentamiselle. Rakennusten julkisivut ovat puupaneloituja ja vesikatteena toimii peltikate. Lisäksi hakemuksen mukaan tontille porataan kaksi maalämpöjärjestelmän energiakaivoa, jotka kummatkin suoritetaan vinoporauksina. Edelleen samalla hakemuksella on haettu lupaa 1960-luvulla rakennetun rakennuksen (VTJ-PRT103363905H) purkamiseen.

Lupa-arkkitehti on sanotulla päätöksellään myöntänyt luvan ja todennut päätöksen perusteluissa muun ohella, että rakennuskohde soveltuu rakennuspaikalle sekä ympäristöön ja täyttää sijoittamisen ja toteuttamisen edellytykset ja että rakennuskohde on voimassa olevan asemakaavan mukainen.

Oikaisuvaatimukset rakentamislupapäätöksestä

Rakennuspaikan pohjoisen naapuritontin ********** osaomistajat ********** (oikaisuvaatimus 1) ja ********** (oikaisuvaatimus 2) ovat jättäneet erilliset oikaisuvaatimukset kyseessä olevasta rakentamislupapäätöksestä.

Oikaisunhakijoiden vaatimukset ja perustelut tiivistetysti

Oikaisunhakijat vaativat muutosta rakentamislupapäätökseen seuraavasti:

1) Ympäristö- ja lupajaoston tulee kumota rakentamislupapäätös LP-091-2025-09006 ja palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi.

2) Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä välittömästi oikaisuvaatimuksen käsittelyn ajaksi (MRL, 143 §).

Oikaisunhakijat perustelevat vaatimuksiaan samoin perustein muun ohella seuraavasti.

Asemakaavan vastaisuus (enimmäis- ja räystäskorkeus)

Asemakaava määrää AO-korttelialueella 2–kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudeksi 7,5 m ja räystäslistan korkeudeksi 6,5 m.

Viitaten hankkeen piirustuksiin rakennuksen (as. rak 2) todelliset korkeudet ovat seuraavat:

Rakennuksen enimmäiskorkeus (harja): Harjan ylin korkeusasema: +37,06. Maanpinnan keskikorkeus: +27,56. Todellinen korkeus: 9,5 m (ylitys asemakaavaan: 2,0 m).

Räystäslistan korkeus: Räystään korkeusasema: +34,76. Maanpinnan keskikorkeus: +27,56. Todellinen korkeus: 7,2 m (ylitys asemakaavaan: 0,7 m).

Maanpinnan keskikorkeus: Nurkkapisteiden korkeusasemien keskiarvo (27,60+27,40+27,70+27,55) / 4 = +27.56.

Hyväksytty hanke ylittää asemakaavan enimmäiskorkeudet merkittävästi. Kyseessä ei ole vähäinen poikkeama, vaan merkittävä asemakaavan vastaisuus.

Menettelytapavirhe ja selvittämisvelvollisuuden laiminlyönti

Lupapäätöksen vastineessa naapurien huomautuksiin enimmäiskorkeuden ylityksistä väitetään virheellisesti, että rakennusten korkeudet olisivat enintään 7,5 m. Rakennusvalvontaviranomainen on perustanut päätöksensä hakijan antamaan virheelliseen tietoon (7,5 m) tarkistamatta asiaa hallussaan olevista piirustuksista. Tämä on hallintolain mukaisen selvittämisvelvollisuuden laiminlyönti.

Virheellinen tulkinta korkeusmääräyksistä

Viranomainen on tulkinnut virheellisesti korkeusmäärityksiä ja on tehnyt lupapäätöksen harhakäsityksessä, jossa on hyväksynyt räystäskorkeuden laskentakaavan käyttämisen rakennuksen enimmäiskorkeuden laskemiseen. Harhakäsitys perustuu hakijan harhaanjohtavaan vakuutukseen ilmoituksesta, että rakennus on enintään 7,5 m korkea. Hakija perustaa vakuutuksen laskentakaavaan: vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdasta olevaan maanpintaan lasketut keskikorkeudet. Kyseessä on silloin räystäskorkeus eikä rakennuksen enimmäiskorkeus.

Asemakaava määrittää yksiselitteisesti 2–kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudeksi 7,5 m ja räystäskorkeudeksi 6,5 m. Lupapäätös on siis tehty puutteellisin ja virheellisin perustein, kun todelliset korkeudet ovat 9,5 m ja 7,2 m.

Oikaisunhakijat toteavat, että laskelmat perustuvat hankkeen virallisiin piirustuksiin; asemapiirustus 1/7, leikkaukset AS.Rak.2 6/7 sekä julkisivut AS.Rak.2 7/7, jotka rakennusvalvonta on toimittanut naapureiden kuulemisen yhteydessä.

Naapureille aiheutuva haitta

Asemakaavan korkeusmääräysten tarkoitus on suojata naapuritontteja liialliselta varjostukselta ja massiiviselta rakentamiselta. Rakennuksen 2,0 metrin ylitys sallitusta harjakorkeudesta aiheuttaa oikaisunhakijoiden tontille kohtuutonta haittaa valo-olosuhteiden heikentymisenä ja hallitsevana rakennusmassana erityisesti oikaisunhakijoiden piha-alueen ja terassin osalta.

Luvan mukainen 9,5 m harjan korkeus verrattuna kaavan enimmäiskorkeuteen 7,5 m peittää puolenpäivän ja iltapäivän auringon oikaisunhakijoiden terassilta, joka on pääasiallinen oikaisunhakijoiden oleskelualue. Lisäkorkeus (2 m) pidentää yllättävän paljon talon varjoa varsinkin keväällä ja syksyllä auringon ollessa matalalla. Terassin viihtyvyys ja käyttömahdollisuudet heikkenevät merkittävästi valoisuuden vähetessä.

Luvan hakijan vastine oikaisuvaatimuksiin

Luvan hakijalle annettiin mahdollisuus antaa oikaisuvaatimuksista vastine ympäristö- ja lupajaostolle. Luvan hakija antoi 27.5.2026 päivätyn vastineen.

Vastineessa todetut seikat tiivistetysti

Kohteeseen myönnetyn rakentamisluvan mukaisten 2–kerroksisten asuinrakennusten korkeudet noudattavat alueelle saman asemakaavan mukaisesti rakennettujen 2–kerroksisten asuinrakennusten korkeuksia. Rakentamista ohjaa 2- kerroksinen rakentaminen, 2–kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus 7.5 m ja harjakatto, jonka on oltava 20–35 asteen kulmassa.

********** Pellavakaskentie 14:n pohjoispuolen rajanaapurin tontilla olevat kaksi harjakattoista asuinrakennusta (kattokaltevuus 20 astetta):

- asuinrakennus 1: k1–lattia + 28.800, räystäskorkeus +35.570, harjakorkeus +37.528

- asuinrakennus 2: k1–lattia + 28.300, räystäskorkeus +35.070, harjakorkeus +37.028

Pellavakaskentie 16a, nyt puheena olevat suunnittelut kaksi harjakattoista asuinrakennusta (kattokaltevuus 26.6 asetta):

- asuinrakennus 1: k1–lattia + 28.700, räystäskorkeus +35.260, harjakorkeus +37.435

- asuinrakennus 2: k1–lattia + 28.200, räystäskorkeus +34.760, harjakorkeus +37.060

Naapuruston olevat ja tulevat 2-kerroksiset rakennukset ovat siis miltei saman korkuisia.

Korkeuslaskelmissa on lisäksi huomioitu oleva maanpinnan korkeus: vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdasta olevaan maanpintaan (tai tulevaan maanpintaan, jos se on olevaa maanpintaa alempana) lasketut keskikorkeudet ovat enintään 7.5 m. Sitä on pidetty kaavallisesti määräävänä, sillä 1 metrin korkeusero räystään ja harjan välillä ei mahdollistaisi asemakaavan mukaisen 20–35 asteen kulmassa olevan harjakaton rakentamista. Huomioitava on myös nykyiset lämmöneristysmääräykset ja alimman lattiatason suhde maanpintaan /sokkelikorkeus. Laskelmat on laadittu ennakkoneuvottelussa sovitulla tavalla.

Lisäksi luvan hakija on toimittanut 9.6.2026 Lupapisteeseen räystäslistojen korkeutta kuvaavan selvityksen, jossa on todettu:

Räystäslistan keskikorkeus asuinrakennus 1: 6,6 m + 6,8 m = 13,4 m -> 13,4 m / 2 = 6,7 m.

Räystäslistan keskikorkeus asuinrakennus 2: 6,8 m + 7,0 m = 13,8 m -> 13,8 m / 2 = 6,9 m.

Oikaisuvaatimusten käsittelyn edellytykset

Rakentamislain (RakL) 178 §:n 2 momentissa todetaan, että muutosta kunnan viranomaisen muihin kuin 21 ja 177 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin [rakennusjärjestyksen ja taksan hyväksymispäätökset] haetaan valittamalla hallintotuomioistuimeen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Siten RakL:n mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tekemiin rakentamislupapäätöksiin haetaan muutosta hallintovalituksella toimivaltaisesta hallinto-oikeudesta.

RakL 178 §:n 1 momentissa kuitenkin todetaan, että viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, saa vaatia oikaisua. Samassa momentissa todetaan lisäksi, että oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Tässä tapauksessa rakentamislupapäätöksen on tehnyt viranhaltija. Muutosta päätökseen on siten tullut hakea hallintolain (HL) mukaisella oikaisuvaatimuksella. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakentamislain tarkoittamista oikaisuvaatimusta koskevista asioista.

Oikaisuvaatimusaika

HL 49 c §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. RakL 70 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on annettava lupapäätös tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Päätöksen katsotaan tulleen oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla (HL 62 a § 3 momentti). Kyseessä oleva rakentamislupapäätös on tehty 2.4.2026 ja päätösasiakirjan mukaan päätös on kuulutettu 7.4.2026. Oikaisua päätökseen on tullut hakea viimeistään 15.5.2026.

Oikaisuvaatimukset on toimitettu rakennusvalvontaan 12.5.2026 eli säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimukseen tekemiseen oikeutetut on määritelty HL 49 b §:n 2 momentissa, jonka mukaan oikaisua saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa lisäksi vaatia oikaisua, jos laissa niin säädetään tai jos muutoksenhakuoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Rakentamislupapäätös ei kohdistu oikaisunhakijoihin eikä lupapäätös välittömästi vaikuta oikaisunhakijoiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Tällä perusteella oikaisunhakijoilla ei olisi oikaisuvaatimusoikeutta HL 49 b §:n 2 momentin säännöksen perusteella.

Asiassa on kuitenkin huomioitava, että HL:ssa oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettujen määritelmä poikkeaa RakL:n mukaisesta valitusoikeutettujen määritelmästä:

RakL 179 §:n mukaan valitusoikeus rakentamisluvasta asemakaava-alueella ja asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaan sellaiseen rakennuspaikkaan kohdistuvasta rakentamisluvasta, johon ei sovelleta suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä, sekä erillisellä päätöksellä ratkaistavasta sijoittamisluvasta näillä alueilla on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) museoviranomaisella, jos päätös koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta.
Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.
Jos rakentamisluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakentamisluvasta on myös Lupa- ja valvontavirastolla.

RakL:n mukaisen valitusoikeuden on näin ollen katsottava sananmuodonmukaisesti tulkittuna olevan laajempi, kuin HL:n mukaisen oikaisuvaatimusoikeuden.

Jotta oikeus muutoksenhakuun ei olisi riippuvainen siitä, tekeekö lupapäätöksen rakennusvalvontaviranomaisena toimiva toimielin vai viranhaltija, on katsottava, että mikäli muutoksenhakija on oikeutettu valittamaan rakentamislupapäätöksestä hallinto-oikeuteen, on muutoksenhakija myös oikeutettu jättämään oikaisuvaatimuksen viranhaltijan tekemästä lupapäätöksestä. Kun tässä tapauksessa oikaisuvaatimus on hallintovalituksen pakollinen esivaihe, on oikeusturvanäkökohtien vuoksi oikaisuvaatimusoikeutettujen piirin tulkittava olevan sama kuin valitusoikeutettujen piirin.

Oikaisunhakijat ovat lainhuutotietojen mukaan rakennuspaikan pohjoisen naapuritontin ********** osaomistajia ja siten RakL 179 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja viereisen kiinteistön omistajia. Edellä mainitun johdosta on katsottava, että heillä on oikaisuvaatimusoikeus asiassa.

Oikaisuvaatimukset on edellä mainittuun perustuen tutkittava.

Päätösehdotuksen perustelut

Sovellettavia oikeusohjeita

RakL 43 §:n 1 momentissa todetaan muun ohella, että rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta.

RakL 44 §:n mukaan sijoittamisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakentamishanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakennuskohde soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden, korkeatasoisen arkkitehtuurin tai sopusuhtaisuuden vaatimukset;
3) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
4) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle;
5) rakentaminen ei aiheuta haittaa naapureille eikä vaikeuta naapurikiinteistöjen rakentamista;
6) luvan myöntäminen ei vaikeuta korttelin muun osan käyttöä kaavan osoittamaan tarkoitukseen;
7) luvan hakija hallitsee koko rakennuspaikkaa.
Jos rakentamisluvan mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, rakentamisluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, mitä purkamisluvan myöntämisen edellytyksistä säädetään.

RakL 48 §:n mukaan rakentamishankkeen toteuttamisen edellytyksenä on, että rakentamishanke täyttää 29–41 §:ssä säädetyt ja niiden nojalla asetetut olennaiset tekniset vaatimukset ottaen huomioon rakentamishankkeen vaativuus sekä rakentamishankkeeseen osallistuvat suunnittelijat ja toteuttajat.

RakL 59 §:n mukaan [rakentamisluvan ja loppukatselmuksen yhteydessä] kunta voi noudattaen, mitä 57 §:ssä poikkeamisesta säädetään, myöntää oikeuden poiketa vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. - -

RakL 57 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. - -
Edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 58 §:n 2 momentin mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.

HL 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

HL 49 f §:n 1 momentin mukaan päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Oikeudellinen arvio

Asemakaavoitetulla alueella pysyvän rakennuksen rakentamislupaharkinta on oikeusharkintaa, jolloin haettu rakentamislupa on myönnettävä, mikäli rakentamislaissa luvan myöntämiselle asetetut edellytykset täyttyvät.

Rakennusten ja räystäslistojen korkeuden osalta

Rakennuspaikalla voimassa olevan asemakaavan nro 9073 (lainvoimainen 16.4.1987) mukaan rakennuspaikka sijoittuu erillispientalojen korttelialueelle AO.

Asemakaavan mukaan rakennuspaikalla rakennuksen, rakennusten tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Asemakaavan mukaan AO-korttelialueilla 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5 metriä. Räystäslistan enimmäiskorkeus on 6,5 m. Lisäksi asemakaava määrää, että AO-korttelialueilla rakennuksessa on oltava harjakatto, jonka kaltevuuden on oltava 20–35 astetta.

Rakennuksen korkeus ei ole sen harjakorkeus vaan rakennuksen korkeus on voimassa olevan MRA 58 §:n 2 momentin mukaan julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.

Maaston ollessa kalteva rakennuksen korkeutena pidetään sen keskikorkeutta. Keskikorkeus lasketaan käyttäen rakennusten nurkkapisteiden keskiarvoa.

Rakentamislupapäätöksen liitteenä olevan korkeusasiakirjan (pääpiirustusliite, rakennuksen korkeus) mukaan asuinrakennus 1:n keskikorkeus on 7,7 m + 7,5 m + 6,9 m + 7,1 m = 29,2 m -> 29,2 m / 4 = 7,3 m. Asuinrakennus 2:n keskikorkeus on puolestaan 7,7 m + 7,5 m + 7,3 m + 7,5 m = 30 m -> 30 m / 4 = 7,5 m.

Molempien asuinrakennusten korkeudet ovat siten asemakaavan määräyksen mukaisia eikä korkeudet poikkea asemakaavamääräyksestä.

Luvan hakijan 9.6.2026 toimittaman selvityksen (pääpiirustusliite, räystäslistan korkeus) perusteella rakennusten räystäslistojen keskikorkeudet ovat 6,7 m (asuinrakennus 1) ja 6,9 m (asuinrakennus 2). Tältä osin räystäslistakorkeudet ylittävät asemakaavassa määrätyn 6,5 metrin enimmäiskorkeuden.

Ympäristö- ja lupajaosto kuitenkin toteaa, että lupa-arkkitehti on myöntäessään luvan ja hyväksyessään lupaa koskevat pääpiirustukset rakentamisessa noudatettavaksi tosiasiallisesti myöntänyt asemakaavan räystäslistan enimmäiskorkeutta koskevasta määräyksestä vähäisen poikkeamisen. Tätä vähäistä poikkeamista ei ole kirjattu lupapäätökseen.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että asemakaavan mukaisesti saa rakentaa ja tällöin rakennuksen korkeus (= julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta) saa olla enintään tässä tapauksessa 7,5 metriä. Rakennusten 7,5 metrin enimmäiskorkeuden samanaikainen soveltaminen räystäslistojen 6,5 metrin enimmäiskorkeuden kanssa johtaisi joko harjakorkeuden nostamiseen ja/tai räystäiden kasvamiseen, joka olisi kaupunkikuvallisesti ja naapureiden kannalta huonompi ratkaisu kuin mitä luvan mukainen ratkaisu on. On myös huomioitava, että asemakaava määrää, että rakennuksessa on oltava AO-korttelialueilla harjakatto, jonka kaltevuuden on oltava 20–35 astetta.

Kun huomioidaan edellä lausuttu ja luvan hakijan 27.5.2026 toimittama vastine, ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että poikkeaminen asemakaavan räystäslistan enimmäiskorkeutta koskevasta määräyksestä on kokonaisuudessa arvioiden vähäinen ja sille on erityisiä syitä. Vähäinen poikkeaminen ei johda RakL 57 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin vaikutuksiin ja se on voitu myöntää.

Hakemusta koskevan menettelyn osalta

Lupapisteen pääpiirustuksia koskevista versiotiedoista ilmenee, että viimeisimmät versiot pääpiirustuksista on toimitettu rakennusvalvontaan 24.2.2026. Rakennusvalvonnan kuulemiskirjeiden päiväys on 26.2.2026. Kyseiset 24.2.2026 toimitetut pääpiirustukset on leimattu 2.4.2026.

Kuulemiskirjeiden lähettämisen ja pääpiirustusten leimaamisen välisenä aikana rakennusvalvontaan ei ole toimitettu päivitettyjä versioita pääpiirustuksista. Rakennusten korkeudet ja korkeusasemat ilmenevät riittävällä tavalla pääpiirustuksista ja pääpiirustusliitteestä.

Edellä mainitusti oikaisunhakijoiden oikaisuvaatimuksissa esittämää hallintolain mukaisen selvittämisvelvollisuuden laiminlyöntiä ei ole tapahtunut.

Rakentamisen naapureita koskevien vaikutusten osalta

Rakennukset sijoittuvat asemakaavan mukaiselle rakennusalalle ja ne ovat korkeudeltaan (pl. räystäslistakorkeudet) asemakaavamääräyksen mukaisia. Asemakaavan mukaisesti saa rakentaa. Rakentamista koskevassa lainsäädännössä on vakiintuneesti katsottu, että asemakaavan mukainen rakentaminen ei suojele naapurikiinteistöjä näkymien menettämiseltä tai mahdolliselta varjostukselta. Rakentamisen ympäristöön kohdistamat vaikutukset on arvioitu lähtökohtaisesti jo asemakaavoitusvaiheessa.

Luvan mukaisen rakentamisen ei ole katsottava aiheuttavan haittaa naapureille eikä vaikeuttavan naapurikiinteistöjen rakentamista RakL 44 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Oikaisunhakijoiden oikaisuvaatimuksissa esittämät perustelut ja räystäslistakorkeudesta myönnetty vähäinen poikkeaminen eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Lupapäätöksen täytäntöönpanon osalta

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa selvyyden vuoksi, että lupapäätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen eli luvan mukaisiin purku- ja rakennustöihin ei saa ryhtyä ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

Lopputulos

Lupahakemus täyttää rakentamisluvan myöntämiselle rakentamislaissa asetetut edellytykset ja lupa on tullut myöntää. Oikaisuvaatimukset hylätään.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakentamislain tarkoittamista oikaisuvaatimusta koskevista asioista.

Detta beslut publicerades 30.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös:

1) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa asemakaava-alueella sekä sellaisella asemakaavoittamattomalla alueella, joka ei ole suunnittelutarvealuetta:

2) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa suunnittelutarvealueella:

3) Maisematyölupaa koskevassa asiassa:

Jos päätöksen mukaisella maisematyöluvalla toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa, päätökseen saa hakea muutosta:

4) Purkamislupaa koskevassa asiassa

5) Erillistä toteuttamislupaa koskevassa asiassa

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.