Asemakaavan muutos nro 13011, Kluuvi, Kaivokatu

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

Lautakunta piti tärkeänä, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kadun ylittämisen turvallisuuteen ja esteettömyyteen huomioiden liikennesuunnitelmassa esitetyt valo- ja ääniohjatut suojatiet.

Jatkosuunnittelussa raitiotiet suunnitellaan nurmikiviratana havainnekuvissa hahmoteltua laajemmin, pyrkien mahdollisimman suureen vehreyteen.

Jatkosuunnittelussa tulee hakea ratkaisu, jossa pyörätien pintamateriaali eroaa selkeästi jalankulkualueesta, että pyörät ja skuutit ohjautuvat selkeästi tarkoitetulle väylälle.

Lautakunta ehdotti, että lautakunnalle raportoidaan vuositasolla ydinkeskustan liikennöintitiedot.

Lautakunta kehotti toteuttamaan viihtyisyyttä parantavia muutoksia jo Kaivokadun ensimmäisessä rakennusvaiheessa ja minimoimaan rakennusvaiheen aikaiset kielteiset vaikutukset yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa.

Päärautatieaseman ja Rautatientorin sekä Keskuskadun suunnan välisiä reittejä jatkokehitetään kaikkien alueella liikkuvien turvallisuus huomioiden. Kulkureitit esitetylle pyöräpysäköintialueelle tulee suunnitella niin, etteivät ne aiheita vaaratilanteita.

Rautatientorin eteläpuolelle esitettyjen istutusalueiden uudet puut ja pensaat sijoitetaan niin, että ne eivät muodosta liikenneturvallisuutta haittaavaa näköestettä ja ne tulee sovittaa yhteen historiallisen ympäristön aiheiden, kuten puukujien ja näkymien, kanssa, pyrkien kuitenkin vehreyteen.

Hyväksyessään esityksen kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että Kaivokadun jatkosuunnittelussa varmistetaan ydinkeskustan liikennejärjestelmän kokonaisvaltainen toimivuus ja saavutettavuus Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti siten, että keskusta on saavutettavissa kaikista suunnista eri kulkumuodoilla.

Erityisesti tulee huolehtia, että poikittaisliikenteen sujuvuus ja liikenteen välityskyky säilyvät toimivina, eikä liikenne kuormita merkittävästi ympäröivää katuverkkoa.

Päärautatieaseman saavutettavuus tulee turvata eri kulkumuodoilla, mukaan lukien toimivat saattoliikenteen ja taksiliikenteen järjestelyt.

Huoltoliikenteen toimintaedellytykset keskustan yrityksille tulee varmistaa Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti keskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Lisäksi tulee huolehtia, että ydinkeskustan huoltotunnelia hyödynnetään täysimääräisesti huoltoliikenteen ja pysäköintilaitosten sisäänajon järjestämisessä eri sisääntuloväyliltä ja kaupunki edesauttaa ja vahvasti kannustaa huoltotunnelin vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen liittymistä huoltotunnelin käyttöön logistiikassa.

Jalankulun, pyöräilyn ja raitioliikenteen yhteensovittaminen tulee toteuttaa selkeästi ja turvallisesti alueen suuret käyttäjämäärät huomioiden.

Esteettömyys sekä ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuudet tulee myös turvata.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kaivokadun 17.11.2025 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Kaavaehdotuksen liitteenä ovat Kaivokadun liikennesuunnitelma nro 8067 ja uuden pysäkkikatoksen viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto K2S, 3.10.2025). Helsingin kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu pyydettynä seuraavaa.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Helsingin kantakaupungissa Kluuvin kaupunginosassa. Suunnittelualue käsittää Kaivokadun osuuden, joka ulottuu Mannerheimintieltä Mikonkadulle. Lisäksi alueeseen kuuluu Rautatieaseman eteläpuolinen aukio ja Rautatientorin eteläosa. Teknisistä syistä suunnittelualuetta on laajennettu koskemaan myös osaa Mikonkatua, Keskuskatua ja Rautatientorin eteläosaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas katualue muutetaan toimivammaksi raitiotieliikenteelle ja kävelypainotteisemmaksi. Kävelyn olosuhteita ja viihtyisyyttä parannetaan koko alueella. Samalla tutkitaan alueen maanalaisten tilojen ja maanpäällisen jalankulkumaailman yhteyksien parantamista. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen liikenteen ratkaisu, jossa Kaivokatu rauhoitetaan autoliikenteeltä. Raitioliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja autoliikenteen yhteys ohjataan muille väylille.

Helsingin yleiskaavassa 2016 aluekokonaisuus on merkitty liike- ja palvelukeskustaksi C1. Se tarkoittaa, että aluetta kehitetään kävelypainotteisena ja keskustamaisena eli toiminnallisesti sekoittuneena ja monipuolisena. Rakennusten maantasokerrosten ja kadulle avautuvien tilojen tulee olla pääsääntöisesti liiketiloja. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1875-2018 ja niissä Kaivokatu on merkitty katualueeksi ja Rautatieaseman edusta katuaukioksi. Lisäksi alueella on voimassa maanalaisia asemakaavoja vuosilta 1975- 2015, jotka mahdollistavat mm. metron ja Pisararadan sekä maanalaista kävelyaluetta.

Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki. Helsingin rautatieaseman eteläpuoliseen aukioon ja Rautatientoriin ja Ateneumin ympäristöön liittyviltä osiltaan suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Helsingin Rautatientori (Museoviraston RKY 2009 -kohdeluettelo). Keskuskatu ja Rautatientori kuuluvat Helsingin julkisten alueiden arvoympäristöihin. Rautatieaseman pääsisäänkäynnin edustan katuaukiolla on voimassa olevassa, vuoden 2012 asemakaavassa merkintä sk: ”Kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristökokonaisuus”. Lisäksi määräyksessä on viittaus kyseisen Rautatieaseman edustan katuaukion kuulumisesta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009 Helsingin Rautatientori).

Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa suunnittelualue on pääosin osoitettu aukioksi rakennettavaksi alueen osaksi, yleiselle jalankululle varatuksi alueen osaksi ja joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi. Joukkoliikennekadun alueelle on merkitty pysäkkikatoksen rakennusala ja sijainniltaan ohjeellisia alueen osia, joille saa sijoittaa maanalaisia tiloja palvelevia teknisiä yhteyksiä, jotka on integroitava katutilaan tai rakenteeseen alueen kaupunkikuvallinen laatu huomioiden. Joukkoliikennekadun eteläpuoliselle aukioalueelle on osoitettu polkupyöräilylle varattu alueen osa ja myös Mikonkadun Rautatientorin puoleisen aukion reunaan on osoitettu polkupyöräilylle varattu alueen osa kohti kaakkoa. Kaivokatu 6-10 betonirakenne on olevan tapaan osoitettu suojeltavaksi ulokkeeksi merkinnällä sr-u ja katutasoon sen alapuolelle on merkitty terassien rakennusaloja sijainniltaan ohjeellisena. Suunnittelualueelle on osoitettu ohjeellisena useita istutettavia ja erikseen puin ja pensain istutettavia alueen osia. Laajimmat istutettavat alueet keskittyvät Ateneumin ja Rautatientorin väliselle vyöhykkeelle katualueen molemmin puolin ja sen lomaan. Rautatieaseman pääsisäänkäynnin ja Kaivokatu 6-12 edustalle on osoitettu selvästi pienempiä istutettavia alueen osia. Näiden maanpäällä tapahtuvaa rakentamista ohjaavien määräysten rinnalla asemakaavaan on merkitty huomattava määrä maanalaisia, erilaisiin käyttöihin varattuja alueen osia suunnittelua ohjaavine määräyksineen.

Kaupunginmuseon kannanotto

Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta erityisen tärkeä on voimassa olevan asemakaavan mukainen merkintä, joka kattaa lähes koko aukioksi rakennettavan alueen osan suunnittelualueesta eli sk: ”Kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristökokonaisuus.” Merkityksellinen olevan ympäristön säilyttämisen kannalta on myös Rautatientorin Mikonkadun puoleisen reunan lehmusrivin eteläisimpien puiden osalle annettu määräys säilytettävästä ja tarvittaessa uudistettavasta puusta / puurivistä. Kaupunkikuvaan, rakennussuojeluun ja rakentamiseen liittyen määrätään, että Päärautatieaseman, Ateneumin ja Kansallisteatterin tulee säilyä näkyvinä elementteinä kaupunkikuvassa ja Ateneumin ja Kansallisteatterin välinen näkymäakseli tulee säilyä. Uudet pysäkkikatokset tulee toteuttaa esipatinoidusta kuparista ja lasista ja ne on suunniteltava kaupunkikuvallisesti, muotoilultaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisena, ympäröivien rakennusten rakennustaiteellisen arvon edellyttämällä tavalla ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön soveltuvina. Myös ulkoalueisiin liittyen on annettu erilaisia laadullisia määräyksiä: ”Julkista ulkotilaa tulee kehittää aukiomaisena alueena. Aukiot on suunniteltava viihtyisiksi oleskelualueiksi ja jäsenneltävä pintamateriaalein, istutuksin, kalustein ja valaistuksen avulla ympäristön rakennustaiteellisen arvon edellyttämällä tavalla. Rakennelmat ja rakenteet tulee suunnitella kaupunkikuvallisesti, muotoilultaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisina ympäristön arvoja kunnioittavan asun mukaisesti ja ympäristöön soveltuvina. Aukioiden, jalankulku- ja polkupyöräilyalueiden pintamateriaalit sekä kiinteät penkit tulee olla luonnonkiveä. ter-merkitylle kivetylle aukion osalle saa sijoittaa ulkotarjoilualueita siten, että oleskelulle, istutuksille ja jalankululle jää riittävän väljät tilat. Ulkotarjoilualueen ilme on sovitettava ympäristöön. Tekniset laitteet tulee mahdollisuuksien mukaan integroida alueen rakennelmiin ja istutusalueisiin. Ne tulee suunnitella kaupunkikuvallisesti, muotoilultaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisina ympäristön arvoja kunnioittavan asun mukaisesti ja ympäristöön soveltuvina. Olevat puut tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää.”

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo totesi, että suunnittelualueen historia ja kehitys kytkeytyy nimenomaisesti liikenteeseen ja sen myötä ja ympärille rakennettuun ympäristöön, rakennuksiin ja rakenteisiin. Liikenteellisenä solmukohtana alueen toiminnan muutos tulee heijastumaan hyvin laajalle alueelle ydinkeskustan katuverkostossa. Kaupunginmuseo edelleen korostaa, että tämä vaikutus ei saa heikentää vaikutusalueena olevien, laajalti valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvien ja asemakaavalla suojeltujen ympäristöjen ja katutilojen kulttuurihistoriallisia arvoja ja ominaispiirteitä. Kaavaselostuksen mukaan koko vuorokauden tasolla esimerkiksi Esplanadien liikennemäärän yhteensä arvioidaan mallinnusten perusteella kasvavan noin 5000–7000 ajoneuvolla vuorokaudessa, ja Pohjoisrannassa noin 5000:lla. Unioninkadulla (Liisankadun ja Pohjoisesplanadin välillä) ja Helsinginkadulla, joille liikennettä siirtyy mallinnuksissa Pohjoisrannan ruuhkautumisen seurauksena, liikennemäärän arvioidaan kasvavan noin 3000–4000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikennemäärän kasvu ei selostuksen mukaan vaikuta jalankulun matka-aikoihin Esplanadeilla, mutta voi hieman vähentää viihtyisyyttä. Kaivokadun liikenneratkaisu tulee siis muuttamaan ympäristön katujen tilannetta merkittävästikin. Lisäksi museo nosti esiin, että autoliikenteen jalankulkuliikenteelle tuottaman estevaikutuksen lisäksi voidaan nähdä myös erilaisten uusien terassirakennelmien tuottavan estevaikutuksia jalankulkuympäristössä, niin konkreettisina rakenteina kuin visuaalisena, näkymiä sulkevina ja häiritsevinä tekijöinä. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan myös tämä seikka tuli ottaa huomioon mainittuja estevaikutuksia arvioitaessa niin Kaivokadun ympäristössä kuin muualla ydinkeskustassa. Terassien sijoittumista ja ulkoasua on nyt ohjattu kaavamääräyksin.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä oli myös Kaivokadun ympäristösuunnitelma (MASU Planning 6.9.2024), jonka kaupunkiympäristölautakunta oli hyväksynyt ohjeellisena noudatettavaksi jatkosuunnittelussa. Kaupunginmuseo toteaa, että kyseinen ympäristösuunnitelma on hyvin pitkälti viety nyt esillä olevaan asemakaavaehdotukseen esimerkiksi istutettavaksi määrättyjen alueen osien sijoittelussa ja muodossa. Kaupunginmuseo korosti, että olevien puurivien vahvistaminen ja täydentäminen olisi alueelle luonteenomainen tapa lisätä kasvillisuutta. Korkeaksi kasvava puusto ei kuitenkaan saa katkaista merkittäviä näkymiä ja yhteyksiä esimerkiksi Ateneumin ja Kansallisteatterin välillä. Tästä huolimatta näkymäakselien välisille alueille on nyt esitetty puin ja pensain istutettavia alueen osia, saarekkeita, jotka eivät vaikuta muodostavan jatkumoita oleviin puuriveihin tai ylipäätään puurivejä. Kaupunginmuseo korosti myös, että uusien viher- ja istutusalueiden muotoilussa lähtökohtana tulee olla oleva ympäristö, siitä löytyvä linjakkuus ja akselit, tavoitteena hallittu kokonaisuus, jossa eri elementit tukevat toisiaan. Kiveysten ja muiden pinnoitteiden ja rakenteiden suhteen kaupunginmuseo näkee samoin olevan historiallisen ympäristön ja siitä löytyvien materiaalien ja aiheiden olevan luontevin suunnittelun lähtökohta materiaaleille. Uuden kerrostuman tulee olla harkittua ja alueen arkkitehtuuriin ja ympäristön ominaispiirteisiin sovitettua ja tätä tavoitetta tulee ohjata riittävin kaavamääräyksin. Muotoilussa rauhallinen ja vähäeleinen ratkaisu jättää tilaa ympäristön suojelluille rakennuksille ja muille ympäristön arvokkaille elementeille, mitä tulee tavoitella. Kaavaehdotuksen ulkoalueita, rakennelmia ja rakenteita koskevissa määräyksissä ympäristön arvoja ja ympäristöön soveltuvuutta onkin paljon tuotu esiin. Uuden pysäkkikatoksen sijoittelu ja materiaaleja koskevat määräykset ovat hyvin linjassa näiden tavoitteiden kanssa. Tätä tavoitetta noudattaa myös ratkaisu, jossa terasseja ei ole osoitettu rautatieaseman pääsisäänkäynnin edusaukiolle ja myös uudet istutusalueet on minimoitu. Sen sijaan Rautatientorin eteläpuolelle esitettyjen istutusalueiden muotoilussa eivät edellä mainitut tavoitteet kaupunginmuseon näkemyksen mukaan toteudu. Toki uudet istutettavat alueen osat on sijainneiltaan osoitettu ohjeellisina.

Rautatieaseman pääsisäänkäynnin edusaukio on yksi suunnittelualueen keskeisimpiä kohtia. Aukion tilankäyttö on pitkälti säilynyt 1930-luvun loppupuolen muutoksien jälkeen, vaikka eri liikkumismuotojen keskinäiset suhteet ovat muuttuneet ja liikennemäärät lisääntyneet. Kaupunginmuseo toistaa, että tämä voimassa olevassa asemakaavassa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi märitelty, valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluva katuaukio rautatieaseman pääsisäänkäynnin edessä liittyy arvokkaaseen kaupunkitilakokonaisuuteen, jossa se yhdessä Rautatientorin reunan ja Asema-aukion kanssa muodostaa oman kokonaisuutensa, jonka tulee edelleen erottua liikennealueesta. Myöskään Ateneumin ja Rautatientorin avointa visuaalista yhteyttä ei tule katkaista ja heikentää puuistutuksin, mutta kaupunginmuseo ei vastusta hallittua, kokonaisuuteen sovitettua vihreän lisäämistä. Yhdessä toisiinsa kytkeytyen, mutta omina tunnistettavina kokonaisuuksinaan, nämä suunnittelualueelle eri aikoina rakentuneet ja ilmeensä saaneet aukiomaiset tilat muodostavat koko suunnittelualueen ja sen ympäristön avoimen tilasarjakokonaisuuden. Kaupunginmuseo korostaa, että Kaivokadun asemakaavan muutosprosessin aikana on ansiokkaasti selvitetty ja tunnistettu tämän Helsingin liikenteellisen solmukohdan ominaispiirteitä ja arvoja, joita ja joiden arvostamista on myös ehdotuksen asemakaavamääräyksissä monin kohdin korostettu. Kuitenkin esillä olevan kaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset osaltaan mahdollistavat uuden liikenneratkaisun lisäksi huomattavan suuret tilalliset muutokset ympäristöön ja samalla edellyttävät alueen arvojen kunnioittamista, mikä antaa näin hieman ristiriitaistakin viestiä. Määräysten tulkinta jatkosuunnittelussa tulee siten pitkälti ratkaisemaan alueen tulevan ilmeen. Kaupunginmuseo korostaa edelleen, että Kaivokadun ympäristön pitkän ja monivaiheisen historian myötä muotoutuneiden kerrostumien poistaminen tulee tehdä harkiten niin, ettei ratkaisevalla tavalla vähennetä tai hävitetä alueen kerroksista luonnetta ja historiallista kertovuutta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 13011 pohjakartan kaupunginosassa 2 Kluuvi. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero:
13011

Kaupunginosa:
2 Kluuvi

Kartoituksen työnumero:
39/2025

Pohjakartta valmistunut:
9.9.2025

Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.