Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tutkimuksen mukaan 80 % asukkaista on tyytyväisiä Helsinkiin kävelykaupunkina ja 90 % suhtautuu kävelyn edistämiseen myönteisesti.

Lähes kaikki helsinkiläiset (90 %) tekevät kävelymatkoja päivittäin tai lähes päivittäin. Omalla asuinalueella kävelee päivittäin 83 prosenttia ja ydinkeskustassa 15 prosenttia. Yli puolet tekee vähintään kolme kävelymatkaa päivässä. Tärkeimmät syyt kävellä ovat terveys, helppous ja kätevyys sekä ulkoilu ja virkistys. Yleisimmät kävelymatkojen tarkoitukset ovat ulkoilu ja liikunta sekä työmatkat.

Helsinkiläisistä 90 prosenttia kokee kävelyn miellyttäväksi omalla asuinalueella ja lähes yhtä suuri osa (87 %) pitää asuinalueensa ympäristöä viihtyisänä. Parhaat arviot oman asuinalueen kävely-ympäristön osa-alueista saavat kävelyväylien määrä, kävelyn sujuvuus ja opastus. Vähiten tyytyväisiä ollaan talvihoitoon, työmaa-aikaisiin järjestelyihin ja levähdyspaikkojen määrään.

Ydinkeskustassa kävely koetaan hieman vähemmän miellyttäväksi kuin omalla asuinalueella, mutta enemmistö (67 %) kokee kävelyn siellä silti vähintään melko miellyttävänä. Ydinkeskustaa ei myöskään koeta yhtä viihtyisänä ympäristönä kuin omaa asuinaluetta, mutta kuitenkin 51 prosentin mielestä ydinkeskustan ympäristö on vähintään melko viihtyisä. Tyytyväisimpiä helsinkiläiset ovat ydinkeskustan kävelyväylien kuntoon ja kävelijöiden opastukseen ja viitoitukseen. Vähiten tyytyväisiä ollaan tilapäisiin jalankulkujärjestelyihin tietyömaiden aikana, vihreän, katupuiden ja istutusten määrään sekä levähdys- ja oleskelupaikkojen määrään.

Helsinkiläisistä useampi (45 %) kokee useimmin käyttämänsä juna- tai metroaseman ympäristön epäviihtyisänä kuin viihtyisänä (32 %). 37 prosenttia kokee kävelyn aseman ympäristössä miellyttävänä ja 33 prosenttia epämiellyttävänä.

Tutkimuksen mukaan kävelyä voitaisiin lisätä panostamalla kävelyväylien talvikunnossapitoon, katuvihreän ja istutusten määrään sekä puisto- ja viheralueiden kävelyreittien lisäämiseen ja parantamiseen.

Taustaa

Vuonna 2025 ensimmäistä kertaa toteutettu kävelybarometri on osa laajempaa kävelyn edistämisohjelmaan liittyvää kävelyn tutkimuksen kokonaisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää helsinkiläisten kävelytottumuksia ja asenteita kävelyn edistämistä kohtaan sekä käsityksiä kävelyolosuhteista Helsingissä. Tutkimus on tarkoitus toistaa jatkossa kahden vuoden välein. Näin kävelyolosuhteiden laadun kehitystä voidaan luotettavasti seurata. Tutkimuksesta saadaan tietoa myös kävelyn edistämisohjelman toimenpiteiden vaikutuksista ja tavoitteiden toteutumisesta.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli Helsingin 18–74 vuotta täyttänyt väestö. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjeinformoituna sähköisenä kyselynä elo-syyskuussa 2025 (26.8.–14.9.2025). Otos muodostettiin satunnaispoimintana väestötietojärjestelmästä postinumeroalueittain. Otosta muodostettaessa noudatettiin otoskehikkoa, jossa oli määritelty tavoiteltavat vastaajamäärät sukupuolen ja ikäryhmän sekä kieliryhmän (äidinkielenä suomi, ruotsi tai saame tai muut kielet) mukaan alueittain. Aluekiintiöinä oli jako kantakaupunkiin ja esikaupunkialueeseen. Otos hankittiin Digi- ja väestövirastosta. Vastauksia saatiin yhteensä 2 310. Tutkimuksen vastausprosentti oli 11. Tutkimuksen päätulosten (n=2310) virhemarginaali on enimmillään noin ± 2,2 prosenttiyksikköä (95 % luottamustasolla). Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

Raporttiluonnos löytyy liitteenä.

Tutkimuksen tulokset

Lähes kaikki (90 %) Helsingin aikuisista kävelevät päivittäin tai lähes päivittäin. Naisilla (93 %) päivittäisten kävelymatkojen tekeminen on yleisempää kuin miehillä (87 %). Päivittäinen kävely on yleisempää kantakaupungissa asuvilla (94 %) kuin esikaupunkialueilla asuvilla (88 %). Keskimäärin yli puolet helsinkiläisistä tekee vähintään kolme kävelymatkaa päivässä, vajaa kolmasosa 4–6 matkaa ja reilu kymmenesosa seitsemän tai useampia matkoja päivässä.

Kävelymatkoihin käytetään yleisimmin 15–30 minuuttia päivässä (29 %) tai 31–45 minuuttia (28 %). Vajaa kuudesosa käyttää kävelymatkoihin 46–60 minuuttia ja vajaa viidesosa yli 60 minuuttia päivittäin. Vain pieni osa (6 %) helsinkiläisistä käyttää alle 15 minuuttia päivittäisiin kävelymatkoihin. Naisista yli 40 prosenttia kävelee yli 45 minuuttia kun miehillä vastaava osuus on 33 prosenttia. Nuoremmat helsinkiläiset käyttävät päivittäin keskimäärin vähemmän aikaa kävelyyn kuin vanhemmat ikäryhmät. Vanhemmilla ikäryhmillä kävelymatkoja ei ole päivittäin niin useita kuin nuoremmilla, mutta kävelymatkojen kestot ovat selvästi nuorempia ikäryhmiä pidempiä.

Kävelymatkojen yleisin tarkoitus on joko ulkoilu ja liikunta (31 %:lla vastaajista) tai työmatka (27 %:lla). Muiden matkojen (koulu-, ostos- tai asiointimatka) osuudet yleisimpänä matkan tarkoituksena ovat pienempiä. Nuorimmilla täysi-ikäisillä helsinkiläisillä yleisimpänä kävelymatkan tarkoituksena korostuvat koulu- ja opiskelumatkat, 25–49-vuotiailla työmatkat, 50 vuotta täyttäneillä ulkoilu ja liikunta. Kantakaupungissa asuvilla yleisimmän kävelymatkan tarkoitus on työmatka, kun taas esikaupunkialueilla kävellään yleisimmin ulkoilun ja liikunnan vuoksi. Yleisimmän kävelymatkan pituus on vajaalla kolmasosalla 500 m–1 km, neljäsosalla 1–2 km ja reilulla viidesosalla 2–5 km. Yleisin kävelymatka on alle 500 m 11 prosentilla ja yli 5 km 12 prosentilla. Alle 35-vuotiaille on vanhempia ikäryhmiä yleisempää, että matkan pituus on korkeintaan yksi kilometri (noin 50 %). 35–64-vuotiaista yli kilometrin mittaisia matkoja tekee noin 60 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneistä yli kolme neljästä (77 %).

Tärkeimmät syyt kävellä ovat terveys (66 %), helppous ja kätevyys (56 %) sekä ulkoilu ja virkistys (50 %). Monella (33 %) kävely on siirtymistä joukkoliikenteen pysäkille. Noin joka viides (21 %) kävelee, koska välimatkat ovat lyhyitä tai asuu keskustassa. Miehillä korostuu naisia useammin helppous ja kätevyys, naisilla puolestaan miehiä useammin terveysvaikutukset ja ulkoilu/virkistys tai kävely joukkoliikenteen pysäkeille. Nuorilla (alle 35-vuotiaat) korostuu muita ikäryhmiä useammin taloudellisuus, ystävien tapaaminen ja kävely joukkoliikenteen pysäkeille. 35–49-vuotiaille helppous ja kätevyys on erityisen tärkeää, tätä vanhemmilla terveysvaikutukset sekä ulkoilu ja virkistys.

Omalla asuinalueellaan liikkuu kävellen päivittäin tai lähes päivittäin 83 prosenttia helsinkiläisistä, 13 prosenttia vähintään parina päivänä viikossa. Naiset kävelevät asuinalueellaan päivittäin selvästi miehiä useammin, 35–49-vuotiaat hieman muita ikäryhmiä useammin. Kantakaupungissa asuvista 89 prosenttia liikkuu asuinalueellaan kävellen päivittäin, kun taas esikaupungissa asuvilla osuus on 79 prosenttia.

Neljäsosa helsinkiläisistä oleskelee tai viettää aikaa omalla asuinalueella julkisissa tai puolijulkisissa ulkotiloissa päivittäin, neljäsosa vähintään parina päivänä viikossa. Päivittäinen oleskelu tai ajanvietto ulkotiloissa omalla asuinalueella on sitä yleisempää, mitä iäkkäämmästä vastaajasta on kyse. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvilla oleskelu on myös yleisempää kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Esikaupunkialueilla asuvilla oleskelu asuinalueen ulkotiloissa päivittäin on myös jonkin verran yleisempää kuin kantakaupungissa asuvilla. Oleskelu on yleisintä heillä, joilla kävely liittyy yleisimmin ulkoiluun ja liikuntaan.

Helsinkiläiset ovat tyytyväisiä oman asuinalueensa kävelyolosuhteisiin. 90 prosenttia helsinkiläisistä kokee kävelyn erittäin tai melko miellyttäväksi omalla asuinalueella (keskiarvo 4,33 asteikolla 1 5). Esikaupunkialueilla asuvat (4,40) kokevat kävelyn omalla asuinalueellaan vielä miellyttävämpänä kuin kantakaupungin alueella asuvat (4,20). Tarkemmalla aluejaolla tarkasteltuna erityisen miellyttävänä kävely omalla asuinalueella koetaan läntisellä alueella (4,49) ja Kaakkoisella/itäisellä alueella (4,38). Kantakaupungin osalta niemen alueella asuvat ovat kokevat kävelyn miellyttävämpänä (4,32) kuin muualla kantakaupungissa asuvat (4,14).

Parhaat arviot oman asuinalueen kävely-ympäristön osa-alueista saavat kävelyväylien määrä, kävelyn sujuvuus, opastus, esteettömyys, väylien kunto, vihreys ja sosiaalinen turvallisuus. Vähiten tyytyväisiä ollaan jalkakäytävien ja kävelyväylien talvihoitoon, tietyömaiden aikaisiin tilapäisiin jalankulkujärjestelyihin sekä levähdys- ja oleskelupaikkojen määrään, mutta näissäkin tyytyväisiä on enemmän kuin tyytymättömiä. Kävely-ympäristön osa-alueista eniten hajontaa alueiden välillä oli tyytyväisyydessä vihreän, katupuiden ja istutusten määrään, joihin oltiin vähiten tyytyväisiä niemen (3,62) ja muun kantakaupungin alueella (3,75) ja tyytyväisimpiä läntisellä alueella (4,35). Sosiaalinen turvallisuus arvioitiin hieman heikommaksi niemen ulkopuolisessa kantakaupungissa (3,74) ja kaakkoisella/itäisellä alueella (3,84) kuin läntisellä alueella (4,23) ja niemellä (4,22). Kävelijöiden liikenneturvallisuus koettiin kantakaupungissa (3,65) hieman heikompana kuin esikaupunkialueilla (3,94). Muissa osa-alueissa erot alueiden välillä jäivät näitä pienemmiksi.

Reilu neljäsosa helsinkiläisistä oleskelee tai viettää aikaa omalla asuinalueella julkisissa tai puolijulkisissa ulkotiloissa, kuten puistoissa, kaduilla, aukioilla, lähimetsissä tai terasseilla, päivittäin tai lähes päivittäin, ja neljäsosa vähintään parina päivänä viikossa. 70 % oleskelee oman alueen ulkotiloissa vähintään kerran viikossa. Vain kaksi prosenttia ei oleskele omalla asuinalueella koskaan.

Helsinkiläisistä valtaosa (87 %) pitää asuinalueensa ympäristöä erittäin tai melko viihtyisänä (keskiarvo 4,17). Esikaupunkialueilla asuvat kokevat asuinympäristönsä (4,25) kantakaupungissa asuvia (4,03) viihtyisämpänä. Viihtyisimpänä oman asuinalueensa kokevat läntisen (4,34) sekä kaakkoisen ja itäisen (4,23) alueen asukkaat, ja vähiten viihtyisänä muun kantakaupungin (kuin niemen) asukkaat (3,96). Vieraskieliset arvioivat asuinympäristönsä (4,28) hieman viihtyisämmäksi kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat (4,13).

Kyselyssä kysyttiin myös useimmin käytetyn kodinläheisen juna- tai metroaseman ympäristön viihtyisyydestä sekä kävelyn miellyttävyydestä tämän aseman ympäristössä. Useimmin käytettyjä asemia ovat Herttoniemen metroasema, (8 % vastaajista), Sörnäisten metroasema, (7 %) ja Pasilan juna-asema, (7 %). Vastaajista 4 prosenttia ei käytä lainkaan junaa tai metroa. Helsinkiläisistä useampi (45 %) kokee asemien ympäristön epäviihtyisänä kuin viihtyisänä (32 %). Metroasemien ympäristö koetaan viihtyisimpänä Koivusaaren asemalla (4,32), mutta arvion antaneiden määrä on pieni (n=15). Toiseksi viihtyisimmäksi koetaan Lauttasaaren metroaseman ympäristö (3,98, n=92). Erot muihin metroasemiin ovat suuria. Vähiten viihtyisinä koetaan Sörnäisten (1,86) ja Herttoniemen (2,10) asemien ympäristöt. Kaikkiaan 12/19 metroaseman ympäristön viihtyisyys ylittää metroasemien keskiarvon 2,78. Juna-asemien vaihteluväli ympäristön viihtyisyydessä on selvästi pienempi kuin metroasemilla. Minkään aseman ympäristö ei erotu erityisen viihtyisänä. Huopalahti saa parhaan (3,24) ja Malmi heikoimman arvosanan (2,09). Kaikkiaan 9/15 juna-aseman ympäristön viihtyisyys ylittää keskiarvon 2,77.

Kaupunkilaisista 37 prosenttia kokee kävelyn lähimmän aseman ympäristössä miellyttävänä, 33 prosenttia epämiellyttävänä ja 29 prosenttia neutraalina. Metroasemien ja juna-asemien ympäristöjen välillä ei keskimäärin ole eroja. Metroasemista kärjessä kävelyn miellyttävyydessä asemien ympäristössä ovat Koivusaari 4,54 (n=15) ja Lauttasaari, 4,07. Heikoimmin menestyvät jälleen Sörnäinen, 2,17 ja Herttoniemi, 2,67. Kaikkiaan 13 metroasemaa (19 asemasta) ylittää metroasemien keskiarvon, 3,04. Juna-asemien ympäristöjen kävelyn miellyttävyyden vaihteluväli selvästi pienempi kuin metroasemilla. Minkään aseman ympäristö ei erotu erityisen miellyttävänä kävellä. Melko miellyttäviksi kävely-ympäristöiksi yltää viisi asemaa: Huopalahti, Valimo (n=6), Pohjois-Haaga, Pitäjänmäki ja Tapanila (3,52–3,41). Malmi saa heikoimman arvosanan (2,43), toiseksi heikoin arvio on Kannelmäen asemalla, 2,63. Kaikkiaan kahdeksan juna-asemaa (15 asemasta) ylittää juna-asemien keskiarvon, 3,05.

Helsingin ydinkeskustassa (Rautatieaseman, Kampin metroaseman, Vanhan kirkkopuiston, Senaatintorin, Esplanadin puiston ja Erottajan rajaamalla alueella) liikkuu kävellen päivittäin tai lähes päivittäin 15 prosenttia helsinkiläisistä ja 17 prosenttia vähintään parina päivänä viikossa. Kerran viikossa keskustassa kävelee 19 prosenttia helsinkiläisistä. Kaikkiaan siis 51 prosenttia helsinkiläisistä liikkuu kävellen Helsingin ydinkeskustassa viikoittain. Vajaa kolmasosa liikkuu kävellen ydinkeskustassa 1–2 päivänä kuukaudessa ja vajaa viidesosa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Vain prosentti ei kävele ydinkeskustassa koskaan. Kantakaupungissa asuvista 25 prosenttia liikkuu ydinkeskustassa kävellen päivittäin, kun taas muualla asuvilla osuus on 10 prosenttia. Päivittäin ydinkeskustassa käveleviä on erityisen usein joukkoliikennettä säännöllisesti käyttävissä, opiskelijoissa ja nuorimmissa vastaajissa.

Kävely ydinkeskustassa koetaan hieman vähemmän miellyttäväksi kuin omalla asuinalueella, mutta enemmistö pitää sitä silti vähintään melko miellyttävänä (keskiarvo 3,7/5). Tyytyväisimpiä helsinkiläiset ovat ydinkeskustan kävely-ympäristön osa-alueista kävelyväylien kuntoon (3,96). Myönteisen arvion saavat myös kävelijöiden opastus ja viitoitus (3,86), kävelykatujen ja kävelypainotteisten alueiden määrä (3,81), kävelyn sujuvuus (3,81) ja esteettömyys (3,81) sekä kävelyväylien laatutaso (3,77). Kysytyistä asioista vähiten tyytyväisiä ollaan tilapäisiin jalankulkujärjestelyihin tietyömaiden kohdalla (3,28) ja vihreän, katupuiden ja istutusten määrään (3,29). Huomiota kannattaa kiinnittää myös levähdys- ja oleskelupaikkojen määrään (3,38).

Ydinkeskustaa ei koeta yhtä viihtyisänä ympäristönä kuin omaa asuinaluetta (ka 3,38 vs. 4,17). Enemmistö helsinkiläisitä (51 %) kokee ydinkeskustan kuitenkin erittäin tai melko viihtyisänä ympäristönä. Melko iso osa asukkaista kokee ydinkeskustan epäviihtyisänä (20 %) tai neutraalina paikkana, joka ei ole viihtyisä eikä epäviihtyisä (27 %).

Oleskelu tai ajanvietto Helsingin ydinkeskustan ulkotiloissa on melko satunnaista. Yleisimmin ydinkeskustan ulkotiloissa oleskellaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa (37 %) tai 1–2 päivänä kuukaudessa (31 %). 14 prosenttia kaupunkilaisista oleskelee ydinkeskustan ulkotiloissa vähintään kahtena päivänä viikossa, 15 prosenttia yhtenä päivänä viikossa. Kaksi prosenttia ei koskaan oleskele tai vietä aikaa ydinkeskustassa. Toisin kuin omalla asuinalueella, ydinkeskustassa oleskelu ja ajanvietto on sitä yleisempää, mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse. Yleisimmät motiivit ajanvietolle tai oleskelulle kaikkialla kaupungin ulkotiloissa ovat ystävien tapaaminen (53 %), viherympäristöstä nauttiminen (48 %), kaupunkiympäristöstä nauttiminen (39 %) ja palveluiden käyttö (33 %).

Vastaajilta kysyttiin vielä kävelyn miellyttävyydestä kävely-ympäristön kehittämiskohteissa Kaivokadulla ja Makasiinirannassa. Päärautatieaseman edustalla Kaivokadulla kävely koetaan ennemmin epämiellyttävänä (44 %) kuin miellyttävänä (20 %) (ka 2,68). Neutraalisti asiaa arvioi 29 prosenttia vastaajista. Paikka on yleinen kävelyalue, sillä vain 4 prosenttia vastanneista kertoo, ettei koskaan kävele alueella. Makasiiniranta (Olympiaterminaalin ja Vanhan Kauppahallin välinen alue) on sen sijaan useammalle (17 %) tuntematon kävelyalue. Alue koetaan yleisesti miellyttävämpänä (38 %) kuin epämiellyttävänä (15 %) kävelyalueena.

Helsinkiläisistä 80 % on erittäin (22 %) tai melko tyytyväinen (58 %) Helsinkiin kävelykaupunkina (ka 3,95). Tyytymättömiä on 6 %.

Yli kolme neljästä (77 %) on kävelyn edistämisen puolesta ja lisäksi 13 prosenttia jonkin verran sen puolesta: kokonaisuudessaan 90 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu kävelyn edistämiseen myönteisesti. Vastustajia on kolme prosenttia. Seitsemän prosenttia ei osaa ottaa asiaan kantaa

Kaupunkilaisten mielestä kävelyn houkuttelevuus Helsingissä on kehittynyt parempaan suuntaan viimeisen kahden vuoden aikana, sillä 39 prosentin mielestä houkuttelevuus on lisääntynyt vähintään jonkin verran. Lähes yhtä suuri osuus, eli 37 prosenttia kertoo, että houkuttelevuus on pysynyt samana. Vain kahdeksan prosenttia on sitä mieltä, että houkuttelevuus on heikentynyt. Reilu kuudesosa ei osaa ottaa kantaa asiaan.

Vastaajille esitettiin 14 erilaista kävelyolosuhteiden parannuskeinoa ja pyydettiin heiltä arviota siitä, mitkä niistä saisivat heidät kävelemään enemmän. Useimmin vastaajat kävelisivät enemmän, jos kävelyväylien talvikunnossapitoa tehostettaisiin (87 %), katuvihreää, puita ja istutuksia lisättäisiin (86 %) ja puisto- ja viheralueiden kävelyreittejä lisättäisiin tai parannettaisiin (86 %). Myös työmaa-aikaisten järjestelyjen, kävelyreittien varustelun sekä kävelyväylien laadun parantaminen mainitaan usein.

Päätös tullut nähtäväksi 22.01.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §