Valtuustoaloite, esteettömyysosaamisen parantaminen Helsingissä

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Maija Karhusen ja 24:n muun allekirjoittaneen liitteenä olevasta aloitteesta esteettömyysosaamisen parantamiseksi Helsingissä:

Aloitteessa esitetään, että esteettömyysasiamiehen tai esteettömyysasiantuntijan toimen resurssit ja osaaminen varmistetaan, ja että kaupungin henkilöstön osaamista esteettömyyden ja saavutettavuuteen liittyen lisätään tarjoamalla perehdytystä ja koulutusta säännöllisesti. Lisäksi aloitteen tekijä esittää, että Helsingin esteettömyys- ja saavutettavuustyön vastuutahot, raportointi ja omistajuus tulee määritellä nykyistä selkeämmin.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yksiköt toimivat vuokralaisena kaupunkiympäristön vuokraamissa tiloissa. Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa oppimistilat yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Toimialojen välisellä yhteistyöllä varmistetaan, että esteettömyysvaatimukset on huomioitu tiloja suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Vastuu tilojen esteettömyydestä on kaupunkiympäristön toimialalla. Kaupunkiympäristön toimiala edistää esteettömiä tilaratkaisuja noudattamalla perusparannus- ja uudishankkeiden suunnittelussa kaupunkitasoisia esteettömyysohjeita (Esteettömyys kouluissa ja päiväkodeissa, Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2020:20), jotka on laadittu yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Ohje pohjautuu esteettömyyttä koskeviin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin. Lisäksi kaupunkiympäristön toimiala vahvistaa esteettömyysosaamista tarvittaessa esteettömyyskonsultin avulla. Kaupunkiympäristön toimiala on organisoinut esteettömyystyön vastuut, asiantuntemuksen ja koordinaation useammalle henkilölle, millä varmistetaan esteettömyysosaamiselle moniammatillinen tuki.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Oppimisympäristöjen tilasuunnitteluohje (3.2.2024) on kaupunkiympäristön toimialan tilasuunnitteluohjeiden lisäksi keskeisin päiväkotien ja koulujen perusparannuksia ja uudiskohteita ohjaava ohje. Yhdenvertaisuus sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys ovat toimialan lähtökohtaisia vaatimuksia oppimisympäristöjen suunnittelulle ja toteutukselle.

Käytössä olevissa oppimistiloissa esteettömyys ei aina toteudu kaikkien tilojen osalta, minkä seurauksena vanhoihin rakennuksiin tehdään tarvittaessa esteettömyyttä parantavia ratkaisuja toiminnallisina muutostöinä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdyt muut toimenpiteet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala varmistaa perehdytyksen ja koulutusten avulla hyvän esteettömyys- ja saavutettavuusosaamisen työtehtävissään näitä tarvitseville.

Kaikkien tilasuunnitteluun osallistuvien tulee suorittaa Esteettömyyden perusteet opinnot. Lisäksi esteettömyysasioissa tukeudutaan päiväkotien ja koulujen henkilöstön sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiantuntijoiden erityisosaamiseen, millä varmistetaan toiminnan kokemusosaaminen tilahankkeiden suunnitteluratkaisuihin. Myös oppijoiden näkemystä ja kokemusosaamista hyödynnetään ja kerätään osallistamalla oppijoita piha- ja irtokalustesuunnitteluun.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaikille esihenkilöille järjestetään perehdytystä kaksi kertaa vuodessa digitaalisesta saavutettavuudesta, millä varmistetaan digitaalisen saavutettavuuden hallinta esteettömyysdirektiivin (EU 2019/882) mukaisesti. Perehdytys on pakollinen uusille esihenkilöille. Lisäksi perehdytyksiin saavat osallistua kaikki muut halukkaat.

Esteettömyyden varmistaminen tulevaisuudessa

Kaupungin esteettömyyslinjauksia ja saavutettavuutta koordinoidaan myös jatkossa kaupunkitasoisessa esteettömyystyöryhmässä, joka kokoontuu säännöllisesti useita kertoja vuodessa. Työryhmällä on päivityksen alla kaupungin laatimat esteettömyyslinjaukset vuosille 2022-2025. Vastuunjakoa, esteettömyyden toteutumisen seurattavuutta ja raportointia vahvistetaan sekä selkeytetään.

Esteettömyystyö jatkuu toimialarajojen yli ja kehittyy osana poikkihallinnollista yhteistyötä.

Yhteenveto

Lautakunta näkee esteettömyysosaamisen ylläpidon ja kehittämisen erittäin tärkeänä.

Valtuustoaloitteessa esitetty esteettömyyden ja saavutettavuuden osaaminen on nykyisissä toimintamalleissa huomioitu.

Tilahankkeissa noudatetaan Oppimisympäristöjen tilasuunnitteluohjetta sekä kaupunkitasoisia esteettömyysohjeita. Digitaalisessa saavutettavuudessa noudatetaan kaupunkitasoisia ohjeita. Osa esteettömyyden ja saavutettavuuden perehdytyksistä ja koulutuksista toteutetaan pakollisina ja lisäksi on mahdollista suorittaa lisäopintoja.

Lautakunta toteaa, että kaupunki on uudelleenorganisoinut esteettömyystyönsä jakamalla vastuut yhden henkilön sijasta poikkihallinnollisesti eri toimialojen asiantuntijoille ja heitä koordinoivalle esteettömyystyöryhmälle. Toimintamallin tarkoitus on integroida esteettömyys suoraan osaksi kaupungin kaikkea ydintoimintaa ja päätöksentekoa.

Lautakunta edellyttää, että tämän uudistuksen tueksi kaupunki varmistaa asiantuntijaosaamisen YK:n vammaissopimuksen mukaisesti, määrittelee työryhmän vastuut selkeästi ja tarjoaa koko henkilöstölle työaikana suoritettavaa, säännöllisesti seurattavaa esteettömyyskoulutusta. Työryhmän on tehtävä tiivistä yhteistyötä vammais- ja vanhusneuvostojen sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin.

Koska toimintamalli on uusi, lautakunta edellyttää että sen vaikutuksia kaskon esteettömyystyöhön ja esteettömyyden toteutumiseen arvioidaan jotta voidaan varmistua mallin parantavan esteettömyystyötä tavoitteiden mukaisesti. Mikäli näin ei olisi, on esteettömyysasiantuntijan viran palauttamista voitava harkita.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksesta poiketen valtuutettu Maija Karhusen ja 24 muun valtuutetun esteettömyysosaamisen parantamista koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

”Aloitteessa esitetään, että Helsingissä varmistetaan esteettömyysasiamiehen tai esteettömyysasiantuntijan viran resurssit ja osaaminen; kaupungin henkilöstön osaamista esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimisessa lisätään sekä esteettömyys- ja saavutettavuustyön vastuutahot, raportointi ja omistajuus määritellään selkeämmin. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää esteettömyyden ja saavutettavuuden turvaamista tärkeänä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

Esteettömyystyön asiantuntijuus ja vastuutahot

Aloitteessa todetaan, että Helsingissä on puutteita esteettömyydessä ja saavutettavuudessa, eivätkä kaikki kaupunkilaiset ole yhdenvertaisessa asemassa palvelujen käyttäjinä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kaupunki on uudelleenorganisoinut esteettömyystyötään siten, että esteettömyyden huomioiminen on osana toimialojen omia rakenteita, prosesseja ja päätöksentekoa. Asiantuntemusta hyödynnetään useilla toimialoilla, ja esteettömyystyöryhmä kokoaa ja yhteensovittaa työtä. Helsingin sisäisen ja poikkihallinnollisen esteettömyystyöryhmän tehtävänä on muun muassa seurata esteettömyyslinjausten mukaisia toimenpiteitä, lisätä tietoisuutta esteettömyyden merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle sekä koordinoida ja edistää kaupungin esteettömyystyötä (esteettömyystyöryhmän asettaminen 5.12.2025, § 158). Esteettömyystyöryhmä keskittyy pääasiassa rakennetun ympäristön esteettömyyskysymyksiin, mutta tämän lisäksi on huomioitava esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, aistiympäristön ja digitaalisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että vastuut, asiantuntijatuki, seuranta ja raportointi kuvataan riittävän täsmällisesti ja että toimintamallin toimivuutta arvioidaan käytännössä. Työryhmän asiantuntijuuden varmistaminen YK:n vammaissopimuksen mukaisesti on tärkeää. Esteettömyyden edistämisessä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä vammais- ja vanhusneuvostojen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä, selkeitä menettelytapoja ja sitä, että saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmat sisällytetään koko kaupungin toimintaan. Esteettömyydestä hyötyvät vammaisten ihmisten lisäksi pitkäaikaissairaat, ikääntyvät ihmiset, lapset, lapsiperheet sekä kaikki kaupunkilaiset jossain elämäntilanteessa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä laajaa, poikkihallinnollista esteettömyyden edistämistä toimialojen rakenteissa ja prosesseissa.

Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta kehottaa selkeästi nimeämään vastuutahot, joille esteettömyyden seuranta, raportointi ja valvonta kuuluvat, koskien myös kaupungin omien esteettömyysohjeiden noudattamista, sekä kuvaamaan prosessit, joilla seuranta, raportointi ja valvonta tapahtuvat. Lautakunta pitää tarpeellisena, että vastuutaholla on yhteystiedot, johon eri sektoreiden työntekijät ja kaupunkilaiset voivat olla yhteydessä esteettömyysasioihin liittyen.

Henkilöstön osaaminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää aloitteen mukaisesti tärkeänä, että kaupungin henkilöstöllä on riittävä osaaminen esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimiseksi. Lautakunnan näkemyksen mukaan henkilöstön osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi yhteisellä koulutuksella ja tarvittaessa tehtäväkohtaisella perehdytyksellä. Esteettömyyskoulutusta tarjotaan henkilöstölle työaikana. Koulutuksen tulee lisätä ymmärrystä siitä, miten esteettömyys, saavutettavuus sekä erilaiset liikkumisen ja toimintakyvyn esteet vaikuttavat kaupunkilaisten mahdollisuuksiin käyttää palveluja.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen vaikutetaan ensisijaisesti tarjoamalla yksilöllisiä palveluja, jotka lisäävät itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja poistavat esteitä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi liikkumista tai asumista tukevat palvelut, joita voidaan myöntämisperusteiden täyttyessä järjestää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain perusteella voidaan myöntämisperusteiden täyttyessä järjestää myös henkilökohtaista apua. Henkilöstön osaaminen varmistetaan riittävällä perehdytyksellä, joka voi sisältää myös palvelujen tarkastelua käyttäjän näkökulmasta käsin. Ammattilaisten osaamisen varmistamisen rinnalla on tärkeää hyödyntää myös palvelujen käyttäjien kokemustietoa, jotta esteettömyyteen liittyvät haasteet osataan tunnistaa palvelujen käyttäjien näkökulmasta.

Aloitteen mukaan vuonna 2025 voimaan tullut esteettömyysdirektiivi asettaa uusia vaatimuksia Helsingin esteettömyystyölle. Esteettömyysvaatimusten tavoitteena on edistää erityisesti vammaisten henkilöiden, mutta myös esimerkiksi ikäihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen asiointiin myös digitaalisten palvelujen käyttäjinä. Helsinki on viime vuosina panostanut digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta korostaa, että toimiala turvaa mahdollisuuden asioida myös muulla tavoin kuin digitaalisesti niille, jotka sitä tarvitsevat. Apua digitaalisten palveluiden käyttämiseen tulee olla riittävästi tarjolla. Helsingin kaupungin digitaaliset palvelut tehdään mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja siten, että ne täyttävät tarvittavat saavutettavuuden vaatimukset.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta kannattaa tavoitetta vahvistaa esteettömyyden ja saavutettavuuden osaamista koko kaupungissa. Työn tulee kehittyä osana kaupungin yhteisiä rakenteita ja toimialojen välistä yhteistyötä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamisella arvioidaan olevan myönteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia erityisesti vammaisille ja ikääntyneille henkilöille sekä heille, joiden palvelujen käyttöä erilaiset esteet voivat vaikeuttaa. Osaamisen vahvistaminen voi parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, tukea itsenäistä asiointia ja osallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.”

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että esteettömyysasiamies toimi aiemmin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan näkökulmasta tärkeänä keskitettynä konsultointiresurssina. Tehtävässä korostuivat vahva syväosaaminen sekä kyky ratkaista vaativia esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä, jotka tukivat palveluiden kehittämistä ja paransivat asiantuntijuuden saatavuutta. Esteettömyystyön uudelleenorganisoitumisen yhteydessä valittu hybridiosaajien malli on toisaalta ymmärrettävä, mutta samalla hidas ja vaatii laajaa poikkihallinnollista osaamista ja yhteistä sitoutumista.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä laajaa, poikkihallinnollista esteettömyyden edistämistä. Samalla lautakunta näkee, että toimialan omien tarpeiden näkökulmasta esteettömyysasiantuntijan toimi on ollut oleellinen, ja pitää perusteltuna toimen perustamista uudelleen.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala osallistuu kaupunkiyhteiseen esteettömyystyöryhmään, joka on kaupungin sisäinen poikkihallinnollinen yhteistyöelin keskittyen pääasiassa rakennetun ympäristön esteettömyyskysymyksiin. Digitaalisesta saavutettavuudesta kiinnostuneille eri toimialojen ammattilaisille on olemassa avoin kaupunkitasoinen saavutettavuusverkosto, jonka toimintaan toimialan ammattilaiset voivat osallistua.

Kaupungin tavoitteena on varmistaa, että esteettömyystyön vastuut, asiantuntemus ja koordinaatio on selkeästi organisoitu ja että eri alojen henkilöstön osaamista kehitetään järjestelmällisesti. Helsingin kaupungin esteettömyyslinjaukset 2022–2025 toimivat koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja koskevina yleisinä linjauksina esteettömyystyössä. Esteettömyystyön vastuita on tarkoitus selkeyttää vuonna 2022 laadittujen esteettömyyslinjauksien päivittämisen yhteydessä vuoden 2026 aikana. Toistaiseksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle ei ole osoitettu erityisiä esteettömyystyön vastuita eikä toimiala ole varautunut henkilöstö- tai taloussuunnitelmassa vastuiden lisääntymiseen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kehottaa selkeästi nimeämään vastuutahot, joille esteettömyyden seuranta, raportointi ja valvonta kuuluvat koskien myös kaupungin omien esteettömyysohjeiden noudattamista sekä kuvaamaan prosessit, joilla seuranta, raportointi ja valvonta tapahtuvat.

Osaamisen kehittämisen tavoitteena on tukea mahdollisimman hyvin strategian toteutumista. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on parhaillaan laatimassa oppimisen kehittämisen painopisteet vuodelle 2027. Toimialan yhteisissä oppimisen kehittämisen painopisteissä vuodelle 2026 esteettömyysosaamisen kehittäminen ei ollut painopisteenä. Toimialan yhteisten osaamisten lisäksi kehitettävää riittää luonnollisesti myös ammattiosaamisen saralla. Palvelukokonaisuudet vastaavat näistä ammattispesifeistä suunnitelmistaan. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelukokonaisuudet eivät ole tunnistaneet esteettömyysosaamisen parantamista omiksi toimenpiteikseen.

Henkilöstölle on laadittu kaikille kaupungin työntekijöille avoin esteettömyyskoulutus, jonka avulla vahvistetaan henkilöstön tietoa ja ymmärrystä esteettömyydestä sekä liikkumis- ja toimintaesteistä sekä niistä johtuvista haasteista ja tarpeista. Koko henkilöstölle avoin saavutettavuuskoulutus puolestaan perehdyttää saavutettavuuden perusteisiin ja muun muassa saavutettavan verkkokirjoittamisen toimintamalleihin. Esteettömyyskoulutuksen on suorittanut 10 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työntekijää (n. 0,5 % henkilöstöstä). Saavutettavuuden perusteet -koulutuksen on suorittanut 46 toimialan työntekijää (n. 2,3 % henkilöstöstä). Koulutuksiin osallistuneiden määrät viittaavat siihen, että esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvän osaamisen kehittäminen etenee varsin hitaasti avoimien koulutusten avulla.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, että toimiala tarjoaa koko henkilöstölle työaikana suoritettavaa, säännöllisesti seurattavaa esteettömyyskoulutusta. Tehtävänkuvasta riippuen koulutuksen tulee voida olla myös velvoittava, ei vapaaehtoinen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannustaa toimialaa ottamaan esteettömyysosaamisen omaksi osaamisen kehittämisen painopisteekseen tulevina vuosina.

Esteettömyysosaamisessa on vielä puutteita, mutta osallisuuden vahvistaminen tarjoaa keinon tunnistaa, korjata ja ennaltaehkäistä näitä haasteita. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan strategiakauden 2026–2029 osallisuussuunnitelman mukaisesti osallisuus on läpileikkaavaa periaate kaikessa palveluntuotannossa ja kehittämisessä. Osallisuuden edistämisen avulla tavoitellaan mm. haavoittuvassa asemassa olevien erityistä huomioimista sekä yhdenvertaista ja vastuullista julkisen palvelun tuottamista.

Toimialan strategiakauden osallisuussuunnitelma sisältää toimenpiteitä liittyen mm. haavoittuvassa asemassa olevien kaupunkilaisten parempaan kuulemiseen, asiakkaiden parempaan kohtaamiseen palveluissa sekä siihen miten kaupunkilaisia osallistetaan palveluiden kehittämiseen ja arviointiin.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että esteettömyysasiamiehen tai esteettömyysasiantuntijan toimen resurssit ja osaaminen varmistetaan, ja että kaupungin henkilöstön osaamista esteettömyyden ja saavutettavuuteen liittyen lisätään tarjoamalla perehdytystä ja koulutusta säännöllisesti. Lisäksi aloitteen tekijä esittää, että Helsingin esteettömyys- ja saavutettavuustyön vastuutahot, raportointi ja omistajuus tulee määritellä nykyistä selkeämmin.

Helsinki on tehnyt pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä esteettömyyden edistämiseksi. Esteettömyysasiamiehellä on ollut merkittävä rooli toimintatapojen kehittämisessä ja käytäntöjen juurruttamisessa osaksi kaupungin arkea. Tämän työn ansiosta esteettömyys huomioidaan osana suunnitteluprosesseja, ohjeistuksia ja esimerkiksi tyyppipiirustuksia. Nämä mahdollistavat, että esteettömyyden kehittämistä voidaan jatkaa entistä systemaattisemmin ja osana kaupungin normaalia suunnittelu- ja päätöksentekorakennetta. Kaupunki tulee edelleen huolehtimaan siitä, että esteettömyys huomioidaan johdonmukaisesti kaikissa prosesseissa ja että osaamista kehitetään myös tulevaisuudessa.

Kaupungin tavoitteena on vahvistaa esteettömyyden huomioimista osana toimialojen omia rakenteita ja prosesseja. Esteettömyyden ei tule olla yhden henkilön vastuulla, vaan se edellyttää laajaa, poikkihallinnollista osaamista ja sitoutumista. Tämän vuoksi esteettömyysasiamiehen tehtävät on jaettu useille toimialoille ja asiantuntijoille, ja kaupunkitasoista koordinaatiota vahvistetaan erillisillä rakenteilla, kuten kaupunkitasoisella esteettömyystyöryhmällä. Toimialoille on nimetty vastuuhenkilöitä ja asiantuntijaverkostoja, jotka tukevat suunnittelua, hankkeita, ja palveluiden kehittämistä. Esteettömyystyön uudelleenorganisoituminen on käynnistynyt vuoden 2025 aikana. Muutoksen toimivuutta seurataan ja siihen reagoidaan tarvittaessa. Kaupunki varmistaa, että esteettömyyden asiantuntijaosaamista on, ja että se säilyy ja kehittyy toimialoilla.

Kaupungin vuonna 2022 laatimia esteettömyyslinjauksia päivitetään. Työtä koordinoi kaupunkitasoinen esteettömyystyöryhmä. Päivitettyjen esteettömyyslinjausten tavoitteena on vahvistaa esteettömyyden toteutumisen seurattavuutta ja raportointia. Lisäksi esteettömyyslinjauksissa vastuunjakoa selkeytetään.

Henkilöstölle on laadittu kaikille kaupungin työntekijöille avoin esteettömyyskoulutus, joka vahvistaa henkilöstön tietoa ja ymmärrystä esteettömyydestä sekä liikkumis- ja toimintaesteistä sekä niistä johtuvista haasteista ja tarpeista. Esteettömyyskoulutusta pidetään ajan tasalla ja päivitetään tarpeen mukaan. Kaupunki ja toimialat järjestävät myös tarvittaessa täydentäviä ja kohdennettuja esteettömyyskoulutuksia.

Esteettömyyden osalta kaupunki ottaa huomioon niin kansallisen kuin kansainvälisen lainsäädännön. Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Yleissopimus sisältää syrjintäkiellon. Vammaisten ihmisten tulee päästä samoihin tiloihin kuin muutkin ihmiset ja pystyä toimimaan muiden ihmisten kanssa samoissa tiloissa itsenäisesti tai avustettuna ilman erityisratkaisuja. Yleissopimuksen kannalta tärkeää on, että vammaisuuden näkökohdat sisällytetään kaupungin päätöksenteon jokaiseen vaiheeseen – suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin, ja sillä pyritään vammaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden edistämiseen. Sopimuksen artikla 9 ohjaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. YK:n vammaissopimuksen mukaan esteetön ympäristö on ihmisoikeus.

Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät esteetöntä rakentamista ja suunnittelua. Lisäksi muun muassa alueidenkäyttölaki, rakentamislaki ja valtioneuvoston asetus rakennusten esteettömyydestä ohjaavat Helsingin kaupungin esteettömyystyötä. Edellä mainittuja täydennetään Helsingin kaupungin sisäisillä ohjeilla sekä käytännöillä.

Vuosaaren metroaseman uudistuksen suunnitteluprosessin aikana Kaupunkiliikenne Oy teki yhteistyötä muun muassa Näkövammaisten liiton kanssa. Vuosaaren aseman ratkaisut toteutettiin sidosryhmien kanssa yhdessä läpikäytyjen suunnitelmien mukaisesti, ja muun muassa viivästyneet äänimajakat on nyt saatu asennettua. Metroaseman käyttöönoton jälkeen on kuitenkin havaittu, että toteutus ei vastannut käyttäjien kaikkia tarpeita koskien esteettömyyttä. Kaupunkiliikenne Oy seuraa tilannetta tiiviisti ja on valmiina tekemään tarvittavia muutoksia. Kaupungin julkisten tilojen ja liikenneympäristön suunnittelu- ja toteutusprojektit ovat pitkäkestoisia. Osallistamisen käytäntöjen kehittämisen tarve on tunnistettu niin kaupunkiympäristön toimialalla kuin myös Kaupunkiliikenne Oy:ssä.

Kaupunkiliikenne Oy on testannut Herttoniemen metroasemalla erilaisia laiturin reunasta varoittavia taktiiliratkaisuja yhdessä käyttäjien kanssa. Tämän tarkoitus on löytää jälkiasennettava ratkaisu, joka parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä korjattavilla asemilla. Lisäksi Kaupunkiliikenne Oy seuraa aktiivisesti esteettömyysratkaisujen kehitystä. Haasteena on löytää ratkaisut, jotka toimivat sekä sisä- että ulkoasemilla.

Esteettömyysdirektiivin (EU 2019/882) soveltaminen alkoi kesäkuussa 2025 ja se toi uusia velvoitteita, jotka koskevat erityisesti digitaalisten palvelujen ja tuotteiden saavutettavuutta. Kaupunki on valmistellut direktiivin toimeenpanoa. Suomessa digitaalisia palveluita koskeva saavutettavuuslainsäädäntö on ollut jo EU:n vähimmäisvaatimustasoa kattavampi, kansallisesti voimaan tulleet täydennykset ovat:

Kaupungilla toimii myös kaikille digitaalisesta saavutettavuudesta kiinnostuneille eri toimialojen ammattilaisille avoin saavutettavuusverkosto, jonka tehtävänä on toimia digitaalisen saavutettavuuden viestintäkanavana, matalan kynnyksen keskustelualustana ja oppimisen vertaisverkostona. Saavutettavuutta kaupungilla koordinoi kaupunginkanslian digitalisaatioyksikkö.

Kaupunki jakaa aloitteessa esitetyn tavoitteen esteettömyyden ja saavutettavuuden osaamisen vahvistamisesta ja varmistamisesta. Esteettömyysasiamiehen erillistä toimea ei enää ole. Kaupunki varmistaa kuitenkin, että esteettömyystyön vastuut, asiantuntemus ja koordinaatio on selkeästi organisoitu ja että eri alojen henkilöstön osaamista kehitetään järjestelmällisesti. Esteettömyystyö jatkuu ja kehittyy osana kaupungin strategista kokonaisuutta ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Esteettömyysasiamiehen toimen lakkauttaminen ei tarkoita esteettömyystyön vähentämistä tai sen merkityksen heikentämistä.

Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Kaupunkiympäristön toimialan, kaupungin esteettömyystyöryhmän, Kaupunkiliikenne Oy:n sekä Kaupunginkanslian digitalisaatioyksikön kanssa.

Kaupunki on uudelleenorganisoinut esteettömyystyönsä jakamalla vastuut yhden henkilön sijasta poikkihallinnollisesti eri toimialojen asiantuntijoille ja heitä koordinoivalle esteettömyystyöryhmälle.

Tämä uusi toimintamalli poistaa henkilöriippuvuuden ja integroi esteettömyyden suoraan osaksi kaupungin kaikkea ydintoimintaa ja päätöksentekoa.

Lautakunta edellytti, että tämän uudistuksen tueksi kaupunki varmistaa asiantuntijaosaamisen YK:n vammaissopimuksen mukaisesti, määrittelee työryhmän vastuut selkeästi ja tarjoaa koko henkilöstölle työaikana suoritettavaa, säännöllisesti seurattavaa esteettömyyskoulutusta.

Työryhmän on tehtävä tiivistä yhteistyötä vammais- ja vanhusneuvostojen sekä muiden sidosryhmien kanssa ja kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin.