Tilannekatsaus, Helsingin työllisyys ja työllisyyden edistämisen palvelut

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää merkitä tiedoksi tilannekatsauksen Helsingin työllisyydestä ja työllisyyden edistämisen palveluista.

Työllisyyden tilanne ja kehitys

Helsingin työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2023 alkaen. Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Helsingissä kasvuun vuoden 2023 keväällä ja on kasvanut yhtäjaksoisesti syksyyn 2026 asti. Työttömyyden kasvun taustalla on ollut Suomen heikko taloustilanne ja työvoiman kysynnän merkittävä aleneminen. Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2026 syyskuussa 13,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa yhteensä 49 610, mikä oli 1,3 % edellisvuotta enemmän.

Nuorten työttömien määrä on vuoden 2026 syksyllä kääntynyt laskuun usean vuoden kasvun jälkeen. Helsingin positiivinen kehitys eroaa muista kuutoskaupungeista, joissa nuorisotyöttömyys kasvaa edelleen. Syyskuun lopussa Helsingissä oli 9 122 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 1,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin ja positiivista on, että nuorten työttömien määrä on kääntynyt laskuun kaikkien koulutustasojen osalta. Nuorten työttömien määrä on kuitenkin edelleen 54 % suurempi kuin vuonna 2023.

Työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä syyskuussa 24 211 henkilöä, mikä oli 2 % edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti on kuitenkin selvästi hidastunut kuluvan vuoden aikana, sillä pitkäaikaistyöttömiä oli vielä vuoden 2025 syyskuussa 38 % edellisvuotta enemmän. Vuoden 2026 aikana virtaama pitkäaikaistyöttömyyteen on hieman vähentynyt eli yhä harvemman työttömyys on pitkittynyt yli vuoden mittaiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hidastuminen on nähtävissä myös Espoossa, mutta esimerkiksi Tampereella pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on edelleen merkittävää.

Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut talouskasvu ei ole vielä näkynyt työllisyysluvuissa. Palkkatuloja saaneiden helsinkiläisten määrä on pysynyt ennallaan, mutta työttömyysetuutta saaneiden määrä kasvaa edelleen. Kasvu johtuu osittain työvoima-asteen noususta – yhä useampi on aktiivinen työmarkkinoilla.

Työllisyyspalvelut on yhdessä Espoon ja Vantaan sekä Helsingin kaupunkitietopalveluiden kanssa alkanut tuottaa tulorekisteridataan pohjautuvaa seurantaa pääkaupunkiseudun työnantajien maksamista palkoista eri toimialoilla ja eri ammattinimikkeissä työskenteleville työntekijöille. Toimialoittain tarkasteltuna työllisten määrät ovat usean vuoden laskun jälkeen kääntyneet varovaiseen kasvuun Helsingin kannalta tärkeillä ravitsemustoiminnan ja rakentamisen toimialoilla. Työllisten määrät ovat kuitenkin edelleen vähentyneet toimialoilla, joilla Helsingissä on eniten työllisiä: julkinen hallinto, vähittäiskauppa ja terveyspalvelut.

Selkein muutos suhteessa edelliseen vuoteen näkyy rakennusalalla, jossa kasvua on ollut samanaikaisesti useilla rakentamisen toimialoilla ja keskeisissä rakennusalaan linkittyvissä ammateissa. Hoiva-alalla kasvu keskittyy erityisesti vanhus- ja asumispalveluihin sekä ammattiryhmänä lähihoitajiin, joskin sairaanhoitajien määrä laski samaan aikaan. Teknisen osaamisen kysyntä näyttää vahvistuneen: useissa teknisissä asiantuntija- ja tuotantoammateissa palkansaajamäärä on 2–8 % vuodentakaista korkeampi, joskin kasvu keskittyy vain tiettyihin segmentteihin, kuten laivanrakennukseen, tekniseen testaukseen ja osaan elektroniikkateollisuutta.

On otettava huomioon, että työ, josta pääkaupunkiseudun työnantajat maksavat palkkaa saatetaan tehdä muualla Suomessa, jolloin palkkaa saaneiden henkilöiden määrän lisäys esimerkiksi rakentamisessa ja teollisuudessa ei tarkoita suoraan työllisyyden paranemista Helsingissä.

Talouskasvun heikolle työllisyysvaikutukselle ei ennusteta merkittävää muutosta myöskään lähitulevaisuudessa. Tämä vuonna julkaistuissa talousennusteissa bruttokansantuotteen ennusteita on korjattu ylöspäin, mutta työllisyyteen ja erityisesti työttömien määrään liittyviä ennusteita on alennettu. Valtakunnallisesti työttömien määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2028 mennessä vain hieman ja pysyvän tällöinkin noin vuoden 2025 tasolla. Jos ennusteet pitävät paikkansa, lisääntyisi helsinkiläisten työttömien määrä todennäköisesti tulevina vuosina, kun otetaan huomioon väestönkasvu.

Työllisyyspalvelujen palvelutuotanto on vuoden aikana vahvistunut

Työttömien osuus työvoimasta on Helsingissä ollut yli 10 prosenttia yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta (KEHA-keskuksen työnvälitystilastojen mukaan). Heikon taloustilanteen ja työvoiman kysynnän vuoksi työllisyyspalveluissa on asiakkaina tällä hetkellä noin 62 000 helsinkiläistä laajan työttömyyden piiriin lukeutuvaa työnhakijaa. Vailla työtä olevien helsinkiläisten määrä on pitkään ollut suuri, joka näkyy suoraan kaupungin työttömyysetuusmaksujen voimakkaana kasvuna. Vuodelle 2026 etuusmenoihin on varattu 119 miljoonaa euroa, mutta toteumaennuste syyskuun lopun tilanteen mukaan on lähes 140 miljoonaa euroa. Lähes 40 prosenttia kunnan maksuvastuusta muodostuu yli 2000 päivää (n. 7,5 vuotta) työttömyysetuutta saaneista.

Merkittävä osa pitkään työttömänä olleista on edelleen parhaassa työiässä. Kaupungin työttömyysetuusmaksujen korkeimpaan, 50 % maksuluokkaan kuuluvista työttömistä 61 % on alle 50-vuotiaita. Työttömyyden taloudellinen kustannus ja yksilölle koituvat inhimilliset haitat vaativat kaupunkitason laaja-alaisia ja pitkäkestoisia toimia. Työllisyyden kestävä vahvistaminen on yhteinen tehtävä.

Työllisyyspalveluissa on kuluneen vuoden aikana määrätietoisesti ja myös onnistuneesti parannettu työllistymistä edistävien palvelujen saatavuutta ja käyttöä. Tammi–syyskuussa eri palveluita on aloitettu yli 20 000 kertaa, mikä on noin 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Esimerkiksi työvoimakoulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut lähes 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Työttömien työkykyisyyden selvittämistä on kyetty laajentamaan, sillä terveystarkastuksiin on ohjattu alkuvuoden aikana jo noin 2 600 helsinkiläistä. Samanaikaisesti asiakkaille suunnattujen palveluprosessin yhdenmukaisuus ja oikea-aikaisuus ovat parantuneet. Syyskuussa työnhakijoihin alkuhaastattelu on toteutunut kymmenen päivän sisällä, joka on noin viisi päivää nopeammin kuin vielä syksyllä 2025.

Tavoitteellisella ja oikea-aikaisella palveluprosessilla ja laajalla palvelujen käytöllä työllisyyspalvelut ehkäisee työttömyyden pitkittymistä. Syyskuussa 2026 yli kolme kuukautta jatkuneiden työttömyysjaksojen osuus on ollut noin 53 prosenttia, joka on melko samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Valtakunnallisen tarkastelun mukaan työttömyyden alkuvaiheen pitkittyminen on kuitenkin vähentynyt Helsingissä eniten kaikista työllisyysalueista vuoden aikana. Myönteistä on, että työttömyysjaksot myös päättyvät työttömyyden alkuvaiheessa viime vuotta useammin työllistymiseen (+ 4 % verrattuna vuoteen 2025). Helsingin työttömien ryhmässä tapahtuu ylipäätään paljon liikettä: vuoden ensimmäisellä puoliskolla alkoi noin 29 500 työttömyysjaksoa ja päättyi noin 26 200.

Työnvälitystä ja työnantajayhteistyötä on tehostettu. Työnantajien palvelussa on suunnitelmallisesti siirretty painopistettä helsinkiläisten pienten ja keskisuurten yritysten aktiiviseen kontaktointiin. Vuoden aikana helsinkiläisiin työnantajiin on oltu yhteydessä yli 6 000 kertaa, ja kesä–syyskuussa yhteydenottoja tehtiin yli kaksinkertainen määrä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Aktiivinen yhteistyö on lisännyt rekrytointia tukevien palvelujen käyttöä: Helsinki-lisää on alkusyksyyn mennessä käytetty yli 50 prosenttia enemmän kuin koko vuonna 2025. Myös suorat työnvälitystoimeksiannot ovat lähes nelinkertaistuneet viime vuodesta. Kesä–syyskuussa työnantajien avoimiin tehtäviin etsittiin sopivia työntekijöitä noin 170 toimeksiannolla, joista yli 60 prosenttia johti onnistuneeseen työnvälitykseen.

Työllisyyspalvelut tarjoaa aktiivisesti yrittäjyyttä yhtenä työllistymisen vaihtoehtona ja uuden työn synnyttämisen väylänä. Yleinen kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan vaikuttaa myös kasvaneen, sillä aloittavalle yrittäjälle suunnatun starttirahan kysyntä on Helsingissä kasvanut. Alkuvuoden 2026 aikana myönteisiä päätöksiä tehtiin yli 1 000 eli 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan mennessä. Helsingissä starttirahaa on haettu erityisesti asiantuntija- ja palvelualoille. Suurin toimiala vuonna 2026 on ollut ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (28 %), johon kuuluvat esimerkiksi konsultointi-, suunnittelu- ja muut asiantuntijapalvelut. Työllisyyspalvelujen yhdessä elinkeino-osaston kanssa toteuttama yritysneuvonta, koulutukset sekä elokuussa 2026 käynnistynyt myynnin ja markkinoinnin kasvuvalmennus vahvistavat yritysten edellytyksiä kannattavaan ja kasvavaan liiketoimintaan. Alle 30-vuotiaille on suunnattu oma nuorten yrittäjyyspalvelu.

Asiakaskokemus on vuoden aikana vahvistunut. Työnhakijoiden asiakastyytyväisyys erityisesti asioinnin sujuvuuden, käsittelyn nopeuden ja asiakkaan tarpeiden huomioimisen osa-alueilla on parantunut. Vaikka palvelujen vaikutus työllistymiseen on Helsingissä valtakunnallista tasoa korkeampi (Keha-keskus, Valtakunnallinen työvoimapalveluiden tilastokatsaus tammi-elokuu 2026), kokevat helsinkiläiset työnhakijat saadun palvelun hyödyn työllistymiselle vain tyydyttävänä. Yhteistyönä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa toteutettu yritys- ja työnantaja-asiakkaiden neuvontapalvelun asiakastyytyväisyys on koko vuoden ollut korkealla tasolla (4,6 asteikolla 1-5). Työnantaja-asiakkaat kokevat myös esittelytoimeksiantoihin liittyvän palvelun erittäin onnistuneeksi (NPS-luku 87).

Työllisyyttä vahvistavat ja uudistavat toimet

Syksyllä 2026 käynnissä on useita työllistymistä ja osaavan työvoiman saantia vahvistavia ja uudistavia toimenpiteitä, joita työllisyyspalvelut toteuttaa yhdessä kaupungin ja muiden kumppaneiden kanssa.

Naapurustoallianssi vie palveluita lähelle helsinkiläisiä

Helsingin naapurustoallianssit ovat uusi tapa tuottaa vaikuttavuuteen perustuvia työllisyyspalveluja lähellä asukkaita ja heidän asuinalueitaan. Allianssit ovat käynnistyneet alkusyksyllä 1,5 vuoden mittaisella kokeilukaudella kolmella eri alueella. Tavoitteena on edistää vieraskielisten työllistymistä ja yrittäjyyttä Vuosaari–Mellunmäki–Itäkeskus-alueella, ehkäistä nuorten aikuisten putoamista toisen asteen koulutuksesta Kontula–Vesala–Jakomäki-alueella sekä ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä Malminkartano–Kannelmäki–Konala-alueella. Allianssissa kaupunki rahoittaa ja ohjaa toimintaa, koordinaatiokumppani vastaa tiedolla johtamisesta, tilannekuvasta ja yhteistyön koordinoinnista, ja palveluntuottajat toteuttavat asiakastyön sekä tuottavat tulos- ja seurantatietoa. Allianssit tulevat suunnitelman mukaan saavuttamaan noin 8 000 alueilla asuvaa kaupunkilaista. Tavoitteena on, että heistä noin 1200 henkilöä pääsee työhön tai aloittaa yrittäjyyden, kiinnittyy koulutukseen, valmistuu tai kokee myönteisen muutoksen hyvinvoinnissaan. Helsinki on saamassa valtionavustusta käynnissä oleviin alliansseihin ja mahdollisiin uusiin alustavasti noin kolme miljoonaa euroa.

Koulutukset uudistuvat vastaamaan aiempaa paremmin työnantajien ja yritysten osaajatarpeisiin

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen työnantajalähtöisten koulutusten toimittajarekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2027. Uuden palvelukokonaisuuden avulla toteutettavat koulutukset tukevat sekä uusien työntekijöiden rekrytointia että yritysten nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämistä. Kokonaisuuteen kuuluvat työnantajan kanssa yhteishankintana toteutettavat rekrytoivat koulutukset ja henkilöstökoulutukset, työnantajia ja työnhakijoita yhdistävät koulutukset sekä lyhyet koulutusratkaisut nopeisiin osaamistarpeisiin. Lisäksi henkilöstökoulutuksilla voidaan vahvistaa esimerkiksi tekoäly- ja digitaitoja tai työssä tarvittavaa suomen ja ruotsin kielen osaamista. Täysin uudistetulla palveluhankinnalla Helsinki varautuu työvoiman kysynnän kasvuun ja pystyy kohdentamaan koulutuksia entistä paremmin yritysten muuttuviin työvoima- ja osaamistarpeisiin.

Kotoutumisen kokonaisuuden uudistyö ja uudistuksien vakiinnuttaminen jatkuu

Helsingin työllisyyspalvelut uudistaa kotoutumiskoulutusta vuoden 2027 alussa käynnistyvällä pilotoinnilla. Pilotin avulla kokeillaan koulutusmuotoa, joka tukee asiakkaiden nopeampaa siirtymistä työhön ja jatkokoulutukseen, suomen kielen oppimistuloksien vahvistumista sekä koulutuksen kytkeytymistä nykyistä tiiviimmin työelämään. Koulutus antaa aiempaa paremman mahdollisuuden tukea työllistyneen opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kokeilu on suunnattu noin 300 helsinkiläiselle työttömälle kotoutujalle. Hyötyinä tavoitellaan asiakkaan tarpeisiin paremmin mukautuvaa palvelua, sujuvampia siirtymiä sekä palveluntuottajien vahvempaa kannustinta edistää asiakkaiden työllistymistä ja koulutukseen siirtymistä. Keskeinen osa pilottia on tulospalkkiomalli, joka kannustaa palveluntuottajia haluttuihin tuloksiin.

Helsingin työllisyyspalvelujen koordinoimassa Jobba för integration -hankkeessa on yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien ja kumppaneiden kanssa rakennettu ruotsiksi kotoutuville sujuva palvelupolku kielen oppimisesta koulutukseen, työhön, jatko-opintoihin tai yrittäjyyteen. Vuoden 2027 syksyyn mennessä toteutetaan muun muassa kielituettu ammatillinen koulutuspolku yhteistyössä oppilaitosten ja työnantajien kanssa. Samalla ruotsinkielisen kotoutumisen palvelupolku, asiakasohjaus ja asiantuntijoiden työvälineet vakiinnutetaan osaksi työllisyyspalvelujen toimintaa.

Työllisyyspalvelut parantaa palvelun saavutettavuutta ja alkuvaiheen palvelua

Helsingin työllisyyspalvelut uudistaa toimipaikoissa tarjottavaa palvelua ja kehittää työnhaun alkuvaiheen palvelua. Kampin ja Itiksen kahden toimipisteen kokonaisuus tukee monipuolista asiointia ja yhtenäisiä toimintatapoja. Samalla uusien työnhakijoiden palvelussa vahvistetaan nopeaa palvelutarpeen tunnistamista ja asiakkaan tilanteeseen sopivaa tukea.

Työnhaun alkuvaiheen palvelu luo perustan nopealle työllistymiselle ja asiakkaan tarpeita vastaavalle tuelle. Vuoden 2026 aikana alkupalvelua on saanut jo lähes 40 000 työnhakijaa. Uusien työnhakijoiden palvelun kehittämisen keskeinen kärki Helsingissä on asiakkaiden omatoimisuuden ja digitaalisten palvelujen käytön vahvistaminen. Nykytilanteessa digiasioinnin ja -palveluiden käyttö on laajentunut, mutta edelleen Helsingissä vain noin 70 prosenttia työnhauista käynnistyy verkossa. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa aiempaa osuvammin nopeasti työllistymiseen, työnvälitykseen ja ehdokashakuihin soveltuvat asiakkaat sekä vähäistä palvelua tarvitsevat kausiluonteiset työnhakijat. Kun keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan välittömässä alkuvaiheessa, on asiakkaille mahdollista kohdentaa esimerkiksi viestintää palveluista. Työnantaja-asiakkaiden palvelua parannetaan samaan aikaan investoimalla uuteen palvelualustaan. Alkuvuodesta 2027 käyttöönotettava ServiceNow-ratkaisu helpottaa työnantaja-asiakkaan asiointia. Samalla se mahdollistaa asiakkuuden hallinnan, sujuvamman työnvälityksen sekä tukee nopeampaa ja asiakkaan tarpeet huomioivaa palvelua.

Työllisyyspalvelut avaa vuoden lopussa kauppakeskus Itikseen uuden toimipaikan, jonka myötä työllisyyspalvelut siirtyy kahden vahvan toimipisteen kokonaisuuteen. Lähes kaikki palvelut ovat jatkossa saatavilla sekä Kampissa että uudessa Itiksessä. Itiksen modernit ja esteettömät tilat mahdollistavat monipuolisen asiakaspalvelun, koulutukset ja tapahtumat sekä palvelujen lisäämisen virka-ajan ulkopuolella kumppaneiden kanssa. Uuteen toimipisteeseen suunnitellut toiminnalliset ratkaisut otetaan samaan aikaan käyttöön myös Kampissa. Toimitilaratkaisu tukee myös 20 000 helsinkiläisnuoren tavoittamista ja palvelua kaupunkiyhteisen tavoitteen mukaisesti, kun tiloihin siirtyy nuorten Ohjaamo- palvelu.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää työllisyydenhoidon periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelee työllisyyspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Sorjonen.