Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään Riistavuorenpuiston ydinalueen perustamista luonnonsuojelualueeksi, koska nykyisten suojelualueiden joukossa kallioalueet ovat aliedustettuja.

Kaupunginhallitus hyväksyi 23.6.2025 Helsingille uuden luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025 - 2038. Riistavuorenpuiston luontoarvot eivät ole luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valintaperusteita käyttäen erityisen korkeita. Länsi-Haagan asemakaavamuutoksessa puistoksi eli VP merkityn osuuden suojelulla ei saavutettaisi luonnonsuojelun kannalta merkittävää hyötyä. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vaikuttaisi VP-alueen nykyisten luontoarvojen turvaamiseen, koska kaava-alueen tällä osuudella ei ole merkittävää tarvetta luonnonolojen muuttamiseen.

Asia liittyy Länsi-Haagan asemakaavan 12883 muutokseen, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.12.2024. Kaavamuutos koskee puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt päätöksellään Länsi-Haagan asemakaavaa koskevat valitukset 1.12.2025, mutta asemakaava ei ole vielä saanut lainvoimaa.

Länsi-Haagan asemakaavan muutoksessa osoitetaan asumista ja liiketilaa uuden Länsi-Helsingin pikaraitiotien varrelle osana laajempaa Vihdintien bulevardikaupungin kehitystä. Rakentamiselle on varattu kapea vyöhyke Vihdintien reunaan siten, että Riistavuorenpuiston metsäisestä ja kallioisesta alueesta säästyy noin kaksi kolmasosaa. Suuri osa uudesta maankäytöstä sijoittuu poistuvien 110 kV ilmajohtojen turva-alueelle, jolla kasvillisuutta on jo nykyisellään rajoitettu, sillä johtoalueet on pidettävä avoimina ja aluskasvillisuus sekä puusto raivataan tai karsitaan säännöllisesti. Näyttävien kallioselänteiden säilyminen puistossa ja korttelialueiden keskellä sekä kallion louhintatarpeen minimointi on ollut kaavaratkaisun keskeinen lähtökohta. Myös liito-orava kulkureitteineen huomioitiin kaavan suunnittelussa. Vihdintien varren suon kuivumista rakentamisen vuoksi tullaan kompensoimaan purkamalla ulkoiluteiden patoavia rakenteita ja ohjaamalla hulevesiä kuivahtaneen suoluonnon elvyttämiseksi alueen eteläosaan.

Rakentamisen aiheuttamaa luontohaittaa on päätetty kaavamuutoksen yhteydessä hyvittää.

Helsinki on äskettäin valmistellut ja hyväksynyt erittäin kunnianhimoisen luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025 - 2038, eikä Riistavuorenpuisto kuulu sen kohteisiin. Ohjelmaan on valittu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita, jotka pyritään perustamaan luonnonsuojelualueiksi ohjelmakauden aikana, ja se on monialaisen valmistelutyön kokonaisnäkemys siitä, mitkä alueet Helsingin kaupungissa tulisi ensisijaisesti rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Ohjelmaan valittujen kohteiden perustaminen suojelualueiksi ohjelmakauden aikana tulee työllistämään valmistelua täysimääräisesti, ja ohjelman ulkopuolisten alueiden rauhoittamista on tarkasteltava kriittisesti.

Riistavuorenpuiston metsä on suhteellisen laaja ja yhtenäinen metsäalue ja sellaisena ekologiselle verkostolle merkityksellinen. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään liitetyissä luontoselvitysaineistoissa on tunnistettu Riistavuorenpuistosta viisi erityistä luontoarvoa: liito-oravan ydinalueet, metsä- ja puustoisen verkoston ydinmetsä, arvokkaat kangasmetsät, uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit sekä arvokkaat kasvikohteet. Riistavuorenpuistossa esiintyy edellä mainittuja luontoarvoja kahtena erillisenä keskittymänä alueen pohjois- ja etelä-/länsiosassa. Keskittymät ilmenevät selvästi Helsingin luontotietojärjestelmän heat map - ja Zonation-luontoarvokartoista, joiden avulla voidaan suhteuttaa alueen luontoarvoja muihin Helsingin luontoalueisiin.

Luontoliiton metsäryhmä on tehnyt alueella vuonna 2024 luontoselvityksen, jonka tuloksia ei ole käytetty kaupungin luontoarvokartoissa. Luontoliiton selvityksessä todettiin alueelta valtakunnallisesti vaarantunut harjaskääpä sekä silmälläpidettävät rusokantokääpä ja kaarnakääpä, lisäksi alueellisesti uhanalainen riukukääpä, sekä useita kasvupaikkoja valtakunnallisesti erittäin uhanalaisesta, mutta Helsingissä yleisestä lahokaviosammalesta. Lisäksi Laji.fi-portaaliin tallennetuista aineistoista löytyy havaintoja punaisen listan lintulajeista ja luontodirektiivin liitteen IV lajista, pohjanlepakosta. Lintulajit ovat Helsingissä yleisiä, eikä pohjanlepakosta tunneta alueelta lisääntymis- eikä levähdysalueita, joita koskee luonnonsuojelulain hävittämis- ja heikentämiskielto.

Riistavuorenpuistolla ei ole erityisen korkeaa luonnon kokonaisarvoa verrattuna kaupungin luonnonsuojelualueohjelman kohteisiin. Koko metsäalue saa luonnonsuojelualueohjelman 2025 - 2038 kohteiden valinnassa käytetyssä arvopisteytyksessä pisteet 3/13 (pohjoisosa 2/13 ja etelä-/länsiosa 2/13). Luontoliiton havainnot eivät nosta pisteitä, koska niiden perusteella rajattava kääpäalue ei kuuluisi arvoluokkaan I. Riistavuorenpuiston keskiosassa sijaitseva, Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi kangaskorpi ei kuulu luonnonsuojelualueohjelmassa huomioituihin arvokohteisiin, koska se on edustavuudeltaan heikko. Liito-oravalle tärkeitä alueita ja lahokaviosammalesiintymiä ei ole käytetty ohjelmakohteiden valintaperusteena, mutta niitä sisältyy moniin ohjelmakohteisiin.

Valtuustoaloitteessa suojelun perusteena esitetty kallioalue ei kuulu Helsingistä raportoituihin arvokkaisiin geologisten kohteisiin. Geologisia arvoja käytettiin luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valinnassa lisäperusteena, ja arvokkaita kalliomuodostumia valittiin ohjelmakohteiksi. Moniin ohjelmakohteisiin sisältyy myös muita kuin erityisen arvokkaita kallioita osana erilaisten luontotyyppien yhdistelmää tai kasvillisuudeltaan arvokasta aluetta.

Välittömästi asutukseen rajautuvana kohteena Riistavuorenpuistoa käytetään paljon ulkoiluun, mikä aiheuttaa kasvillisuuden kulumista. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vähentäisi oleellisesti kulumista. Luonnonsuojelualueille on mahdollista asettaa liikkumisrajoituksia, mutta kulkemista Riistavuorenpuiston kallioilla ei ole perusteltua rajoittaa rauhoitusmääräyksillä, koska sieltä ei tunneta tavanomaista arvokkaampaa kasvilajistoa. Merkittävä osa kalliosta geologisena muodostumana voidaan säilyttää pitämällä rakentamatta jäävä alue luonnonmukaisena puustoisena ja kallioisena alueena.