Valtuustoaloite, gynekologisen osaamisen vahvistaminen osana sosiaali- ja terveyspalveluita
Ledamoten Veronika Honkasalos motion om att stärka det gynekologiska kunnandet som en del av social- och hälsovårdstjänsterna
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Veronika Honkasalo och 28 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors ser till att det gynekologiska kunnandet stärks och den kroppsliga självbestämmanderätten förverkligas som en del av stadens social- och hälsovårdstjänster och att det är lätt att få tid hos en gynekolog även inom den offentliga hälso- och sjukvården. Motionen finns som bilaga 1.
Vård som ges av en specialistläkare inom kvinnosjukdomar är i första hand specialiserad sjukvård. Primärvården och den specialiserade sjukvården bildar en funktionell helhet där patienten utifrån en bedömning av vårdbehovet hänvisas till den ändamålsenliga vårdnivån. Enligt nivåstruktureringen av vården har primärvården hand om bedömningen och vården eller andra tjänster i det första skedet. Vid behov hänvisas patienten till den specialiserade sjukvården.
Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden anser att det är viktigt att eventuella hinder för att få tillgång till gynekologtjänsterna undanröjs och att särskild uppmärksamhet ägnas åt utbudet av tjänster för dem som är i särskilt sårbar ställning. Nämnden betonar att frågor som gäller kvinnors hälsa är viktiga och kan, om de inte diagnostiseras, orsaka smärta och lidande och påverka vardagen negativt för dem som lider av sjukdomarna i fråga. Nämnden kräver att sektorn meddelar hur lång väntetiden till vården är. Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden underrättas om saken.
Nivåstrukturering av vården inom primärvårdens och den specialiserade sjukvårdens tjänster
Primärvårdens grundläggande uppgift är att svara för befolkningens övergripande, allmänmedicinska hälsovårdstjänster, som omfattar tiotals olika sjukdoms- och patientgrupper. Vården av alla dessa grupper kräver att primärvårdens strukturer och resurser förblir allmänmedicinska och inte avgränsas enligt specialitet.
Denna nivåstrukturering av vården genomförs så att primärvården har hand om undersökningar på allmänläkarnivå, diagnostik på basnivå, uppföljningen av långtidssjukdomar, den första bedömningen av symtom och samordningen av vården. Den specialiserade sjukvården deltar i vården när sjukdomen eller kundens situation kräver specialkompetens, en mer ingående diagnostisk bedömning eller mer krävande vård. När gynekologiska problem framkommer i primärvården konsulteras den specialiserade sjukvården vid behov på samma sätt som inom andra specialiteter, med beaktande av den överenskomna arbetsfördelningen och vårdstigarna.
Hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) styr primärvårdens verksamhet. Enligt 24 § i lagen omfattar primärvården främjande av befolkningens hälsa och undersökning och behandling av allmänna och sedvanliga sjukdomar. Enligt 50 § i lagen omfattar den specialiserade sjukvården de hälsovårdstjänster som kräver specialläkarkompetens, specialundersökningar eller krävande behandlingsmetoder. Vård som ges av en specialistläkare inom kvinnosjukdomar är i första hand specialiserad sjukvård. Dessutom förutsätter 51 § i lagen att primärvården och den specialiserade sjukvården bildar en funktionell helhet där patienten utifrån en bedömning av vårdbehovet hänvisas till den ändamålsenliga vårdnivån. Enligt nivåstruktureringen av vården har primärvården hand om bedömningen och vården i det första skedet. Vid behov hänvisas patienten till den specialiserade sjukvården.
Helsingfors social- och hälsovårdstjänster stärker det gynekologiska kunnandet hos yrkespersonerna inom primärvården med en kombination av högklassig teoretisk fortbildning och praktisk klinisk handledning. Vid behov erbjuds dessutom tilläggsutbildningar och utvecklas fungerande och lättillgängliga konsultationsnätverk som stöd för kunnandet. Kompetensen hos de läkare som arbetar inom primärvården varierar från nyutexaminerade ända till erfarna specialister i allmänmedicin. Därför betonas individuell kompetensledning i planeringen av utbildningen. Målet med kompetensutvecklingen hos hälsostationernas läkare är att säkerställa att varje läkare har tillräckliga färdigheter att erbjuda säker och högklassig vård inom alla medicinska specialiteter som hör till primärvården.
Helsingfors social- och hälsovårdstjänster erbjuder en bred palett av tjänster som hänför sig till kvinnors hälsa. Sådana är till exempel preventivrådgivning, graviditetskontroller, screeningar, behandling av klimakteriesymtom och grundläggande bedömning av gynekologiska symtom. Dessa tjänster förutsätter inte sådan kompetens som krävs inom den specialiserade sjukvården utan hör till primärvårdens lagstadgade uppgifter. Preventivmedel hör till primärvårdens tjänster men är inte en del av den lagstadgade vårdgarantin. Det finns vanligen ingen kö till borttagning av spiral som utförs av en vårdare. Om borttagningen av spiralen förutsätter läkarmottagning eller om kunden önskar att en läkare utför ingreppet kan väntetiden vara längre.
Helsingfors centraliserade preventivrådgivning betjänar unga, personer med funktionsnedsättning, kunder med beroende och rörelsehindrade kvinnor och dessutom i situationer där det är svårt att hitta en lämplig preventivmetod till exempel på grund av bakomliggande sjukdomar eller tidigare problem med preventivmedel. Dessutom stöder enheten hälsostationerna, rådgivningsbyråerna och skol- och studerandehälsovården och bistår dem med råd i preventivfrågor. I fråga om kunder som utsatts för sexuellt våld kan primärvården konsultera stödcentret för personer som utsatts för sexuellt våld (Seri-stödcentret) eller hänvisa kunden dit. Seri-stödcentret drivs av HUS-sammanslutningen. Seri-stödcentret är en stödenhet med låg tröskel för personer över 16 år som utsatts för sexuellt våld. Stödcentret erbjuder gratis övergripande hjälp, såsom medicinskt och psykologiskt stöd och social rådgivning på ett ställe, oavsett kön, utan remiss eller tvång att göra en polisanmälan.
Dröjsmål i vården och responskanaler
I motionen framförs också kvinnors erfarenheter som Helsingin Sanomat skrivit om (bland annat 10.11.2025). Kvinnorna berättar att man inom Helsingfors social- och hälsovårdstjänster har pressat dem att använda hormonella preventivmetoder och till exempel vägrat att ta bort en spiral eller fördröjts ingreppet oskäligt länge. En sådan behandling respekterar inte kvinnornas kroppsliga självbestämmanderätt.
De i fullmäktigemotionen beskrivna erfarenheter som kvinnor har av att ha blivit pressade i frågor som gäller preventivmedel betraktas som beklagliga enskilda fall. Inom hälso- och sjukvården kommer man alltid överens med kunden om vård- och servicelösningar. Kunden kan ge respons på den vård eller service hen fått via Helsingfors stads responssystem antingen anonymt eller med sitt namn. En kund som autentiserat sig får ett personligt svar. Man kan också ge respons direkt till personalen eller genom att kontakta ett social- och patientombud, som ger råd om hur man ger respons.
I motionen konstateras också att flera gynekologiska besvär och sjukdomar som påverkar den reproduktiva hälsan, såsom endometrios och vulvodyni, är underdiagnostiserade, vilket kan leda till utdragen smärta och allvarliga följder. I motionen lyfts dessutom fram att det ofta är svårt att få hjälp också i behandlingen av klimakteriesymtom.
Dröjsmålen i diagnostiken av endometrios och vulvodyni är ett internationellt identifierat fenomen, som hänför sig till sjukdomarnas mångformiga och varierande symtom och de tidiga diagnostiseringsmetodernas begränsningar. Det är därmed inte fråga om hur en enskild verksamhetsenhet inom primärvården agerar. Motsvarande dröjsmål förekommer också i diagnostiken av andra kroniska sjukdomar med ospecifika symtom inom olika specialiteter. Klimakteriet är inte en sjukdom utan en naturlig, biologisk livsfas. De hormonella förändringar som sker under klimakteriet kan dock orsaka symtom som kan försämra funktionsförmågan och livskvaliteten. Om symtomen är kraftiga kan läkaren utifrån en klinisk bedömning överväga inledandet av en hormonersättningsbehandling.
Bedömning av konsekvenserna för hälsa och välbefinnande
Kunden ska ha möjlighet att fatta beslut om sin kropp utifrån klar och begriplig information och samförstånd med en sakkunnig inom hälso- och sjukvården. Särskild uppmärksamhet ska ägnas åt kunder i sårbar ställning, som unga, äldre, personer med funktionsnedsättning, personer med beroendeproblem, personer som hör till könsminoriteter och personer som utsatts för sexuellt våld, för att deras gränser, trygghet och individuella behov ska respekteras under hela serviceprocessen.
En tillräckligt snabb och jämlik tillgång till bedömning och vård som utförs av en sakkunnig inom hälso- och sjukvården har en positiv inverkan på kundernas hälsa, välbefinnande och livskvalitet. Tillgången till välfungerande hälsovårds- och socialtjänster som är öppna för alla kommuninvånare är en utgångspunkt för en rättvis social- och hälsovård.
Befogenheter och utlåtanden
Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 01.06.2026 § 429
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
25.05.2026 Pöydälle
28.04.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36276, jan.ihatsu@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 12.05.2026 § 123
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti esittelijän ehdotuksesta poiketen antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Veronika Honkasalon ja 28 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien gynekologisen osaamisen vahvistamista osana sosiaali- ja terveyspalveluita:
”Aloitteessa vaaditaan, että Helsinki huolehtii gynekologisen osaamisen vahvistamisesta ja kehollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta osana Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluita ja huolehtii siitä, että gynekologille pääsee helposti myös julkisen terveydenhuollon puolella. Lisäksi aloitteessa pidetään tärkeänä, että palveluiden saatavuudessa huomioidaan etenkin nuoret ja vähemmistöryhmät. Gynekologeilla tulee olla riittävä osaaminen kohdata erityisryhmät, kuten vammaiset sekä sukupuolivähemmistöt. Lisäksi tulee olla riittävästi osaamista kohdata ja auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että perusterveydenhuollon perustehtävänä on vastata väestön laaja-alaisista, yleislääketieteellisistä terveyspalveluista, jotka kattavat kymmeniä erilaisia sairaus- ja potilasryhmiä. Kaikkien näiden ryhmien hoito edellyttää, että perusterveydenhuollon rakenteet ja resurssit pysyvät yleislääketieteellisinä, eivät erikoisalakohtaisesti rajattuina. Tämä hoidonporrastus toteutetaan siten, että perusterveydenhuolto huolehtii yleislääkäritasoisesta tutkimuksesta, perustason diagnostiikasta, pitkäaikaissairauksien seurannasta, oireiden ensiarvioinnista ja hoidon koordinoinnista. Erikoissairaanhoito osallistuu hoitoon silloin, kun sairaus tai asiakkaan tilanne edellyttää erityisosaamista, syvällisempää diagnostista arviota tai vaativampaa hoitoa. Perusterveydenhuollossa ilmenevissä gynekologisissa ongelmissa erikoissairaanhoitoa konsultoidaan tarvittaessa samalla tavoin kuin muita erikoissairaanhoidon aloja, huomioiden sovitut työnjaot ja hoitopolut.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ohjaa perusterveydenhuollon toimintaa. Lain 24 §:n mukaan perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveyden edistäminen sekä yleisten ja tavanomaisten sairauksien tutkimus ja hoito. Lain 50 §:n mukaan erikoissairaanhoito käsittää ne terveyspalvelut, jotka edellyttävät erikoislääkärin osaamista, erityistutkimuksia tai vaativia hoitomenetelmiä. Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Lain 51 § edellyttää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan perusterveydenhuollon ammattilaisten gynekologista osaamista yhdistämällä laadukas teoreettinen täydennyskoulutus ja käytännön kliininen ohjaus. Osaamista tuetaan lisäksi tarvittaessa lisäkoulutuksilla sekä kehittämällä toimivia ja helposti saavutettavia konsultaatioverkostoja. Perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden osaaminen vaihtelee vastavalmistuneista aina kokeneisiin yleislääketieteen erikoislääkäreihin. Tästä syystä koulutuksen suunnittelussa korostuu yksilöllinen osaamisen johtaminen. Terveysasemien lääkäreiden osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lääkärillä on riittävät valmiudet tarjota turvallista ja laadukasta hoitoa kaikilla perusterveydenhuoltoon kuuluvilla lääketieteen erikoisaloilla.
Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan laajasti naisten terveyteen liittyviä palveluita, kuten esimerkiksi ehkäisyneuvontaa, raskauden seurantaa, seulontoja, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä gynekologisten oireiden perusarviointia. Nämä palvelut eivät edellytä erikoissairaanhoidon vaatimaa osaamista, vaan kuuluvat perusterveydenhuollon lakisääteisiin tehtäviin. Raskaudenehkäisy kuuluu perusterveydenhuollon palveluihin, mutta ei ole osa lakisääteistä hoitotakuuta. Hoitajan tekemään kierukan poistoon ei yleensä muodostu jonoa. Mikäli kierukan poisto edellyttää lääkärinvastaanottoa tai asiakas toivoo lääkärin suorittamaa toimenpidettä, odotusaika voi olla pidempi.
Helsingin keskitetty ehkäisyneuvonta palvelee nuoria, vammaisia, päihdeasiakkaita tai liikuntarajoitteisia naisia sekä tilanteissa, joissa sopivan ehkäisymenetelmän löytäminen on vaikeaa esimerkiksi perussairauksien tai aiempien ehkäisyongelmien vuoksi. Lisäksi yksikkö tukee ja konsultoi terveysasemia, neuvoloita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ehkäisyasioissa. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kohdalla voidaan perusterveydenhuollosta konsultoida tai ohjata asiakas HUS-yhtymän ylläpitämän seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukseen (Seri-tukikeskus). Seri-tukikeskus on matalan kynnyksen tukiyksikkö yli 16-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille, joka tarjoaa ilmaista kokonaisvaltaista apua, kuten lääketieteellisiä, psykologista tukea ja sosiaalista neuvontaa yhdestä paikasta, sukupuolesta riippumatta, ilman lähetettä tai rikosilmoituksen pakkoa.
Aloitteessa tuodaan esille myös Helsingin Sanomien (muun muassa 10.11.2025) uutisoimia naisten kokemuksia, joiden mukaan Helsingin
sosiaali- ja terveyspalveluissa on painostettu hormonaalisen ehkäisyn käyttöön ja esimerkiksi kierukan poistosta on kieltäydytty tai operaatiota on pitkitetty kohtuuttoman pitkään. Tällainen kohtelu ei kunnioita naisten kehollista itsemääräämisoikeutta.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että valtuutetun aloitteessa kuvattuja naisten kokemuksia ehkäisyyn liittyvästä painostuksesta pidetään valitettavina yksittäistapauksina. Hoito- ja palveluratkaisuista sovitaan aina terveydenhuollossa asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä. Asiakas voi antaa saamastaan hoidosta tai palvelusta palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta joko nimettömästi tai omalla nimellään. Tunnistautuneelle asiakkaalle annetaan henkilökohtainen vastaus. Palautetta voi antaa myös suoraan henkilökunnalle tai ottamalla yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan, joka neuvoo palautteen antamiseen liittyvissä käytännöissä.
Aloitteessa todetaan myös, että useat gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet, kuten endometrioosi ja vulvodynia, ovat alidiagnosoituja, mikä voi johtaa pitkittyneeseen kipuun ja vakaviin seurauksiin. Lisäksi aloitteessa tuodaan esiin, että myös vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoidossa on avun saanti usein vaikeaa.
Endometrioosin ja vulvodynian diagnostiikan viiveet ovat kansainvälisesti tunnistettu ilmiö, joka liittyy sairauksien monimuotoisiin ja vaihteleviin oireisiin sekä varhaisten diagnosointimenetelmien rajallisuuteen. Kyse ei siten ole yksittäisen perusterveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta. Vastaavanlaisia viiveitä esiintyy myös muiden kroonisten ja oireiltaan epäspesifisten sairauksien diagnostiikassa eri erikoisaloilla. Vaihdevuodet ei ole sairaus, vaan luonnollinen biologinen elämänvaihe. Vaihdevuosien aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa oireita, jotka saattavat heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Mikäli oireet ovat voimakkaita, lääkäri voi kliinisen arvion perusteella harkita hormonikorvaushoidon aloittamista.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että gynekologipalveluiden pariin pääsemisen mahdollisia esteitä puretaan ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden tarjontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Lautakunta korostaa, että naiserityiset terveyskysymykset ovat tärkeitä ja voivat diagnosoimattomina aiheuttaa kipua ja kärsimystä ja vaikuttaa negatiivisesti niistä kärsivien arkeen. Lautakunta vaatii toimialaa ilmoittamaan, mikä hoitoonpääsyn odotusaika on. Tieto tuodaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaan.
Johtopäätökset
Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito tai muu palvelu ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa kehoaan koskevat päätökset selkeän, ymmärrettävän tiedon ja yhteisymmärryksen pohjalta terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin esimerkiksi nuoriin, vanhuksiin, vammaisiin, päihdeasiakkaisiin, sukupuolivähemmistöihin kuuluviin sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneisiin, jotta heidän rajansa, turvallisuutensa ja yksilölliset tarpeensa tulevat kunnioitetuiksi kaikissa palveluprosessin vaiheissa.
Riittävän nopealla ja tasavertaisella pääsyllä terveydenhuollon asiantuntijan arvioon ja hoitoon on myönteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kaikille kuntalaisille avoimien ja hyvin toimivien terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus on lähtökohta oikeudenmukaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.”
Esittelijän perustelut
Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Veronika Honkasalon ja 28 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien gynekologisen osaamisen vahvistamisesta osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Lausuntoa on pyydetty 15.5.2026 mennessä.
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Jäsen Jenny Kasongo: Lisätään lausunnon loppuun: Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että gynekologipalveluiden pariin pääsemisen mahdollisia esteitä puretaan ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden tarjontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Lautakunta korostaa, että naiserityiset terveyskysymykset ovat tärkeitä ja voivat diagnosoimattomina aiheuttaa kipua ja kärsimystä, ja vaikuttaa negatiivisesti niistä kärsivien arkeen. Lautakunta vaatii toimialaa ilmoittamaan, mikä hoitoonpääsyn odotusaika on. Tieto tuodaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaan.
Kannattaja: jäsen Nita Austero
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Jenny Kasongon tekemän ja jäsen Nita Austeron kannattaman vastaehdotuksen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.
28.04.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Kaisa Kivistö, terveysasemien johtajalääkäri
kaisa.kivisto@hel.fi
Leena Turpeinen, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja
puhelin: 09 310 52481, leena.turpeinen@hel.fi
Detta beslut publicerades 18.06.2026
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen