Valtuustoaloite, lastensuojelun palveluiden laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Nita Austeron ja 26 muun valtuutetun lastensuojelun palvelujen laadun ja vaikuttavuuden mittaamista koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

“Valtuutettu Nita Austero ja 26 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön lastensuojelun palveluissa yhtenäiset laadun ja vaikuttavuuden mittarit, jotka koskevat sekä kaupungin omaa tuotantoa että ostopalveluja. Aloitteen mukaan mittareiden tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös lasten ja perheiden oma kokemus tuen vaikutuksista sekä mahdollistaa eri palveluntuottajien toiminnan vertailu ja kokonaiskuvan tarkastelu.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää toimialan järjestämisvastuulla olevien palvelujen laadun ja vaikuttavuuden seurantaa tärkeänä. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2026–2029 mukaisesti tavoitteena on, että taloudellisia resursseja käytetään vastuullisesti ja vaikuttavasti kaikessa toiminnassa, ja että eri asiakasryhmät saavat tarpeitaan vastaavia ja laadukkaita palveluja palveluntuottajasta riippumatta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin lastensuojelussa on jo nykyisellään pyrkimys yhtenäisiin laatukriteereihin. Lautakunta ei kannata Helsingissä sisäisesti kehitettäviä lastensuojelun laatu- ja vaikuttavuusmittareita, vaan katsoo, että palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia tukevat mittaristot tulee rakentaa kansallisessa yhteistyössä yhdessä THL:n, hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Lakisääteinen valvontatyö osana lastensuojelun palvelujen laadunhallintaa

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin lastensuojelussa avo- ja ympärivuorokautisten palvelujen puitesopimuksissa edellytetyt vähimmäislaatukriteerit koskevat yhtä lailla kaupungin omaa palvelutuotantoa, ja palvelutoiminnan vertailu onnistuu siten jo nykyisellään. Sopimuksen perusteella yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, että tuotetun palvelun laatu vastaa puitesopimuksessa määriteltyä. Palvelujen laadun varmistamiseksi hyödynnetään myös omavalvonnallisia keinoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettu laki (741/2023) edellyttää, että palvelunjärjestäjä varmistaa omavalvonnallaan, että palvelu on sisällöltään laadukasta, turvallista ja muutoin lainmukaista. Palvelujen laadunvalvonta on siten osa lakisääteistä toimintaa.

Lastensuojelun asiakkaana on Helsingissä vuosittain yli 5 000 asiakasta, joista kodin ulkopuolelle sijoitettuna on vuosittain noin 1 800 lasta. Määrällisesti järjestämisvastuullisen ohjauksen ja valvonnan alaisia ostopalveluntuottajia on pelkästään ympärivuorokautisissa palveluissa noin 300. Lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakasohjaus ja valvonta -yksikössä näiden palvelujen ohjausta ja valvontaa tekee kokoaikaisesti viisi valvontakoordinaattoria, joiden työ kohdistuu joko ennalta ilmoitettuihin tai ilmoittamattomiin suunnitelmallisiin ohjaus- ja valvontakäynteihin. Yksi sosiaalityöntekijä tekee reaktiivista valvontaa esiin tulleiden epäkohtailmoitusten perusteella. Keskitetyn valvontatyön ohella palvelujen laatua valvotaan asiakaskohtaisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän toteuttamana.

Vuositasolla keskitetyssä valvonnassa tehdään 100–130 suunnitelmallista omiin ja ostopalveluiden sijaishuollon palvelupisteisiin ja avohuollon palveluun kohdistuvaa ohjaus- ja valvontakäyntiä, jotka osaltaan toimivat palvelujen laadun seurantajärjestelmänä. Valvontatiedot ovat pääosin laadullisia ja manuaalisesti koostettavia, ja koskevat muun muassa henkilöstön koulutusta ja kokemusta, erityisosaamista, vaihtuvuutta ja yksikön suunnitelmaa henkilökunnan työkykyä ylläpitävästä ja pysyvyyteen tähtäävästä toiminnasta. Ohjaus- ja valvontakäynnillä käydään läpi lisäksi yksikön hoidon viitekehys ja erityisosaaminen sekä satunnaisotannalla lasten päivittäiskirjauksia, rajoituspäätöksiä ja muita asiakirjoja. Käynnin aikana tarkastetaan myös, että yksikön henkilöstö on tietoinen ilmoitusvelvollisuudestaan havaitessaan epäkohtia tai vaaratapahtumia, ja että yksikössä kerätään säännöllisesti palautetta sekä henkilökunnalta että asiakaslapsilta ja heidän lähiverkostoltaan. Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden sijoittamille lapsille tarjotaan aina mahdollisuus yksilölliseen haastatteluun osana keskitettyä valvontaa. Lasten asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille ja henkilökunnalle tehdään etukäteen lomakekysely.

Vaikuttavuusmittarien hyödyntäminen lastensuojelussa

Vaikuttavuus voidaan määritellä palvelutuotannolla aikaansaaduksi, tavoitelluksi muutokseksi asiakkaan tilanteessa (Reittiopas vaikuttavuuteen: Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa, Valtioneuvosto 2020). Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että vaikuttavuuden arvioiminen lastensuojelun palveluissa ei ole suoraviivaista, sillä lastensuojelu koskettaa laajoja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueita. Monesti asiakkaan tilanteeseen vaikuttavat samanaikaisesti useat eri palvelut ja palveluntuottajat sekä myös kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuoliset tekijät. Lastensuojelussa pysyvämmät vaikutukset ovat usein mitattavissa vasta pidemmällä aikajänteellä, joten luotettava vaikuttavuuden arviointi edellyttää mahdollisuuksia myös jälkiseurantaan.

Kehittämistyötä palvelujen vaikuttavuuden mittaamiseksi on tehty niin paikallisesti kuin kansallisella tasolla. Helsingin lastensuojelussa on aiemmin ollut pilotointikäytössä Kuntaliiton kehittämä ARVOA-toimintakykymittaria. Mittarista luovuttiin vuonna 2024, koska tieteellisissä arvioinneissa todettiin, että mittaristo ei ole validi. Myös mittarin käyttökokemuksissa esiintyi haasteita.

Vuosina 2024–2025 Helsinki oli mukana THL:n johtamassa kansallisessa lastensuojelun laatu- ja vaikuttavuusmittarien työryhmätyöskentelyssä, jossa pyrittiin löytämään lastensuojeluun soveltuvia mittareita. Työryhmän käytettävissä oli vankka kansallinen lastensuojelun osaaminen ja tieteellinen osaaminen. Kansallisesti nopeasti käyttöönotettavaa mittaria ei kuitenkaan kyetty löytämään.

Tällä hetkellä Helsingin lastensuojelussa on käytössä kaksi mittaria: näyttöön perustuva palautetietoinen työskentelytapa FIT, joka mittaa asiakkaan hyvinvointia ja kokemusta palvelusta sekä lastenkotitoiminnan vaikuttavuuden arviointimalli. Lastenkotitoiminnassa on useiden vuosien ajan kehitetty vaikuttavuuden arviointimallia integroituna osaksi lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaa. Mallissa monitoimijainen ja moniääninen arviointi kytkettiin suoraan asiakastyöhön, ja sen avulla pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva lapsen elämäntilanteen kehityksestä ja työn vaikuttavuudesta. Jatkona tälle kehittämistyölle käynnistyi keväällä 2026 THL:n, Helsingin lastensuojelun ja Turun yliopiston yhteinen hanke, jossa arvioidaan lastenkotitoiminnan kehittämää mallia asiakastyön menetelmänä sekä johtamisen että työn vaikuttavuuden arvioinnin tukena. Tutkimuksen jatkamisesta toiseen vaiheeseen on haettu sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta.

Ympärivuorokautisten palveluiden kilpailutukseen liittyen Helsingin lastensuojelussa on keskusteltu yhtenäisen kannustinjärjestelmän mahdollisuuksista viiden suuren ympärivuorokautisia palveluja tuottavavan palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajat olivat yksimielisiä siitä, että kannustinjärjestelmä tulisi rakentaa yhtenäisen vaikuttavuusmittauksen varaan. Mahdollisina riskeinä nähtiin hoito- ja kasvatustyön kuormittuminen sekä järjestelmä- ja henkilöstöresurssin tarpeesta syntyvien hallinnollisten kustannusten kasvaminen. Myös näissä keskusteluissa nousi esiin vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvä tulkinnanvaraisuus sekä haaste lasten asiakassuunnitelmaan kirjattujen henkilökohtaisten tavoitteiden seurantaan keskenään vertailtavalla tavalla.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että yksityisille palveluntuottajille kohdistettavat raportointivelvoitteet tulee sisällyttää palvelujen kilpailutuksessa määriteltyihin sopimusehtoihin, eikä tässä vaiheessa ei ole mahdollista sitoutua määrättyjen laadullisten arviointi- ja vertailukriteerien käyttöönottoon vuosien päästä tapahtuvassa hankinnassa. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta on päättänyt
Uudenmaan hyvinvointialueiden lastensuojelun ympärivuorokautisten palvelujen hankinnan periaatteista 12.5.2026 § 118 ja hankintamenettely on käynnissä. Tulevien kilpailutusten reunaehtoja arvioitaessa on huomioitava, että kaikki palveluntuottajalle asetettavat raportointivelvoitteet ovat lähtökohtaisesti hoitovuorokauden hintaa nostavia. Tämän vuoksi kansalliset velvoittavat mittarit ovat kustannustehokkain tapa.

Kansalliset tietorakenteet vaikuttavuustiedon perustana

Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja Kanta-palveluihin liittyminen on edellyttänyt kansallisiin tietorakenteisiin siirtymistä. Toimivalta Kanta-yhteensopivien mittareiden määrittelemiseksi on THL:ssä. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kansallisen ohjauksen ja Kanta-yhteensopivien tietorakenteiden katsotaan olevan ensiarvoisen tärkeää rakennettaessa luotettavaa, systemaattista ja yhtenäistä tapaa tuottaa tietoa palvelujen vaikuttavuudesta eri palveluntuottajien ja toimijoiden välillä. Erillisten, Kanta-järjestelmästä irrallisten Helsingin omien laatu- ja vaikuttavuusmittarien rakentaminen aiheuttaisi suuria kustannuksia muun muassa määrittelyssä, tietojärjestelmähankinnoissa ja raportoinnissa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta katsoo, että lapsikohtaisen arvioinnin kytkeminen suoraan lapsen lakisääteiseen asiakassuunnitelmaan vahvistaisi parhaiten asiakasosallisuutta. Suunnitelmista kertyvä tietovaranto loisi pohjan toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiselle ja päätöksenteolle toiminnan kaikille tasoille. Helsingin lastensuojelu jatkaa aktiivista yhteistyötä kansallisten mittareiden rakentamiseksi.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi ja lapsivaikutusten arviointi

Lastensuojelun palveluilla on suoria hyvinvointivaikutuksia asiakkaana oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Lastensuojelun palvelut kohdistuvat asiakkaisiin, jotka ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa, ja joiden tilanteessa tuen oikea-aikaisuudella, laadulla ja vaikuttavuudella on erityinen merkitys.

Yhtenäinen vaikuttavuustieto voi parhaimmillaan tukea palvelujen kehittämistä siten, että lasten ja perheiden hyvinvointia edistävät tekijät tunnistetaan nykyistä systemaattisemmin. Systemaattisella arviointimenetelmällä voidaan myös paremmin tunnistaa tilanteita, joissa lapsi ei saa riittävää tai tarkoituksenmukaista tukea. Yhtenäiset laadun ja vaikuttavuuden mittarit tukevat lapsen edun toteutumista, palvelujen laadun parantamista ja lasten yhdenvertaista kohtelua. Laadun ja vaikuttavuuden arvioimisessa tulee kuitenkin aina huomioida lapsen yksilöllisen tilanteen perusteella määrittyvät tavoitteet.

Asiakkaan näkökulmasta on myönteistä, mikäli mittaaminen mahdollistaa lasten ja perheiden kokemusten nykyistä systemaattisemman huomioimisen palvelujen kehittämisessä. Erityisesti sijoitettujen lasten kohdalla on tärkeää, että lapsen oma kokemus on osa laadun ja vaikuttavuuden seurantaa, eikä arviointi jää pelkästään aikuisten tuottaman tiedon varaan."

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle Nita Austeron ja 26 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien lastensuojelun palvelujen laadun ja vaikuttavuuden mittaamista.

Lausuntoa on pyydetty 4.12.2026 mennessä.