Asemakaava, nro 12996, Kaivopuisto, Eteläsataman saaret
V 18.11.2026, Eteläsataman saarten asemakaava (nro 12996)
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 8. kaupunginosan (Katajanokka) vesialueen ja 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) kortteleiden 9237-9239 sekä venesatama- ja vesialueiden asemakaavan 6.10.2026 päivätyn piirustuksen numero 12996 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Suunnittelualue sijaitsee Helsingin merellisen kansallismaiseman ytimessä ja muodostaa merkittävän osan kaupungin tunnetuinta merellistä kaupunkikuvaa. Eteläsataman saaret ovat osa Suomenlinnan maailmanperintökohteen suurmaisemaa, ja niitä ympäröivä näkymä kuuluu Helsingin tunnistettavimpiin maisemiin. Saariryhmä näkyy sekä mereltä Kauppatorille saavuttaessa että kaupungin ranta-alueilta avautuvissa näkymissä, jotka ovat keskeinen osa Helsingin identiteettiä, matkailumarkkinointia ja kaupunkikuvaa.
Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 4 640 k-m². Tästä kerrosalasta yhteensä noin 750 k-m² on osoitettu uudisrakennuksille ja 3 610 k-m² suojeltaville rakennuksille.
Asemakaavan tavoitteena on säilyttää Eteläsataman saarten ominaispiirteet ja historiallinen kerroksellisuus samalla, kun mahdollistetaan saarten kehittäminen purjehdus- ja virkistys- sekä pienimuotoisen matkailun tarpeisiin.
Valkosaarelle on suunnitteilla virkistyksen, veneilyn ja kilpapurjehduksen tarpeisiin uusia aallonmurtajia ja laitureita sekä toimintaa tukevia uudisrakennuksia. Katajannokanluodolle on suunnitteilla uudisrakennus.
Saarilla ei ole tällä hetkellä asemakaavaa. Asemakaavalla turvataan alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Kaavamääräyksin ohjataan uudisrakentamista ja sen sijoittumista niin, että se sopeutuu olemassa olevaan ympäristöön eikä oleellisesti muuta kaupunkikuvaa tai maisemaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisten merellisten palveluiden säilymisen ja kehittämisen. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua siten, että kaavaratkaisulla suojellaan ja vaalitaan aktiivisesti meren äärellä sijaitsevaa monimuotoista luontoa. Saarten matkailu- ja ravintolatoimintojen kehittäminen tukee Eteläsataman ja keskustan elinvoimaa, taloudellista toimintaa ja matkailua.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Suunnittelualue sijaitsee Kaivopuiston, Ullanlinnan, Kaartinkaupungin ja Katajanokan kaupunginosien välittömässä läheisyydessä muodostaen yhtenäisen, maisemallisesti merkittävän saariryhmän Eteläsatamanlahdella osana Helsingin merellistä kansallismaisemaa. Alueen vesialueet ovat vilkkaassa käytössä matkustaja- ja risteilyliikenteen johdosta, ja suuret risteilyalukset kulkevat saarten välittömässä läheisyydessä.
Valkosaari on nykyisin purjehdusseura NJK:n käytössä. Saarella sijaitsee useita seuran käyttöä palvelevia rakennuksia, kuten vuonna 1900 valmistunut arkkitehtitoimisto Estlander & Zettergrenin suunnittelema paviljonki, jossa toimii ravintola NJK. Saarella on myös venevajoja, telakkarakennuksia, laitureita ja veneiden säilytysalueita. Valkosaaren rakennuskanta liittyy tiiviisti veneilyn ja pursiseuratoiminnan pitkäaikaiseen käyttöön. Saarelle liikennöi vuorovene mantereella sijaitsevasta laiturista.
Luoto on pienikokoinen, kallioinen saari. Vuonna 1899 valmistunut ravintola Klippan (nyk. Ravintola Saaristo) on saaren näkyvin elementti ja hallitsee siluettia Kaivopuiston ja Eteläsataman suuntaan. Saarella sijaitsee myös ravintolatoimintaa tukevia piharakennuksia sekä pienialaisia saunarakennuksia. Luodolle on vesiliikenneyhteys vuoroveneellä.
Ryssänsaari on pienikokoinen kalliosaari, jolla sijaitsee kesäasunto talousrakennuksineen. Saarella ei ole julkista palveluliikennettä, ja sen käyttö on säilynyt verrattain yksityisenä ja pienimuotoisena, mikä näkyy myös saaren luonnonympäristön säilyneisyydessä.
Katajanokanluoto sijaitsee suunnittelualueen itäosassa, Helsingin satamaliikenteen reitin tuntumassa. Saarella sijaitsee vuonna 1876 rakennettu entinen luotsivartiotupa ja viittavaja. Viittavaja vaurioitui pahoin vuoden 2002 tulipalossa. Vaja on purkukunnossa, ja sen paikalle suunnitellaan kesäpaviljonkia terasseineen.
Helsingin kaupunki omistaa alueen lukuun ottamatta Katajanokanluotoa, joka on yksityisomistuksessa.
Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kustannusten arvioidaan jäävän vähäisiksi ja kaava mahdollistaa rakennusten myynnin. Kaavan toteuttaminen saattaa edellyttää merialueella tehtäviä ruoppauksia ja täyttöjä. Kaavan laadinnan yhteydessä ei ole tehty kustannusarviota näiden osalta. Myöskään toteutusvastuusta alueen vuokralaisten kanssa ei ole tehty sopimuksia.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö
Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen merkittävien luonto- ja kulttuuriympäristön huomioonottamiseen, alueen rakennuskantaan, vedenalaiseen kulttuuriperintöön, alueen sijoittumiseen kauppamerenkulun satamatoimintojen ja väylien välittömään läheisyyteen, laivaliikenteestä aiheutuvaan meluun sekä vesihuoltoon.
Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että asemakaavaehdotuksessa on huomioitu saarten kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot suojelumerkinnöin ja -määräyksin. Suunnittelussa on erityisesti huomioitu kauppamerenkulun alusten potkurivirtaukset sekä alusliikenteen aiheuttamat virtaukset, jotta vältettäisiin mahdolliset haittavaikutukset kauppamerenkulun toiminnalle. Satamatoimintojen melutilannetta on arvioitu Helsingin Satamalta saadun selvityksen pohjalta ja asemakaavavalmistelun yhteydessä on laadittu ympäristömeluselvitys. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Mielipiteet
OAS-aineistosta saapui neljä kirjallista mielipidettä.
Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat mm. luontoselvityksen toteuttamiseen, Eteläsataman saarten maiseman ja saarilla sijaitsevien vanhojen rakennusten vaalimiseen sekä lintujen huomioon ottamiseen suunnittelussa. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 17.2.–18.3.2026.
Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui yksi kappale.
Muistutus liittyi saarten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen, maltilliseen kehittämiseen sekä saavutettavuuden ja vesiliikenteen parantamiseen. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Lausunnot saatiin Museovirastolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Lupa- ja valvontavirastolta, Helen Sähköverkko Oy:ltä, kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta.
Viranomaislausunnot kohdistuivat erityisesti kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen huomioon ottamiseen, rakennussuojeluun, vedenalaiseen kulttuuriperintöön sekä Katajanokanluodon uudisrakentamisen ohjaukseen. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Käsitellessään asemakaavan muutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan evästyksen: Kaava pyritään toteuttamaan ilman merentäyttöjä ja ruoppauksia.
Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 20.10.2026 § 534
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 6.10.2026 päivätyn asemakaavaehdotuksen nro 12996 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaava koskee Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) vesialuetta ja 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) kortteleita 9237-9239 sekä venesatama- ja vesialueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin.
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:
Lisäksi lautakunta päätti, että kaava pyritään toteuttamaan ilman merentäyttöjä ja ruoppauksia.
Käsittely
20.10.2026 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Esittelijä totesi, että esittelijän perusteluja ja liitettä 4 on korjattu pöydällepanon aikana.
Asian aikana kuultavina olivat suunnittelija Juuso Ala-Outinen ja tiimipäällikkö Salla Hoppu. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Amanda Pasanen: Kaava pyritään toteuttamaan ilman merentäyttöjä ja ruoppauksia.
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
06.10.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija
puhelin: 09 310 20769, juuso.alaoutinen@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 12.3.2026
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Eteläsataman saarten asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Museo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Suunnittelualue (saaret ja vesialue) sijaitsee Kaivopuiston ja Katajanokan kaupunginosassa. Asemakaava (kaavaratkaisu) koskee Valkosaarta, Luotoa, Ryssänsaarta ja Katajanokanluotoa sekä niiden ympärillä olevaa vesialuetta. Asemakaava on Valkosaaren, Luodon, Ryssänsaareen ja Katajanokanluodon ensimmäinen. Asemakaavalla pyritään turvaamaan alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot sekä mahdollistamaan nykyisten merellisten palveluiden säilyminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös mahdollistaa ravintolatoiminnan jatkuminen. Valkosaarelle ja Katajanokanluodolle on suunnitteilla virkistyksen, veneilyn ja kilpapurjehduksen tarpeisiin uusia aallonmurtajia ja laitureita sekä toimintaa tukevia uudisrakennuksia alueen arvot huomioiden. Rakentaminen sovitetaan alueelle siten, että kulttuurihistorialliset-, rakennustaiteelliset-, maisemalliset- ja luontoarvot voidaan säilyttää. Pääosa alueen vanhoista rakennuksista ympäristöineen suojellaan.
Alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2016, jonka mukaan Valkosaari, Luoto ja Katajanokanluoto ovat merellisen virkistyksen ja matkailun aluetta. Ryssänsaari on yleiskaavassa virkistys- ja viheraluetta. Suunnittelualue sijoittuu maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki sekä Helsingin edustan merimaisema alueille. Alue on maisemallisesti yhtenäinen virkistys- ja matkailualue, jonka laivaväyliltä aukeaa edustavia näkymiä kohti Helsingin kaupunkialuetta. Merellinen Helsinki on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Valkosaaret, Ryssänsaari ja Katajanokanluoto sijaitsevat myös Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueella. Suunnittelualue sijoittuu lisäksi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen (RKY) Kaivopuisto, Olympiarakennukset ja Katajanokan vanha osa läheisyyteen.
Saarten kulttuuri- ja maisemahistoriallisia ominaispiirteitä ja arvoja on selvitetty ympäristöhistoriallisessa selvityksessä (Arkkitehtitoimisto Ark-byroo oy, 2023). Näkyvällä ja tunnistettavalla paikalla merellisen Helsingin rannikkomaisemassa sijaitseviin Valkosaariin on alkujaan kuulunut kolme saarta: Eteläinen ja Pohjoinen Valkosaari sekä Valkosaarenkari (Blekholmsgrundet). Nykyisin Pohjoinen Valkosaari tunnetaan nimellä Valkosaari, ja siihen on yhdistetty täyttömaalla alun perin erillisenä saarena ollut Valkosaarenkari. 1800-luvun lopussa nykyinen Luodon saari tunnettiin vielä Eteläisenä Valkosaarena, mutta nimi on myöhemmin muutettu ravintolan vaikutuksesta Luodoksi (Klippan). Saariryhmään kuuluu myös Luodon eteläpuolella, noin 100 metrin etäisyydellä, sijaitseva pieni kallioinen luoto, Pikkuluoto. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu lisäksi noin 230 metriä Valkosaarista suoraan itään sijoittuva Ryssänsaari (Ryssholmen), joka ei nimellisesti kuulu Valkosaariin.
Valkosaarella on säilynyt saarten historiaan olennaisesti liittyneen telakkatoiminnan rakennuksia. Telakkatoiminta säilyi Valkosaarella pisimpään, aina 1960-luvulle asti, jonka jälkeen saari on ollut pursiseura NJK:n käytössä. Valkosaarella säilyneet telakkatoimintaan liittyneet rakennukset on rakennettu 1900-luvun alkupuolella, ja niistä merkittävimmät ovat nykyisin juhlatilana toimiva suuri venevaja sekä vanha telakkamestarin talo. Rakennukset ovat säilyneet ulkohahmoltaan lähes alkuperäisinä. Vuonna 1900 valmistuneessa arkkitehtitoimisto Estlander & Zettegrenin suunnittelemassa paviljonkirakennuksessa toimii ravintola NJK. Saarella on myös purjehdusseura NKJ:n laitureita, venevajoja, varastoja ja teknisiä apurakennuksia. NJK:n Valkosaarenkarin satamasta tuli Helsingin kaupungin virallinen vierassatama vuonna 1987. Nykyisin saarella on 125 laituripaikkaa veneille. Saarella on lisäksi vierasvenesataman toimintaan liittyvä apurakennus, jossa on wc-, pesu, sauna- ja suihkutilat.
Luodon saarella sijaitsee ravintola, sauna ja apurakennuksia. Luodon saarella sijaitsevasta Ravintola Klippanista on tehty rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Ark-byroo oy, 2023). Ravintolarakennuksesta ja saunarakennuksesta tehtiin lisäksi nykytilainventointi syyskuussa 2023 RHS:n yhteydessä. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema koristeellinen ravintolarakennus valmistui saarelle vuonna 1899. Puutarhasuunnittelija Svante Olsson laati suunnitelmat, joiden avulla karun teollisuuskäytön muokkaama saari pyrittiin maisemoimaan vehreäksi virkistysalueeksi. Alkuperäinen ravintolarakennus paloi kauttaaltaan jo seuraavan vuoden alkukeväästä, minkä jälkeen se rakennettiin uudelleen alkuperäispiirustuksia mukaillen. Paviljonkimainen ravintolarakennus on tyylillisesti omaleimainen sekoitus jugendia, art nouveauta ja skandinaavisesta perinnearkkitehtuurista lainattuja aiheita. Uudelleenrakennettu Klippan on muutamia käyttökatkoksia lukuun ottamatta palvellut yleisöä ravintolana tähän päivään asti.
Ryssänsaarella toimi läpi 1800-luvun meripelastusasema, mutta pääosin Ryssänsaari oli kuitenkin asuinkäytössä ja siellä asui etenkin kalastajia. Saari oli kaupungin omistuksessa, mutta saarta vuokraavat asukkaat rakennuttivat itse asuintalonsa saarelle. Meripelastusaseman ylläpito oli lisäehtona saaren vuokrasopimuksissa. Vuonna 1961 kaupunki osti saaren rakennukset. Ryssänsaari ei ole ollut 1970-luvulta lähtien enää vakituisessa asuinkäytössä. Saari on kuitenkin toiminut kalastustukikohtana vuokralaisten harjoittamalle kalastustoiminnalle. Saaressa sijaitsee nykyisin kesäasunto sekä sauna talousrakennuksineen.
Katajanokanluodolla sijaitsee entinen luotsivartiotupa, joka rakennettiin pienelle kallioluodolle vuonna 1876. Rakennus, joka Museoviraston tietojen mukaan on ainoa 1870-luvun ulkoasussa säilynyt luotsivartiotupa, on arvokas esimerkki maamme luotsi- ja majakkahallinnon rakentamisesta ja rakennusperinnöstä. Luotsipäivystys saarella on lakkautettu. Vuonna 2002 tapahtuneessa tulipalossa luotsivartiotupa vaurioitui pahoin. Museovirasto arvioi tulipalon jälkeen, että interiöörikokonaisuus on kuitenkin osin säilytettävissä ja osin palautettavissa. Rakennuksen julkisivut ja katto jouduttiin suurelta osin rakentamaan uudestaan. Katajanokan luotsivartiotupa ja sen lähiympäristö on suojeltu rakennussuojelulain mukaisella suojelupäätöksellä, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2007.
Kaupunginmuseon kanta
Kaupunginmuseo on lausunut päivitetystä asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 17.12.2025. Lausunnossaan museo korosti, että alueen suunnittelussa tulee huomioida sekä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kansallismaisema että sijoittuminen Unescon maailmanperintökohteen Suomenlinnan suoja-alueelle. Tämän takia suunnittelun tulee olla erityisen hienovaraista. Museo myös nosti esiin lausunnossaan, että Valkosaareen toteutettavat uudisrakennukset ja rakenteet tulee sovittaa kooltaan ja materiaaleiltaan arvokkaaseen merelliseen ympäristöönsä. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden NJK:n ja Klippanin paviljonkien tulee myös säilyä maisemassa maamerkin omaisina rakennuksina.
Valkosaaren ja sen laiturialueitten käyttötarkoitukseksi on osoitettu asemakaavassa venesataman korttelialue (LV). Alueella sallitaan kokoontumis-, ravintola- ja saunatilojen sijoittaminen. LV-korttelialueelle slk-alueen ulkopuolelle saa rakentaa enintään 15 k-m²:n kokoisia talousrakennuksia ja katoksia yhteensä enintään 50 k-m² asemakaavan merkityn kerrosalan lisäksi ja rakennusalan estämättä. Saaren rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset on suojeltu merkinnöin sr-1 ja sr-2.
Luoto-saari on asemakaavassa osoitettu matkailupalvelujen korttelialueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (RM/s). Asemakaavan mukaan alue on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti tai puisto-historiallisesti arvo kas. RM/s-korttelialueelle saa sijoittaa kokoontumis-, ravintola-, näyttely- ja saunatilaa. Käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa saaristomatkailun kehittämisen. Ravintola Klippan on suojeltu asemakaavassa suojelumerkinnällä sr-1. Entiselle pesutuvalle on osoitettu suojelumerkintä sr-2. Talousrakennuksille on merkitty rakennusalueen rajat ja kerrosalat.
Ryssänsaari on asemakaavassa osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (RA/s). Alue on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti tai puistohistoriallisesti arvokas. RA/s-korttelialueelle saa sijoittaa yhden loma-asunnon. Saaren 1800-luvulla rakennetulle päärakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-2, jonka mukaan rakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas. Saarelle on lisäksi merkitty nykyisten huonokuntoisten talousrakennusten ja saunan paikalle rakennusalat, joille on mahdollista rakentaa uusi rakennus. Rakentaminen on sovitettava ympäristöön ja rakennuskantaan.
Katajanokanluoto on osoitettu asemakaavassa matkailupalveluiden korttelialueeksi RM. Käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa saaristomatkailun kehittämisen. Rakennusperintölailla suojellulle Katajanokanluodon luotsituvalle on osoitettu rakennussuojelulain mukainen suojelumerkintä srs.
Saaria ympäröivä vesialue on kulttuurihistorian kannalta merkittävää vesialuetta, jossa sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia vedenalaisia muinaisjäänteitä. Vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä vastaa Museovirasto.
Kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavaehdotuksessa on huomioitu saarten kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot riittävin suojelumerkinnöin ja -määräyksin. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon saarten erityispiirteet ja erilaiset käyttötarkoitukset ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Kaavaratkaisu sallii Valkosaarelle ja Katajanokanluodolle maltillisen rakentamisen, joka mahdollistaa saaristomatkailupalveluiden kehittämisen, mutta ei muuta merkittävästi saariston luonnetta. Maltillista uudisrakentamista suunnitellaan maisemaan sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöön sovitettuna. Luotoon ja Ryssänsaareen on merkitty asemakaavassa saarten käyttötarkoitukseen /s-merkintä, jonka mukaan ympäristö tulee säilyttää. Kaavaehdotuksessa pääosalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista on osoitettu suojelumerkintä sr-1 tai sr-2. Katajanokanluodon luotsitupaan on osoitettu merkintä srs, jonka mukaan rakennus on rakennussuojelulailla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltu kohde.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 17.12.2025
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 14.12.2023
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija
puhelin: 09 310 36473, katariina.ruuska-jauhijarvi@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 15.01.2026 § 1
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12996 pohjakartan kaupunginosissa 8 Katajanokka, 9 Kaivopuisto. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12996
Kaupunginosat: 8 Katajanokka, 9 Kaivopuisto
Kartoituksen työnumero: 53/2024
Pohjakartta valmistunut: 5.12.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja
puhelin: 09 310 31911, merja.kyyro@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Nimistötoimikunta 17.01.2024 § 8
Nimistötoimikunta antoi seuraavan kannanoton Eteläsataman saarten asemakaavahankkeeseen liittyvän Ryssänsaaren nimestä:
Nimistötoimikunta käsitteli asiaa ja totesi, että perinnäiset paikannimet, kuten saartennimet, ovat osa aineetonta, yhteistä kulttuuriperintöämme. Niistä ei ole Suomessa lainsäädäntöä. Julkishallinnolla, kuten kunnalla, ei ole toimivaltaa päättää perinnäisistä paikannimistä eikä myöskään toimivaltaa muuttaa niitä.
Saartennimet ilmenevät Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoissa, ja kunnat ovat ottaneet ne sieltä käyttöön omiin karttatuotteisiinsa. Maanmittauslaitoksen periaatteena on, että karttaan merkitään paikallisen kieliyhteisön käytössä olevat ja kieliyhteisön tuntemat, vakiintuneet nimet. Karttojen paikannimet ovat kielen asiantuntijoiden ja kartantekijöiden pitkäaikaisen yhteistyön tulosta.
Saaren alkuperäinen nimi on ruotsinkielinen Ryssholmen, jonka pohjalta suomenkielinen nimi Ryssänsaari on muodostunut. Ruotsinkielisenä nimi esiintyy jo 1640-luvun asiakirjoissa. Nimisampo-verkkopalvelun (nimisampo.fi) mukaan Suomessa on merkitty talteen tiedot noin 950 ryssä-alkuisesta paikannimestä. Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-aineistoon on merkitty 139 ryssä-alkuista paikannimeä.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija
puhelin: 09 310 37386, johanna.lehtonen@hel.fi
Hanna Ikonen, suunnittelija
puhelin: 09 310 64796, hanna.ikonen@hel.fi