Valtuustoaloite, sähköpotkulautojen yhteiskäytön rajoittaminen

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Sari Helin ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki ottaisi käyttöön nykyistä tiukempia rajoituksia yhteiskäyttöisille sähköpotkulaudoille, kuten niiden kieltämisen keskustassa, nopeusrajoituksen asettamisen tasolle 8 km/h ja pysäköinnin ohjaamisen vain merkityille pysäköintipaikoille sekä selvittämään sähköpotkulautojen todellisia ympäristöhyötyjä.

Yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen käyttöä ohjataan mikroliikenneluvalla. Kaupunkiympäristölautakunta päätti 2.12.2025 § 634 ottaa Helsingissä käyttöön mikroliikenneluvan ja liittää myönnettäviin mikroliikennelupiin lupaehdot. Myönnettävät mikroliikenneluvat ovat voimassa 28.2.2027 asti.

Kaupunkitila on lupaehdoissa jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Keskustaan ja sen lähialueille eli vyöhykkeille 1 ja 2 on määritelty erilliset pysäköintialueet. Pysäköinti vyöhykkeellä 1 ja 2 sekä muilla lupaehdoissa määritellyillä rajoitusalueilla on kielletty muilla kuin erikseen osoitetuilla pysäköintipaikoilla.

Helsingin keskustassa on ollut vuodesta 2023 alkaen käytössä pysäköinnin järjestely, missä yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen pysäköinti on mahdollista vain erikseen merkityillä pysäköintipaikoilla. Ratkaisulla on vähennetty jalankulkijoita haittaavaa pysäköintiä keskusta-alueella.

Keskusta-alueella tehdään valtaosa sähköpotkulaudoilla tehdyistä matkoista, ja myös laudoista merkittävin osa sijoittuu tälle maantieteellisesti pienehkölle alueelle. Sähköpotkulautayritysten liiketoiminta perustuu pitkälti tälle suuren kysynnän alueelle.

Sähköpotkulautojen käytön kieltäminen tai pysäköintimahdollisuuksien poistaminen keskustassa todennäköisesti tekisi palvelusta liiketoiminnallisesti kannattamattoman. Palvelulla on paljon käyttäjiä, mikä kuvaa palvelun tarpeellisuutta kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien kannalta. Kaupungin tulee laatia sellaiset lupaehdot, jotka mahdollistavat yritysten liiketoiminnan vähentäen kuitenkin kulkuvälineiden pysäköinnistä tai käytöstä aiheutuvaa haittaa.

Keskustassa nykyisin käytössä olevan pysäköintijärjestelyn laajentaminen koko kaupunkia koskevaksi ei ole arvioitu tällä hetkellä tarpeelliseksi. Pysäköintijärjestelyä päätettiin kuitenkin laajentaa pohjoiseen kantakaupunkiin. Keskustan ulkopuolella sähköpotkulautojen määrä on pienempi, ja katutila on usein leveämpi. On myös otettava huomioon, että pysäköintijärjestelyjen toteutus on tehokkainta silloin, kun paikat merkitään maalauksin tai liikennemerkein. Näistä aiheutuu kustannuksia kaupungille, ja resurssien käytön osalta on järkevää kohdistaa suunnittelu ja toteutus tarpeen mukaisesti priorisoituihin kohteisiin.

Keskusta-alueen ulkopuolella on kuitenkin tarvetta ohjata pysäköintiä etenkin vilkkaiden kohteiden, kuten asema-alueiden ympäristössä. Näitä pysäköintijärjestelyjä otetaankin lisää käyttöön kaudelle 2026. Pysäköintiin on esikaupunkialueelle myös säädetty tarkentavia ehtoja, esimerkiksi vapaan tilan vaatimuksiin. Mikroliikenteen lakiuudistuksen myötä pysäköintipaikkojen ulkopuolelle tai muuten lupaehtojen vastaisesti pysäköityjen ajoneuvojen siirtäminen pysäköinninvalvojien toimesta on mahdollista entistä helpommin. Lupaehtojen toteutumista ja pysäköinnin toimivuutta seurataan ja pysäköinnin tarkempaa rajoittamista toteutetaan tarvittavissa kohdin.

Päättäessään mikroliikenneluvan ehdoista kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että vyöhykkeen 3 pysäköintiä seurataan ensi kauden ajan ja jo kauden aikana tarvittaessa lisätään pakotetun pysäköinnin alueita nykyisestä raskaan raideasemien ympäristöistä ja laajemmin muualle, jos muuten haitallista ja datalla osoitettua väärin pysäköintiä ei saada kuriin operaattorien kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä.

Kaupunkiympäristölautakunnalle tuodaan pysäköintitilanteestä väliraportti elokuun lopussa. Jatkossa varaudutaan vuosittain laajentamaan pakotetun pysäköinnin alueita vyöhykkeen 3 tiiviille asuinalueille ja aluekeskuksiin.

Kaupungilla ei ole tarkkaa tietoa sähköpotkulautojen käytön ympäristöhyödyistä tai vaikutuksesta ihmisten liikunnan kannalta. Asiasta on kuitenkin olemassa tutkimusta. Mikroliikenneluvalla ei voida säädellä suoraan ajoneuvojen ympäristövaikutuksia, joten kaupunki ei voi suoraan vaikuttaa tähän asiakokonaisuuteen. Lupaehtoja arvioidessa tulee kaupungin keskittyä liikenneturvallisuuden, esteettömyyden taikka kadun tai muun yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapidon kannalta tarpeellisiin seikkoihin. Ympäristöseikat tai liikkumattomuuden torjunta eivät lain mukaan voi olla lupaehtojen perusteina.

Mikroliikenneluvan hitaan ajon vyöhykkeillä maksiminopeus on 10 km/h. On arvioitu, että tämä nopeustaso on toimivampi kuin 8 km/h, sillä pienikokoisista pyöristä johtuen liian pieneksi säädetty nopeus voi vaikeuttaa tasapainon ylläpitämistä sähköpotkulaudalla.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja osin Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vastaavat metroasemien ja metron käyttösäännöistä. HSL on matkustusehdoissaan kieltänyt muut kuin apuvälinekäytössä olevat sähkömopot metroissa sekä lähijunissa. Sähköpotkulautoja taas ei ole kielletty missään HSL:n matkustusvälineessä. Mikäli ilmenee selkeä välttämätön tarve rajoittaa mikroliikenneluvalla pysäköintiä tai ajoa esimerkiksi metroasemilla vielä nykyistäkin enemmän, voidaan asiaa tarkastella yhteistyössä HSL:n kanssa ja tehdä muutoksia mikroliikenteen lupaehtoihin.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.