Vahingonkorvausvaatimus, kiinteistövahinko, Mannerheimintie 56, Asunto-osakeyhtiö Töölö
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 2.3.2026 § 4 (kiinteistövaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 2.3.2026 (4 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on päätöksellään 2.3.2026 (4 §) hylännyt osoitteessa Mannerheimintie 56 sijaitsevassa rakennuksessa keväällä 2024 havaittuihin painaumiin ja halkeamiin liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakijan asiamies on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut hallintopäällikön päätöksen kumoamista ja hakijan määrältään 286 293,02 euron vahingonkorvausvaatimuksen hyväksymistä tai asian palauttamista uudelleen käsittelyyn. Vaatimuksen mukaan Mannerheimintien katutöiden aiheuttama tärinä sekä pohjavesiolosuhteiden muutokset ovat aiheuttaneet hakijan rakennuksen kellarissa painaumia ja halkeamia. Vauriot havaittiin vaatimuksen mukaan keväällä 2024. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Asiamies toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että päätös on tehty virheellisin perustein ja siinä on sivuutettu kaupungin näyttötaakka asiassa. Asiassa on olennaista, että kaupunki on ensisijaisesti vastuussa hakijan rakennuksessa ilmenneistä vahingoista ympäristövahinkolain ja toissijaisesti naapuruussuhdelain nojalla. Havaitut vauriot ovat ajallisessa syy-yhteydessä kaupungin kadunrakennustyömaahan. Kaupungin on vastuusta vapautuakseen näytettävä toteen vaihtoehtoinen syy rakennuksen vaurioille. Kaupunki ei ole näyttänyt yhtäkään tällaista syytä päätöksensä perusteluissa. Kun näin ei ole, kaupunki on vastuussa vahingoista.
Asiamiehen mukaan hakija on puolestaan esittänyt vahvan näytön syy-yhteydestä. Ajallinen sekä tekninen syy-yhteys osoittavat kiistatta syy-yhteyden kaupungin tekemien kadunrakennustöiden ja kiinteistöllä havaitun kellarin lattian painumisen välillä. Ei ole sattumaa, että kellarin lattiat ovat laajasti painuneet nimenomaan kyseisten kadunrakennustöiden aikana ottaen huomioon, että rakennus on valmistunut yli 100 vuotta sitten. Ajallista syy-yhteyttä tukee myös muun muassa rakennuksessa saneeraustyömaan aikana olleiden henkilöiden kertomukset siitä, että rakennuksessa on tuntunut voimakastakin tärähtelyä.
Kaupunki on lisäksi toiminut vahingonkorvauslaissa tarkoitetulla tavalla tuottamuksellisesti, kun se on laiminlyönyt riskianalyysin mukaisien lisäselvityksien tekemisen. Lisäselvityksen tekemisellä olisi voitu välttää nyt aiheutunut vahinko, sillä rakennuksen vajoamisen mahdollistaneet olosuhteet olisi havaittu ja voitu huomioida kaupungin toteuttamassa urakassa.
Päätöksessä on lisäksi virhe siltä osin, kun siinä väitetään rakennuksen olevan perustettu kokonaisuudessaan savimaalle. Rakennuksen perustamistapana on ollut kalliolle perustaminen. Maanvaraiset lattiat on perustettu pääosin kallion päälle rakennetun täytön varaan. Pieniltä osin maanvaraisia lattioita on perustettu savimaan päälle rakennetun täytön varaan, kuten esimerkiksi toisen ravintolan kellaritilat.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty asianosaiselle ja asiamiehelle tiedoksi sähköpostilla 2.3.2026. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 19.3.2026 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten mukaisen vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Tärinästä johtuvat vahingot voivat tulla korvattavaksi ympäristövahinkolain (737/1994) perusteella, mikäli tärinän aiheuttavan toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Tärinästä aiheutunut ympäristövahinko korvataan ympäristövahinkolain nojalla kuitenkin vain, jos häiriön sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena, ottaen muun ohella huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) mukaan maata ei saa kaivaa tai kuormittaa niin, että toisen maalla oleva rakennus kadottaa tukensa. Se joka kaivaa tai kuormittaa maata niin, että toisen maalla oleva rakennus muulla tavalla vahingoittuu, on velvollinen korvaamaan vahingon, mikäli vahinko ei ole johtunut siitä, että rakennus oli puutteellisesti perustettu tai muuten huolimattomasti rakennettu.
Sekä ympäristövahinkojen korvaamisesta että eräistä naapuruussuhteista annettujen lakien mukainen ankaraan vastuuseen perustuva korvausvastuu edellyttää sitä, että vahingonkärsijä on esittänyt riittävän näytön vahingon ja toiminnan välisen syy-yhteyden todennäköisyydestä. Asiassa ei siten ole käännettyä todistustaakkaa, vaan vahingonkärsijän tulee näyttää todennäköinen syy-yhteys.
Jos vahingonkärsijä on esittänyt riittävän näytön syy-yhteyden todennäköisyydestä, tahon, jonka toiminnasta vahingon väitetään aiheutuneen, on joko osoitettava, ettei oma toiminta voinut olla vahingon syynä, tai esitettävä uskottava vaihtoehtoinen syy vahingon aiheuttajaksi.
Kaupunki on arvioinut päätöksessään hakijan esittämän todennäköisyysnäytön uskottavuutta. Hakijan käyttämän asiantuntijan lausunto liittyen vaurioiden ja kaupungin työmaan kaivutöiden, tärinän ja pohjavesiolosuhteiden muutosten väliseen syy-yhteyteen sisältää lukuisia asiavirheitä sekä virheellisiä päätelmiä, eikä siinä ole pystytty esittämään tosiasioihin perustuen kadunrakennustöiden syy-yhteyttä rakennuksen vaurioihin. Näitä asiavirheitä ja virheellisiä päätelmiä on avattu tarkemmin hallintopäällikön päätöksessä.
Hakijan rakennuksen kellaritiloissa, joissa olleista halkeamista ja painaumista vaatimuksessa on kyse, on ilmennyt vaurioita jo toukokuussa 2021, eli yli vuosi ennen Mannerheimintien katutöiden aloittamista. Vaurioita kellareissa on ilmennyt useamman kerran, ja ne ovat ilmenneet ajallisesti rakennuksessa tapahtuneiden vesivaurioiden jälkeen. Tiedot vesivahingoista ja niiden jälkeen havaituista vaurioista perustuvat hakijan itse teettämiin katselmus-, kosteuskartoitus-, vahinko- ja jälkivahinkojentorjuntaraportteihin. Kaupunki katsoo näin ollen esittäneensä myös uskottavan vaihtoehtoisen syyn vahingon aiheuttajaksi.
Kadunrakennustöiden suunnittelussa ei myöskään ole tapahtunut oikaisuvaatimuksessa väitettyä laiminlyöntiä riskianalyysin mukaisten lisäselvityksien tekemisessä. Katujen perusparantamisen yhteydessä teetetään viereisistä kiinteistöistä tarkempia selvityksiä vain erityisestä syystä, esimerkiksi louhittaessa rakennuksen seinälinjan vierestä tai rakennettaessa alikulkukäytävää pehmeikölle. Tällaisia töitä ei ole tehty hakijan kiinteistön kohdalla Mannerheimintien katutöiden yhteydessä.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksen tekstissä on siltä osin oikaisuvaatimuksessa esiin nostettu virhe, kun siitä saa erheellisesti kuvan, että koko hakijan rakennus olisi perustettu maanvaraisesti savimaalle. Päätöksessä on ollut tarkoitus tuoda ilmi, että hakijan rakennus on perustettu maanvaraisesti savimaalle sen nurkan osalta, jossa painuneita kellaritiloja on, kuten myös oikaisuvaatimuksessa todetaan.
Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki katsoo, että asiassa jää näyttämättä hakijan kiinteistön vaurioiden ja kaupungin toiminnan välinen syy-yhteys. Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupungin työmaa ei ole aiheuttanut sellaista tärinää, maan siirtymistä tai pohjaveden muutosta, että se olisi voinut vaatimuksessa esitetyin tavoin aiheuttaa hakijan rakennuksen kellarissa havaitut vauriot. Edellä esitetyin ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei sillä ole asiassa korvausvelvollisuutta.
Lopputulos
Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvausvastuussa asiassa. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 11 §, 19 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 1 §, 3 §, 7 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 9 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 02.03.2026 § 4
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakijan asiamies on 4.2.2025 esittänyt kaupungille määrältään 199 392,75 euron vahingonkorvausvaatimuksen koskien hakijan kiinteistön korjauskustannuksia. Hakija havaitsi kiinteistöllään osoitteessa Mannerheimintie 56 keväällä 2024 rakennuksen kellarissa halkeamia ja painumista, ja kiinteistön viemäriputki oli lisäksi painunut padottaen runkoviemäriä y-haaran kohdalta. Vaatimuksen mukaan maa-aines on tiivistynyt Mannerheimintiellä kadun saneerauksen aikana suoritettujen kaivutöiden aiheuttaman tärinän seurauksena.
Vaatimus siirrettiin Mannerheimintien katutyön urakoitsijan VM Suomalainen Oy:n käsiteltäväksi 10.2.2025. VM Suomalainen Oy on vastannut hakijalle 22.4.2025.
Hakijan asiamies on esittänyt vaatimuksen uudestaan kaupungille 22.9.2025 korottaen sen määrältään 286 293,02 euroon. Vaatimus koskee vajoaman korjaukseen liittyviä kustannuksia, korko- ja rahoituskuluja sekä asiamiehen palkkiota.
Vaatimuksen mukaan kiinteistön maapohja on valunut sekä painunut ja jatkaa sitä edelleen. Kiinteistöllä oleva rakennus on maapohjan valumisen ja painumisen seurauksena painunut ja sen rakenteet ovat vaurioituneet. Hakija katsoo, että Mannerheimintien urakassa maaperäolosuhteita ei ole huomioitu asianmukaisesti suunnittelussa eikä toteutuksessa.
Hakija on esittänyt vaatimuksen liitteenä tilaamansa asiantuntijalausunnon, jossa arvioidaan Helsingin kaupungin tilaamien kadunsaneeraustöiden ja hakijan kiinteistön sekä rakennuksen vaurioiden välistä syy-yhteyttä. Asiantuntijalausunnossa arvioidaan kadunrakennustöiden aiheuttaneen tärinää sekä pohjaveden tason alenemista, mitkä ovat lausunnon mukaan johtaneet maan painumiseen ja siten aiheuttaneet rakennuksen vaurioitumisen. Lausunnossa lisäksi katsotaan, että kaupunki on laiminlyönyt 2.11.2017 päivätyssä Runeberginkadun varrella olevien rakennusten perustamistapaa koskevassa muistiossa mainitun riskianalyysin suorittamisen.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Alueidenkäyttölain mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi.
Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Hallintolain mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi kaupungin on täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Tärinästä johtuvat vahingot voivat tulla korvattavaksi ympäristövahinkolain perusteella, mikäli tärinän aiheuttavan toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Tärinästä aiheutunut ympäristövahinko korvataan ympäristövahinkolain nojalla kuitenkin vain, jos häiriön sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena, ottaen muun ohella huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaan maata ei saa kaivaa tai kuormittaa niin, että toisen maalla oleva rakennus kadottaa tukensa. Se joka kaivaa tai kuormittaa maata niin, että toisen maalla oleva rakennus muulla tavalla vahingoittuu, on velvollinen korvaamaan vahingon, mikäli vahinko ei ole johtunut siitä, että rakennus oli puutteellisesti perustettu tai muuten huolimattomasti rakennettu.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Yleistä
Kaupunki on toteuttanut hakijan kiinteistön ympäristössä sekä Runeberginkadulla että Mannerheimintiellä katujen peruskorjaushankkeet. Asiassa on saatu selvitykset yleisten alueiden projektirakennuttamisesta, liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta sekä maa- ja kallioperäyksikön pohjarakennustiimistä.
Runeberginkadulla hakijan kiinteistön kohdalla suoritettiin Kasin katutöiksi kutsuttuun peruskorjaushankkeeseen liittyviä töitä 5.8.2022–9.6.2023. Mannerheimintien puolella hakijan kiinteistön kohdalla tehtiin Mannerheimintien peruskorjaukseen liittyviä töitä puolestaan 9.8.2023–8.8.2024.
Edellä mainituissa katujen peruskorjaushankkeissa on tehty erinäisiä kaivutöitä hakijan kiinteistön kohdalla. Runeberginkadulla hakijan kiinteistön kohdalla on elokuun ja joulukuun 2022 välillä asennettu jalkakäytävän alle eri operaattorien ja sähköverkkoyhtiön suojaputkia sekä noin 4 metrin päähän kiinteistön rajasta liikennevalo- ja liikennemerkkiportaalin perustus. Johtokaivannot ovat olleet matalia. Mannerheimintiellä puolestaan hakijan kiinteistön kohdalla on ollut elokuussa 2023 kaivanto, joka on sijainnut noin 12 metrin päässä kiinteistöstä ja joka on ollut 3,6 metriä syvä. Lisäksi 10.1.−4.3.2024 on asennettu pylväiltä ja kantava kasvualusta noin 4,5 metrin päähän hakijan kiinteistön rajasta.
Kaupunki ja Mannerheimintien peruskorjauksen urakoitsija ovat osallistuneet 10.2.2025 hakijan kiinteistöllä suoritettuun katselmukseen. Katselmuksesta laaditun pöytäkirjan mukaan painaumat on havaittu maaliskuun alussa vuonna 2024. Muusta kirjallisesta materiaalista on ilmennyt, että painaumia on havaittu myös keväällä 2021 samoissa kellaritiloissa.
Kadunrakennustyön suunnittelu ja maaperätutkimukset
Vaatimuksessa ja hakijan asiantuntijalausunnossa väitetään, että kaupunki on laiminlyönyt 2.11.2017 päivätyssä Runeberginkadun varrella olevien rakennusten perustamistapaa koskevassa muistiossa mainitun riskianalyysin suorittamisen.
Kaupungin asiantuntijan 2.11.2017 laatima muistio ei ole velvoittava asiakirja, vaan se on laadittu Runeberginkadun Töölöntorin ja Mannerheimintien välillä tehdyn perusparantamishankkeen suunnittelun tausta-aineistoksi. Muistiossa on selvitetty kyseisellä hankealueella rakennusten perustamistapaa kiinteistökohtaisesti piirustuksista.
Katujen perusparantamisen yhteydessä ei tehdä ilman erityistä syytä kadun varressa sijaitsevalle kiinteistölle koekuoppia, lisäkairauksia, pohjavesihavaintoja eikä selvitetä rakennuksen kellarin lattioiden alusrakenteita, putkien perustamista, alapohjan alapuolisten maalajien ja maakerrosten tiiveyttä. Tällaisia selvityksiä teetetään vain erityisestä syystä, esimerkiksi louhittaessa rakennuksen seinälinjan vierestä tai rakennettaessa alikulkukäytävää pehmeikölle.
Runeberginkadun suunnittelussa Kasin katutöissä on normaaliin tapaan tehty riskiarvio ja selvitetty kadun rakentamisen vaikutukset alueella oleviin rakennuksiin ja rakenteisiin riittävässä laajuudessa. Alueella on ollut viemäröinti, joka on uusittu likipitäen samalle korkeustasolle. Kadun korkeusasemaa ei ole korotettu eikä katujen perustamistapaa ole muutettu.
Kaivutyöt ja tärinä
Hakijan asiantuntijalausunnossa on esitetty, että kadunrakennushankkeissa ponttiprofiilien lyöminen aiheuttaa aina tärinää, joka on voinut aiheuttaa vaurioita maanvaraan perustetuille putkille ja maanvaraisille lattioille. Ponttien sisällä suoritettava kaivu aiheuttaa aina muodonmuutoksia ympäröivällä alueella kuten maan varaan perustetuille putkille, maanvaraisille anturoille sekä maanvaraisille lattioille. Asiantuntija esittää lisäksi, että sama pätisi myös kaivantotukielementeillä tuettuihin kaivantoihin, ja että työtekniikasta johtuen kaivantotukielementeillä tuettujen kaivantojen ympäristöjen painumat olisivat suurempia kuin ponteilla tuetuilla kaivannoilla.
Saadun selvityksen perusteella ponttiprofiilit asennetaan yleensä täryttämällä eikä lyömällä, sillä lyöminen vahingoittaa ponttia. Täryttäminen aiheuttaa huomattavasti vähemmän tärinää kuin lyöminen. Mannerheimintien katutöissä lähimmät pontitetut kaivannot ovat olleet risteyksen vastakkaisella puolella pohjoisessa n. 50 m päässä rakennuksesta. Etäisyys on tyypillisesti pohjarakennustöissä käytetty katselmusetäisyys pontitettavissa kohteissa, eli etäisyys, jolla tärinän ei yleisesti enää otaksuta ylittävän raja-arvoja tai aiheuttavan vaurioita rakenteille. Etäisyys on niin suuri, että ponttien sisällä kaivamisen aiheuttamat muodonmuutokset eivät aiheuta siirtymiä enää tällä etäisyydellä. Mahdolliset siirtymät rajoittuvat muutaman lähimmän metrin etäisyydelle kaivannosta. Yleisesti painumia esiintyy enimmäkseen kaivannon sisäpuolella ponttien noston yhteydessä.
Tuentaelementtien osalta työtekniikasta johtuen ympäristön siirtymät ovat useimmiten vielä pienempiä kuin pontteja käytettäessä. Tuentaelementit asennetaan luiskattuun kaivantoon, ja kaivuluiskien ja elementin väli täytetään kitkamaalla ennen kuin kaivannossa saa työskennellä.
Hakijan asiantuntijalausunnon mukaan lisäksi kadunrakennustöissä käytetyt tiivistyskoneet kuten raskaat tärylevyt ja täryjyrät ovat aiheuttaneet maanvaraiseen rakennuksen betonilattiaan taivutusjännityksiä ja edelleen halkeamia sekä painumista. Asiassa saadun selvityksen perusteella taivutusjännitysten aiheutuminen tärylevyjen käytöstä on erittäin epätodennäköistä. Tärylevyjä käytetään yleisesti tonteilla talonrakentamisessa perustusten vierustäyttöjenkin tiivistämiseen ilman, että siitä aiheutuu rakennuksen alapohjarakenteille riskejä tai vaurioita.
Asiantuntijalausunnossa lisäksi esitetään, että katualueen täyttö ja painuminen olisivat vieneet mukanaan erityisesti rakennuksen kulmahuoneiston lattian alapuoleista savikerrostumaan. Yleisesti ottaen voidaan todeta olevan todennäköisempää, että kadun pinnan ja kellarin lattiatason korkeuseron vuoksi kadun painuminen olisi aiheuttanut saven sivusiirtymää kellariin pienemmän vastuksen suuntaan, eikä päinvastoin.
Pohjavesi
Hakijan käyttämä asiantuntija on väittänyt, että pohjavedenpinnan aleneminen aiheuttaa maan tilavuuspainon kasvamista ja aiheuttaa lisäkuormitusta savipohjaiselle maalle sekä edelleen ns. konsolidaatiopainumista, jolloin savesta poistuu vettä ja savi painuu syntyneestä tyhjästä tilasta johtuen. Myös kaupungin suorittamat viemärityöt ja niiden täytöt ovat vuosikymmeniä alentaneet pohjavedenpinnan tasoa. Lisäksi asiantuntija esittää, että painuminen on suurella todennäköisyydellä johtunut pohjavedenpinnan alenemisesta.
Asiassa saadun selvityksen perusteella pohjavesi ei alueella ole mittausten mukaan alentunut viime vuosikymmeninä. Koska pohjavesi ei ole laskenut, eivät havaitut painumat voi myöskään johtua pohjaveden alenemisesta katutöiden vuoksi.
Pohjaveden aleneminen ei myöskään aiheuta yleisesti maan tilavuuspainon kasvamista, vaan tehokkaiden jännitysten periaatteen mukaisesti se aiheuttaa maan tehokkaan tilavuuspainon kasvua vain alentuneen pohjavedenpinnan ja alkuperäisen pohjavedenpinnan välisellä vyöhykkeellä. Saven konsolidaatiopainumassa veden poistuessa saveen ei muodostu tyhjätiloja, vaan saven tilavuus pienenee poistuneen veden tilavuuden verran.
Painuminen on savimaaperän ominaisuus, ja pitkän ajan kuluessa savi painuu ilman ulkoisia tekijöitä tai lisäkuormitusta. Yli sata vuotta vanhan rakennuksen saven varaan rakennetut lattiat ovat painuneet ensin lattian ja alustäyttöjen aiheuttaman lisäkuorman takia alkuun nopeammin ja myöhemmin hidastuen. Primäärinen painuma on hiljalleen muuttunut sekundääripainumaksi, jolloin savimaa jatkaa hitaasti edelleen painumista omasta painostaan. Myös kadulle rakennettujen putkijohtojen ympärystäyttöjen pohjavedenpintaa alentava vaikutus on tasaantunut jo vuosikymmeniä sitten.
Hakijan käyttämä asiantuntija esittää, ettei kaupunki ole suorittanut perustusten painumaseurantaa, pohjavesiputkien mittausta eikä uusien putkien asentamista. Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki on suorittanut Mannerheimintien katutöiden aikana painumaseurantaa ja suorittanut alueella työn aikana pohjavesiseurantaa useasta mittauspisteestä.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Hakija on toimittanut VM Suomalainen Oy:lle kiinteistöään koskevia katselmus-, kosteuskartoitus-, vahinko- ja jälkivahinkojentorjuntaraportteja vuosilta 2021–2025. Näiden asiakirjojen perusteella rakennuksen ravintolatilojen kellaritiloissa on tapahtunut tänä ajanjaksona neljä eri vesivahinkoa.
Toisen ravintolan kellaritiloissa havaittiin 21.5.2021 päivätyn vahinkoraportin mukaan laajoja painaumia. Myöhemmässä 29.1.2025 päivätyssä täydentävässä raportissa todetaan, että kyseiset vuonna 2021 tehdyt korjaukset kellaritiloissa tehtiin vesivahingon vuoksi. Vesivahingon laadusta tai tarkasta ajankohdasta ei raporteissa ole tietoa.
Jälkivahingontorjuntaraportin (päiväys 10.7.2023) mukaan heinäkuussa 2023 rankkasade sai kellarissa lattian rajassa olevan viemäritulpan irtoamaan. Viemärivedet olivat päässeet tulvimaan putkesta lattiapinnoille kastellen melkein koko kellarin.
Kosteuskartoitusraportin (päiväys 8.3.2024) ilmanvaihtokoneen lämmityspatteri oli jäätynyt 14.2.2024 ja vettä valui koko ravintolan tiloihin kastellen sekä ravintolan kellaritilat että D-rapun kellarikerroksen käytävää ja sähköpääkeskusta.
Lisäksi molempien ravintoloiden kellaritiloissa havaittiin 18.10.2024 vettä, joka tulvi viemäreistä. Viemäristä löytyi asfalttipalasta johtuva tukos HSY:n vastuulla olevalta viemäriosuudelta.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Hakijan rakennus on sata vuotta vanha, ja se on asiassa saatujen tietojen perusteella perustettu maanvaraisesti savimaalle. Painuminen on savimaaperän ominaisuus, ja savimaan varaan perustetut alapohjat sekä alapohjien alustäytöt sekä niiden varassa olevat ei-kantavat seinät tyypillisesti painuvat vuosikymmenien saatossa. Painuman syy-yhteyttä kadunrakennustöihin ei siten voida osoittaa pelkästään tyhjätiloilla tai painuman suuruudella.
Saatujen selvitysten perusteella painumia rakennuksen kellaritiloissa on havaittu vesivahingon jälkeen jo 21.5.2021, eli yli vuosi ennen kuin rakennuksen kohdalla on aloitettu kaupungin katutöitä 5.8.2022. Seuraavan kerran merkittäviä painumia kellaritiloissa havaittiin maaliskuussa 2024 noin kolme viikkoa kellarissa tapahtuneen mittavan vesivahingon jälkeen. Hakijan käyttämä asiantuntija ei ole lausunnossaan lainkaan käsitellyt hakijan kiinteistöllä kellarissa tapahtuneiden vesivahinkojen mahdollisia vaikutuksia asiassa.
Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan kiinteistön ympärillä tehdyissä kadunrakennustöissä ei ole tehty sellaisia töitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa rakenteita vahingoittavaa tärinää aiheuttaen esitetyt vahingot, tai aiheuttaa väitetyllä tavalla rakennuksen tukena olevan maaperän painumista. Pohjavesiolosuhteet eivät myöskään ole väitetyllä tavalla muuttuneet alueella katutöiden yhteydessä. Katutöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ei ole tapahtunut vaatimuksessa ja hakijan toimittamassa asiantuntijalausunnossa väitettyjä virheitä tai laiminlyöntejä.
Asiassa ei näin ollen ole syy-yhteyttä kaupungin teettämien kadunrakennustöiden ja hakijan kiinteistöllä havaitun rakennuksen kellarin painumisen välillä. Kaupunki ei ole naapuruussuhdelain, ympäristövahinkolain tai yleisesti vahingonkorvauslain nojalla korvausvastuussa hakijan kiinteistöllä ilmenneistä vaurioista eikä vaurioiden korjauskustannuksista.
Hakija on vaatinut korvattavaksi myös asiamiehensä palkkion. Hallintomenettelyssä ei asianosaista eikä viranomaista voida velvoittaa korvaamaan toisensa kuluja, jotka ovat aiheutuneet hallintoasian käsittelystä. Hakijan vaatimus asiamieskustannusten korvaamisesta hallintoasian käsittelyssä on siten lakiin perustumaton.
Sovelletut säännökset
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 84–85 §
Hallintolaki (434/2003) 64 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 9 §
Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 1, 3–4 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.
Lisätiedot
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö
puhelin: 09 310 22794, inkeri.lehmusoksa@hel.fi
Detta beslut publicerades 16.06.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.