Valtuustoaloite, Rautatientorista vehreä keskustan vetovoimakohde
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Matti Lehdon ym. valtuustoaloitteesta koskien Rautatientorin muuttamista puistoksi
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että kaupunki selvittää Rautatientorin keskiosan muuttamista vehreäksi puistoksi ja ydinkeskustan houkuttelevuutta lisääväksi vetovoimakohteeksi.
Kaupunkiympäristön toimiala kehittää Rautatientoria vehreämmäksi osana Kaivokadun alueen hankkeita. Rautatientorin puurivien reunustamaa aukiotilaa vaalitaan historiallisena arvoympäristönä ja monikäyttöisenä tapahtuma-aukiona. Reuna-alueille luodaan huomattavasti enemmän istuskelu- ja oleskelupaikkoja sekä istutetaan kasvillisuutta. Rautatientorin muutosten toteutusaikataulu riippuu Kaivokadun alueen muiden hankkeiden etenemisestä.
Aukion historia ja asemakaavatilanne
Rautatientori on osa Asema-aukion ja päärautatieaseman edusaukion muodostamaa kaupunkitilojen sarjaa Helsingin keskustassa. Se on myös liikenteellisesti merkittävä solmukohta, jossa voi vaihtaa eri joukkoliikennevälineestä toiseen. Rautatientorin länsireunassa on Helsingin päärautatieasema, joka jäsentää liikennevirtojen suunnat ja volyymit.
Rautatieaseman ympäristön rakentuminen käynnistyi 1860-luvulla, kun Helsingin ensimmäinen asemarakennus rakennettiin ja Rautatientori perustettiin. Alue tasattiin ja rakennettiin toriksi. Ensimmäisissä suunnitelmissa torille esitettiin myös istutuksia, joita ei koskaan toteutettu. Alue on siitä lähtien ollut tori, joka palveli alun perin arkisen torikaupan tarpeita.
Rautatientorin nykyinen ilme on peräisin 1980-luvun lopun uudistuksesta. Rautatientoria reunustavat arvorakennukset, ja osittain näkymää rajaavat katupuurivit. Aukion keskeinen ominaispiirre on avoimen tilan mahdollistama yhteys Ateneumin ja Kansallisteatterin välillä.
Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa aukiosta on katualuetta. Osa siitä on merkitty katuaukioksi ja osa yleiselle jalankululle varatuksi alueeksi.
Rautatieaseman tonttiin kuuluvat eduspuistikot on merkitty istutettaviksi alueiksi, kuten myös rakennuksen itäseinustalla olevat istutusalueet. Ateneumin itä- ja länsipuolen, niin ikään tonttiin kuuluvat puistikot ovat asemakaavassa merkitty istutettaviksi.
Aukioiden merkitys ja arvot
Kaupunkiaukiot tarjoavat tilaa ihmisten oleskelulle ja kokoontumisille. Torikauppa elävöittää osaltaan ympäristöään, jolloin torit toimivat kohtaamis- ja ostospaikkoina. Torien ja aukioiden avoimuus mahdollistaa tapahtumien järjestämisen. Ne kestävät kovaa kulutusta ja soveltuvat suuriin kokoontumisiin, myös kansanjuhliin ja mielenosoituksiin. Moniin aukioihin liittyy myös hallinnollisia ja poliittisia merkityksiä.
Torit ja aukiot turvaavat osaltaan kaupungin toimivuuden, sillä aina välillä niiden tilaa tarvitsevat esimerkiksi työmaat, lumilogistiikka ja poikkeustilanteet ja -olosuhteet.
Toiminnallisten tekijöiden lisäksi toreilla ja aukioilla on visuaalinen merkitys. Ne tarjoavat avointa tilaa ja näkymiä muualle kaupunkiin. Niillä on identiteettiin, symboliarvoihin, rakennustaiteeseen ja arkkitehtuuriin liittyviä merkityksiä. Ne ovat usein matkailun vetovoimakohteita, ja niillä on mahdollisuus vapaaseen kulkuun ja ilmaiseen, yleiseen oleskeluun ja virkistykseen.
Helsingissä on arvokkaita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä erilaiset kulttuuriympäristöt ilmentävät kaupunkia ja sen ominaispiirteitä. Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ominais- tai erityispiirteisiin liittyvissä muutoksissa tehdään yhteistyötä Museoviraston ja Lupa- ja valvontaviraston (LVV) kanssa.
Rautatientorin sijainti kaupunkirakenteessa ja osana viheralueverkostoa
Helsingin keskustan elinvoimaa lisäävät kullekin alueelle ominaispiirteiltään tunnistettavat ja alueelleen luonteenomaiset paikat.
Laajojen viheralueiden vyöhykkeen alkaminen Helsingin keskustasta on kansainvälisesti tunnettu ja kiinnostusta herättävä erikoisuus kaupunkirakenteessa. Se on tietoisesti luotu 1900-luvun alkupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaisesti, ja sitä on vaalittu yli sata vuotta.
Helsingin viheralueverkosto perustuu vihersormiin, joista Keskuspuiston vihersormen laaja viheralue käsittää Keskuspuiston lisäksi Eläintarhan ja Alppipuiston kaupunkimetsät ja puistot. Sormi ulottuu Töölönlahdelle ja Kaisaniemenpuistoon asti. Tiiviissä ydinkeskustassa Keskuspuiston vihersormen pääreitti jatkuu historiallisten kaupunkipuistojen muodostaman helminauhan kautta Merisataman rantaan saakka. Rautatientorilta on lyhyt matka Töölönlahdelle, Esplanadille ja Kaisaniemenpuistoon.
Rautatientoria lähimpänä oleva Kaisaniemenpuisto on yksi keskustan suurimmista historiallisista kaupunkipuistoista, jonne kuuluvat istutukset ja kookkaat vapaamuotoiset puu- ja pensasryhmät. Puistoon rakentuu parhaillaan muun muassa uusi, laaja leikkipaikka, koirapuisto ja kuntoilupaikkoja. Puiston kenttäalue toimii myös tapahtumien pitopaikkana.
Rautatientori on puolestaan yksi Helsingin päärautatieasemaa symmetrisesti reunustavista avoimista kaupunkiaukioista, jolla on tärkeä toiminnallinen merkitys kaupungin vanhimman ytimen omaleimaisessa ympäristössä.
Rautatientorin arvot ja suunnittelu
Helsingin Rautatientori on mukana Museoviraston vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohdeluettelossa. RKY-alueet hyväksyttiin Valtioneuvoston päätöksellä. Rautatientorista todettaan seuraavaa: "Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennusten reunustama pääkaupungin julkisen liikenneverkon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kaupunkiliikenteen keskukseksi."
Rautatientorin kehittämispotentiaali tunnistettiin valmisteltaessa Elielinaukion, Asema-aukion ja Kaivokadun asemakaavoja. Asemakaavatyössä laadittiin Rautatieaseman ja sitä ympäröivän julkisten aukioiden historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden visioita käsitteleviä selvityksiä ja viitesuunnitelmia.
Rautatientori on mukana pormestarin aloitteesta tehdyssä Torien master plan -tarkastelussa. Työssä tarkasteltiin yhteensä 13:a joko Kaupunkitilat Oy:n tai kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimaa toria, joille muodostettiin kokonaisvisio ja torikohtaiset profiilit. Visio pohjautuu torien historian ja käytön perusteella tehtyyn luokitteluun.
Tarkastelussa todetaan, että Rautatientori on historiallisesti merkittävä aukio, joka on samalla edustusaukio. Rautatientori on kansainvälisesti tunnistettava kaupunkitila, jossa voidaan järjestää sekä isoja että pieniä tapahtumia. Se on myös vilkas jalankulun alue.
Rautatientori tapahtumapaikkana
Rautatientorin on aktiivisessa käytössä oleva ja keskeinen tapahtuma-alue, sillä saman kokoluokan kovapintaisia tapahtuma-alueita ei keskustan alueella ole montaakaan. Jatkossa uusi tapahtumainfra ja muu torin kehitystyö vahvistavat Rautatientorin tapahtuma-alueprofiilia entisestään. Torin käyttöä tapahtumapaikkana parannetaan muun muassa uusimalla tapahtumasähköpisteet.
Vuosina 2023 - 2025 kaupunkiympäristön toimialan kaupunkitilan käyttö ja maanvuokraus -yksikkö vuokrasi Rautatientoria tapahtumille seuraavasti: vuonna 2023 16 kertaa, vuonna 2024 27 kertaa ja vuonna 2025 19 kertaa.
Vuonna 2026 varauksia tai jo tehtyjä vuokrauspäätöksiä oli helmikuun loppuun mennessä kertynyt yhteensä 15 kappaletta.
Rautatientorin suunnittelun tilanne
Kaupunkiympäristölautakunta päätti 1.10.2024 § 508, että Kaivokadun ympäristösuunnitelma on jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi. Kävelypainotteinen katualue liittää Rautatientorin aikaisempaa paremmin sitä ympäröiviin muihin alueisiin. Rautatientoriin rajautuvalle Kaivokadun osuudelle on aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa ideoitu istutuksia ajoneuvoliikenteeltä poistuvaan katutilaan. Nämä istutukset parantavat myös Rautatientorin viihtyisyyttä.
Kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2025 toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että selvitetään mahdollisuutta kehittää Rautatientoria perheitä sinne houkuttelevaksi paikaksi ydinkeskustassa. Toimialan kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa alkoi ideasuunnitelman teko siitä, miten Rautatientoria voidaan aktivoida eri käyttäjäryhmien näkökulmasta nykyistä enemmän. Laadittavana oleva ideasuunnitelma pohjautuu jo tehtyyn ympäristöhistorialliseen selvitykseen ja alueen julkisesta tilasta aikaisemmin valmistuneisiin suunnitelmiin.
Rautatientorin kehittäminen perheystävällisemmäksi on osa ydinkeskustan liikennejärjestelmän ratkaisua ja Kaivokadun kokonaisuutta. Suunnitelma toteuttaa osaltaan Torien master plan -tarkastelun aukioiden kokonaisvisioita.
Vaalittaviksi ominaispiirteiksi alueella on tunnistettu:
- Rautatieasema on Kaivokadun ympäristön maamerkki, joka määrittää vahvasti koko alueen kaupunkikuvaa. Näkymät asemarakennukselle säilytetään.
- Kaivokadun ympäristö on kaupungin vilkkaimpia jalankulkuympäristöjä. Avoin kaupunkitila rautatieaseman ympäristössä on osa kaupungin identiteettiä keskeisten aukioiden ja torin kokonaisuutena.
- Uusien rakenteiden suunnittelussa on erityishuomio kulkulinjojen säilyttämisessä ja riittävän vapaan tilan järjestämisessä. Julkisten rakennusten merkitys otetaan huomioon jättämällä niiden edustalle rakenteista vapaata tilaa.
- Alue on Helsingin keskustassa saapumisen ja lähtemisen paikka, jossa orientoitumisen helppous on tärkeää. Avoin tila on keskeinen ominaispiirre jatkossakin. Samalla odottamisen paikan on oltava viihtyisä.
- Ateneumin ja Kansallisteatterin välinen tila, näkymäakseli, pidetään avoimena.
Ideasuunnitelmassa selvitetään, miten torille on mahdollista sijoittaa talvikaudeksi toimintaa tuova tekojäärata uudestaan. Se suunnitellaan ja toteutetaan kaupunkikuvallisesti paikkaan sopivana ratkaisuna, esimerkiksi niin, että toripinnan alle rakennetaan jäädytysjärjestelmä. Tämä ratkaisu mahdollistaa kesäkautena torin aktiivisen tapahtumakäytön. Tekojäärata tarvitsee huoltotiloja, joista osa voidaan sijoittaa maan alle. Maan päälle tarvittava rakenne voisi olla osa torille mahdollisesti sijoittuvaa kahvilapaviljonkia. Paikka paviljongille voisi löytyä torin itäreunasta.
Erityisesti torin reuna-alueiden kehittämisessä on potentiaalia, ja ne muuttuvat vehreämmiksi sekä lapsi- ja perheystävällisimmiksi. Torille voisi sijoittaa esimerkiksi leikittävää ympäristöä palvelevia, torin pinnasta nousevia vesisuihkuja. Samanaikaisesti huolehditaan siitä, että Rautatientorin keskialue tarjoaa toiminnallisuutta ja paikan tapahtumille.
Aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa ehdotettiin selvitettäväksi, olisiko torille voinut tehdä näkyviä, hulevesille tarkoitettuja painanteita. Niihin olisi johdettu rankkasadetulvien aikana Mikonkadun risteykseen kerääntyviä vesiä. Hulevesipainanteita selvitettiin Kaivokadun katusuunnittelun yhteydessä vielä tarkemmin. Hulevesien johtamiselle pintaa pitkin Mikonkadun liittymän alimmasta kohdasta Rautatientorille ei löytynyt ratkaisua raitiotiekiskojen sijainnin ja pinnan tasaisuuden vuoksi. Hulevesien laadullisen hallinnan mahdollisuuksia tutkitaan edelleen käynnissä olevassa ideasuunnitelmassa.
Rautatientoria kehitetään vehreämmäksi ja viihtyisämmäksi kaupunkitilaksi, joka houkuttelee ihmisiä keskustaan. Samalla vaalitaan torin historiallisia arvoja, jalankulun mahdollisuuksia ja tapahtumakäyttöä. Etenkin reuna-alueille luodaan nykyisten katualueiden sijaan huomattavasti enemmän istuskelu- ja oleskelupaikkoja sekä kasvillisuutta.
Teemaleikkiverkostossa Rautatientori on merkitty ”kehitettäväksi tähtikohteeksi”, joka on leikin ja aikuisten aktiviteetit yhdistävä, puistoaluetta laajempi kohde. Lautakunta odotti teemaleikkipuistojen tasoista kunnianhimoa myös Rautatientorin leikkitoiminnallisuuksilta ja kannusti toimialaa yhteistyöhön torin kulttuuritoimijoiden, kuten Kansallisteatterin ja Ateneumin kanssa.
Käsittely
Vastaehdotus 1:
Matti Lehto: Viimeinen lausuntoehdotuksen kappale korvataan:
Rautatientoria kehitetään vehreämmäksi ja viihtyisämmäksi kaupunkitilaksi, joka houkuttelee ihmisiä keskustaan. Samalla vaalitaan torin historiallisia arvoja, jalankulun mahdollisuuksia ja tapahtumakäyttöä. Etenkin reuna-alueille luodaan nykyisten katualueiden sijaan huomattavasti enemmän istuskelu- ja oleskelupaikkoja sekä kasvillisuutta.
Kannattaja: Johanna Laisaari
Vastaehdotus 2:
Matti Lehto: Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun:
Teemaleikkiverkostossa Rautatientori on merkitty ”kehitettäväksi tähtikohteeksi”, joka on leikin ja aikuisten aktiviteetit yhdistävä, puistoaluetta laajempi kohde. Lautakunta odottaa teemaleikkipuistojen tasoista kunnianhimoa myös Rautatientorin leikkitoiminnallisuuksilta ja kannustaa toimialaa yhteistyöhön torin kulttuuritoimijoiden, kuten Kansallisteatterin ja Ateneumin kanssa.
Kannattaja: Johanna Laisaari
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Matti Lehdon vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että kaupunki selvittää Rautatientorin keskiosan muuttamista vehreäksi puistoksi ja ydinkeskustan houkuttelevuutta lisääväksi vetovoimakohteeksi.
Kaupunkiympäristön toimiala kehittää Rautatientoria vehreämmäksi osana Kaivokadun alueen hankkeita. Rautatientorin puurivien reunustamaa aukiotilaa vaalitaan historiallisena arvoympäristönä ja monikäyttöisenä tapahtuma-aukiona. Reuna-alueille luodaan huomattavasti enemmän istuskelu- ja oleskelupaikkoja sekä istutetaan kasvillisuutta. Rautatientorin muutosten toteutusaikataulu riippuu Kaivokadun alueen muiden hankkeiden etenemisestä.
Aukion historia ja asemakaavatilanne
Rautatientori on osa Asema-aukion ja päärautatieaseman edusaukion muodostamaa kaupunkitilojen sarjaa Helsingin keskustassa. Se on myös liikenteellisesti merkittävä solmukohta, jossa voi vaihtaa eri joukkoliikennevälineestä toiseen. Rautatientorin länsireunassa on Helsingin päärautatieasema, joka jäsentää liikennevirtojen suunnat ja volyymit.
Rautatieaseman ympäristön rakentuminen käynnistyi 1860-luvulla, kun Helsingin ensimmäinen asemarakennus rakennettiin ja Rautatientori perustettiin. Alue tasattiin ja rakennettiin toriksi. Ensimmäisissä suunnitelmissa torille esitettiin myös istutuksia, joita ei koskaan toteutettu. Alue on siitä lähtien ollut tori, joka palveli alun perin arkisen torikaupan tarpeita.
Rautatientorin nykyinen ilme on peräisin 1980-luvun lopun uudistuksesta. Rautatientoria reunustavat arvorakennukset, ja osittain näkymää rajaavat katupuurivit. Aukion keskeinen ominaispiirre on avoimen tilan mahdollistama yhteys Ateneumin ja Kansallisteatterin välillä.
Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa aukiosta on katualuetta. Osa siitä on merkitty katuaukioksi ja osa yleiselle jalankululle varatuksi alueeksi.
Rautatieaseman tonttiin kuuluvat eduspuistikot on merkitty istutettaviksi alueiksi, kuten myös rakennuksen itäseinustalla olevat istutusalueet. Ateneumin itä- ja länsipuolen, niin ikään tonttiin kuuluvat puistikot ovat asemakaavassa merkitty istutettaviksi.
Aukioiden merkitys ja arvot
Kaupunkiaukiot tarjoavat tilaa ihmisten oleskelulle ja kokoontumisille. Torikauppa elävöittää osaltaan ympäristöään, jolloin torit toimivat kohtaamis- ja ostospaikkoina. Torien ja aukioiden avoimuus mahdollistaa tapahtumien järjestämisen. Ne kestävät kovaa kulutusta ja soveltuvat suuriin kokoontumisiin, myös kansanjuhliin ja mielenosoituksiin. Moniin aukioihin liittyy myös hallinnollisia ja poliittisia merkityksiä.
Torit ja aukiot turvaavat osaltaan kaupungin toimivuuden, sillä aina välillä niiden tilaa tarvitsevat esimerkiksi työmaat, lumilogistiikka ja poikkeustilanteet ja -olosuhteet.
Toiminnallisten tekijöiden lisäksi toreilla ja aukioilla on visuaalinen merkitys. Ne tarjoavat avointa tilaa ja näkymiä muualle kaupunkiin. Niillä on identiteettiin, symboliarvoihin, rakennustaiteeseen ja arkkitehtuuriin liittyviä merkityksiä. Ne ovat usein matkailun vetovoimakohteita, ja niillä on mahdollisuus vapaaseen kulkuun ja ilmaiseen, yleiseen oleskeluun ja virkistykseen.
Helsingissä on arvokkaita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä erilaiset kulttuuriympäristöt ilmentävät kaupunkia ja sen ominaispiirteitä. Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ominais- tai erityispiirteisiin liittyvissä muutoksissa tehdään yhteistyötä Museoviraston ja Lupa- ja valvontaviraston (LVV) kanssa.
Rautatientorin sijainti kaupunkirakenteessa ja osana viheralueverkostoa
Helsingin keskustan elinvoimaa lisäävät kullekin alueelle ominaispiirteiltään tunnistettavat ja alueelleen luonteenomaiset paikat.
Laajojen viheralueiden vyöhykkeen alkaminen Helsingin keskustasta on kansainvälisesti tunnettu ja kiinnostusta herättävä erikoisuus kaupunkirakenteessa. Se on tietoisesti luotu 1900-luvun alkupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaisesti, ja sitä on vaalittu yli sata vuotta.
Helsingin viheralueverkosto perustuu vihersormiin, joista Keskuspuiston vihersormen laaja viheralue käsittää Keskuspuiston lisäksi Eläintarhan ja Alppipuiston kaupunkimetsät ja puistot. Sormi ulottuu Töölönlahdelle ja Kaisaniemenpuistoon asti. Tiiviissä ydinkeskustassa Keskuspuiston vihersormen pääreitti jatkuu historiallisten kaupunkipuistojen muodostaman helminauhan kautta Merisataman rantaan saakka. Rautatientorilta on lyhyt matka Töölönlahdelle, Esplanadille ja Kaisaniemenpuistoon.
Rautatientoria lähimpänä oleva Kaisaniemenpuisto on yksi keskustan suurimmista historiallisista kaupunkipuistoista, jonne kuuluvat istutukset ja kookkaat vapaamuotoiset puu- ja pensasryhmät. Puistoon rakentuu parhaillaan muun muassa uusi, laaja leikkipaikka, koirapuisto ja kuntoilupaikkoja. Puiston kenttäalue toimii myös tapahtumien pitopaikkana.
Rautatientori on puolestaan yksi Helsingin päärautatieasemaa symmetrisesti reunustavista avoimista kaupunkiaukioista, jolla on tärkeä toiminnallinen merkitys kaupungin vanhimman ytimen omaleimaisessa ympäristössä.
Rautatientorin arvot ja suunnittelu
Helsingin Rautatientori on mukana Museoviraston vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohdeluettelossa. RKY-alueet hyväksyttiin Valtioneuvoston päätöksellä. Rautatientorista todettaan seuraavaa: "Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennusten reunustama pääkaupungin julkisen liikenneverkon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kaupunkiliikenteen keskukseksi."
Rautatientorin kehittämispotentiaali tunnistettiin valmisteltaessa Elielinaukion, Asema-aukion ja Kaivokadun asemakaavoja. Asemakaavatyössä laadittiin Rautatieaseman ja sitä ympäröivän julkisten aukioiden historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden visioita käsitteleviä selvityksiä ja viitesuunnitelmia.
Rautatientori on mukana pormestarin aloitteesta tehdyssä Torien master plan -tarkastelussa. Työssä tarkasteltiin yhteensä 13:a joko Kaupunkitilat Oy:n tai kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimaa toria, joille muodostettiin kokonaisvisio ja torikohtaiset profiilit. Visio pohjautuu torien historian ja käytön perusteella tehtyyn luokitteluun.
Tarkastelussa todetaan, että Rautatientori on historiallisesti merkittävä aukio, joka on samalla edustusaukio. Rautatientori on kansainvälisesti tunnistettava kaupunkitila, jossa voidaan järjestää sekä isoja että pieniä tapahtumia. Se on myös vilkas jalankulun alue.
Rautatientori tapahtumapaikkana
Rautatientorin on aktiivisessa käytössä oleva ja keskeinen tapahtuma-alue, sillä saman kokoluokan kovapintaisia tapahtuma-alueita ei keskustan alueella ole montaakaan. Jatkossa uusi tapahtumainfra ja muu torin kehitystyö vahvistavat Rautatientorin tapahtuma-alueprofiilia entisestään. Torin käyttöä tapahtumapaikkana parannetaan muun muassa uusimalla tapahtumasähköpisteet.
Vuosina 2023 - 2025 kaupunkiympäristön toimialan kaupunkitilan käyttö ja maanvuokraus -yksikkö vuokrasi Rautatientoria tapahtumille seuraavasti: vuonna 2023 16 kertaa, vuonna 2024 27 kertaa ja vuonna 2025 19 kertaa.
Vuonna 2026 varauksia tai jo tehtyjä vuokrauspäätöksiä oli helmikuun loppuun mennessä kertynyt yhteensä 15 kappaletta.
Rautatientorin suunnittelun tilanne
Kaupunkiympäristölautakunta päätti 1.10.2024 § 508, että Kaivokadun ympäristösuunnitelma on jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi. Kävelypainotteinen katualue liittää Rautatientorin aikaisempaa paremmin sitä ympäröiviin muihin alueisiin. Rautatientoriin rajautuvalle Kaivokadun osuudelle on aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa ideoitu istutuksia ajoneuvoliikenteeltä poistuvaan katutilaan. Nämä istutukset parantavat myös Rautatientorin viihtyisyyttä.
Kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2025 toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että selvitetään mahdollisuutta kehittää Rautatientoria perheitä sinne houkuttelevaksi paikaksi ydinkeskustassa. Toimialan kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa alkoi ideasuunnitelman teko siitä, miten Rautatientoria voidaan aktivoida eri käyttäjäryhmien näkökulmasta nykyistä enemmän. Laadittavana oleva ideasuunnitelma pohjautuu jo tehtyyn ympäristöhistorialliseen selvitykseen ja alueen julkisesta tilasta aikaisemmin valmistuneisiin suunnitelmiin.
Rautatientorin kehittäminen perheystävällisemmäksi on osa ydinkeskustan liikennejärjestelmän ratkaisua ja Kaivokadun kokonaisuutta. Suunnitelma toteuttaa osaltaan Torien master plan -tarkastelun aukioiden kokonaisvisioita.
Vaalittaviksi ominaispiirteiksi alueella on tunnistettu:
- Rautatieasema on Kaivokadun ympäristön maamerkki, joka määrittää vahvasti koko alueen kaupunkikuvaa. Näkymät asemarakennukselle säilytetään.
- Kaivokadun ympäristö on kaupungin vilkkaimpia jalankulkuympäristöjä. Avoin kaupunkitila rautatieaseman ympäristössä on osa kaupungin identiteettiä keskeisten aukioiden ja torin kokonaisuutena.
- Uusien rakenteiden suunnittelussa on erityishuomio kulkulinjojen säilyttämisessä ja riittävän vapaan tilan järjestämisessä. Julkisten rakennusten merkitys otetaan huomioon jättämällä niiden edustalle rakenteista vapaata tilaa.
- Alue on Helsingin keskustassa saapumisen ja lähtemisen paikka, jossa orientoitumisen helppous on tärkeää. Avoin tila on keskeinen ominaispiirre jatkossakin. Samalla odottamisen paikan on oltava viihtyisä.
- Ateneumin ja Kansallisteatterin välinen tila, näkymäakseli, pidetään avoimena.
Ideasuunnitelmassa selvitetään, miten torille on mahdollista sijoittaa talvikaudeksi toimintaa tuova tekojäärata uudestaan. Se suunnitellaan ja toteutetaan kaupunkikuvallisesti paikkaan sopivana ratkaisuna, esimerkiksi niin, että toripinnan alle rakennetaan jäädytysjärjestelmä. Tämä ratkaisu mahdollistaa kesäkautena torin aktiivisen tapahtumakäytön. Tekojäärata tarvitsee huoltotiloja, joista osa voidaan sijoittaa maan alle. Maan päälle tarvittava rakenne voisi olla osa torille mahdollisesti sijoittuvaa kahvilapaviljonkia. Paikka paviljongille voisi löytyä torin itäreunasta.
Erityisesti torin reuna-alueiden kehittämisessä on potentiaalia, ja ne muuttuvat vehreämmiksi sekä lapsi- ja perheystävällisimmiksi. Torille voisi sijoittaa esimerkiksi leikittävää ympäristöä palvelevia, torin pinnasta nousevia vesisuihkuja. Samanaikaisesti huolehditaan siitä, että Rautatientorin keskialue tarjoaa toiminnallisuutta ja paikan tapahtumille.
Aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa ehdotettiin selvitettäväksi, olisiko torille voinut tehdä näkyviä, hulevesille tarkoitettuja painanteita. Niihin olisi johdettu rankkasadetulvien aikana Mikonkadun risteykseen kerääntyviä vesiä. Hulevesipainanteita selvitettiin Kaivokadun katusuunnittelun yhteydessä vielä tarkemmin. Hulevesien johtamiselle pintaa pitkin Mikonkadun liittymän alimmasta kohdasta Rautatientorille ei löytynyt ratkaisua raitiotiekiskojen sijainnin ja pinnan tasaisuuden vuoksi. Hulevesien laadullisen hallinnan mahdollisuuksia tutkitaan edelleen käynnissä olevassa ideasuunnitelmassa.
Rautatientorin puurivien reunustamaa aukiotilaa vaalitaan historiallisena arvoympäristönä ja monikäyttöisenä tapahtuma-aukiona. Reuna-alueille luodaan nykyisten katualueiden sijaan huomattavasti enemmän istuskelu- ja oleskelupaikkoja sekä kasvillisuutta.
Valtuutettu Matti Lehto ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.11.2025 valtuustoaloitteen koskien Rautatientorin muuttamista vehreäksi puistoksi.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 19.4.2026 mennessä. Lisäksi lausuntoa on pyydetty kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalautakunnalta.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.
Kaupunkiympäristölautakunta 31.03.2026 § 195
24.03.2026 Ehdotuksen mukaan
Detta beslut publicerades 21.04.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §