Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-45-9908-26, 91-45-183-1, 91-45-9901-0, Visbynkatu 3, Toyota Auto Finland Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Toyota Auto Finland Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Toyota Auto Finland Oy

Y-tunnus: 1019670-5

Yhteyshenkilö: Anssi Kantonen, 040 746 5845, anssi.kantonen@toyota.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 45. kaupunginosassa (Vartiokylä), osoitteessa Visbynkatu 3. Kiinteistöt 91-45-9908-26, 91-45-183-1 ja 91-45-9901-0 omistaa Helsingin kaupunki ja ilmoitusaluetta edustavaa osaa niistä hallitsee Toyota Auto Finland Oy. 

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 28.9.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Toyota Auto Finland Oy, Visbynkatu 3, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 23.9.2026, Sitowise Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 7.10.2026 seuraavalla asiakirjalla: 

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Visbynkatu 3, HEL 2026-016321, Täydennys, 7.10.2026, Sitowise Oy.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistamiset

Ilmoitusalueella ei ole tiedossa aiempia päätöksiä tai puhdistustöitä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohde sijaitsee Helsingin Vartiokylässä, Itäkeskuksessa, osoitteessa Visbynkatu 3. Ilmoitusalueena on kiinteistöille 91-45-9908-26, 91-45-183-1 ja 91-45-9901-0 sijoittuva alue, jonka Helsingin kaupunki on vuokrannut Toyota Auto Finland Oy:lle. Alueen pinta-ala on n. 11800 m².

Alueella on toiminut Toyota Auto Finland Oy:n autoliike ja -korjaamo. Toiminta on loppunut ja alueella ollut rakennus on purettu.

Ilmoitusalue on kaavoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (asemakaava 8677). Ote asemakaavasta on esitetty ilmoituksen liitteenä.

Alueelle ei ole ilmoituksen mukaan ollut suunnitteilla käyttöä Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman laatimisen aikaan. 

Kohteen naapurustossa on Itäväylä ja muita teitä, polttonesteiden jakeluasema, liikerakennuksia pysäköintialueineen sekä asuinkerrostaloja. Kohteen naapurikiinteistöt omistajatietoineen on esitetty ilmoituksen liitteenä.

Ilmoitusalueen rajaus on esitetty kuvassa 1 sinisellä katkoviivalla. Samassa kuvassa on esitetty myös alueelle tehtyjen tutkimuspisteiden sijainnit.

Kuva 1. Ilmoitusalueen rajaus (sininen katkoviiva) ja alueelle tehdyt tutkimuspisteet. 

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Kohteessa on ollut Toyota Auto Finland Oy:n rakennus, joka on purettu. Rakennuksessa oli automyymälä, maalaamo, korjaamo, pesupaikka öljynerottimineen sekä jäteöljyhuone. Maaperässä todettujen öljyhiilivetypitoisuuksien on ilmoitettu olevan todennäköisesti peräisin em. toiminnasta.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoituksessa on todettu, että Helsingin karttapalvelun mukaan alueen maaperä on savea.

Alueella suoritetun tutkimuksen havaintojen perusteella luonnonmaa on savea. Luonnonmaan yläpuolella havaittiin vaihtelevasti noin 0,6…1,2 m paksuinen täyttökerros, joka oli pääosin hiekkaa ja soraa. Seassa oli satunnaisesti silttiä ja kiviä. Kalliopintaa ei tutkimuksissa havaittu.

Suunnitelmassa todetaan, että Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusraportin 201/2013 mukaan suurin suositeltu arseenin taustapitoisuus (SSTP) on Helsingin hiekka- ja soramaille 9 mg/kg sekä savi- ja silttimaille 15,6 mg/kg.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Vuosaari (0109101, vedenhankintaa varten tärkeä alue), sijaitsee idässä noin 2,2 km etäisyydellä kohteesta.

Lähin vesialue, Itämeren Vartiokylänlahti, sijaitsee kaakossa noin 800 m etäisyydellä kohteesta.

Lähin luonnonsuojelualue, Meri-Rastilan luonnonsuojelualue (yksityinen luonnonsuojelualue YSA271918), sijaitsee kaakossa noin 1,5 km etäisyydellä kohteesta.

Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan kohteen lähellä ei ole arvokkaita luontokohteita.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Tutkimusalueelle on tehty kaivinkoneella 11 tutkimuspistettä 1.9.2026 ja 9.9.2026. Tutkimuspisteet on ulotettu savikerrokseen, syvimmillään 1,5 metrin syvyyteen tutkimushetken maanpinnasta. Näytteet on otettu tutkimuspisteistä maalajeittain 0,2…0,6 m paksuisista kerroksista. Näytteitä on otettu yhteensä 33 kpl.

Kaikista näytteistä on mitattu kenttämittareilla arseenin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet sekä haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet.

Näytteenoton yhteydessä tehdyt havainnot sekä mittaustulokset on esitetty näytekohtaisesti ilmoituksen liitteenä olevassa tulosten yhteenvetotaulukossa. Ilmoituksen liitteenä on esitetty myös alueella otettuja valokuvia sekä tutkimuspisteiden sijainnit liitepiirustuksessa.

Laboratoriossa on analysoitu näytteenoton aikaisten havaintojen ja kenttämittausten perusteella seuraavat haitta-aineet:

Korkeimmat alueella todetut haitta-ainepitoisuudet sekä VNa:n 214/2007 kynnys- ja ohjearvot on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty vain ne haitta-aineet, joiden pitoisuudet ovat ylittäneet laboratorioanalyysien määritysrajat.

Taulukko 1. Ilmoitusalueen maaperässä todetut korkeimmat haitta-aineiden pitoisuudet sekä VNa:n 214/2007 mukaiset kynnys- ja ohjearvot. (KYA = kynnysarvo, AOA = alempi ohjearvo, YOA = ylempi ohjearvo).

Alemmat ohjearvot ylittävät öljyhiilivetyjen pitoisuudet on todettu kiinteistön 91-45-183-1 maaperässä kahdessa erillisessä tutkimuspisteessä, joista toinen on sijoittunut korjaamotilan alapuoliseen maaperään ja toinen jäteöljyhuoneen alapuoliseen maaperään.

Ilmoituksessa todetaan arseenin pitoisuuksien olleen pääosin luontaista tasoa vastaavia; pitoisuudet vaihtelivat välillä 3,5…9,9 mg/kg.

Osassa näytteitä on havaittu jätejakeita (styroksia, lankkuja, rautoja, muoviputkea) sekä öljyhiilivetyjen hajua.

Kuva 2. Ilmoituksessa esitetyt karkeat arviot haitta-ainepitoisen maan puhdistusalueista.

Näytekohteiset tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa yhteenvetotaulukossa.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet 

Suunnitelmassa on esitelty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset perusteet pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnille sekä asetuksessa määritetyt vertailuarvot.

Alueen omistaa Helsingin kaupunki. Toyota auto Finland Oy on ollut alueella vuokraisena ja puhdistaa maaperän toimintansa loputtua maanomistajan kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Ilmoituksessa esitetyn mukaan, puhdistustavoitteena ovat Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun kanssa sovitusti VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot.

Edellisessä kappaleessa esitetyillä kunnostustavoitteilla on mahdollista, että alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kynnysarvot ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Alueen maankäytön esitetään olevan epäherkkää; alue tulee olemaan tyhjä kenttä, jolle ei toistaiseksi ole suunniteltu toimintaa tai käyttöä. Koska alueella ei ole toimintaa, ei siellä esitetyn arvion mukaan tulla oleskelemaan pitkäkestoisesti ja toistuvasti siten, että ihmiset altistuisivat mahdollisille jäännöspitoisuuksille. Lisäksi mahdolliset jäännöspitoisuudet tulevat alittamaan alemmat ohjearvot. Epäherkällä alueella terveys- ja ekologisten riskien arvioidaan olevan merkityksettömällä tasolla alempien ohjearvojen alittuessa.

Ohjearvoja määritettäessä ei ole huomioitu haitta-aineiden kulkeutumista, joten ohjearvoja ei voida soveltaa kulkeutumisriskin arviointiin (Suomen ympäristö 23/2007: Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet). Haitta-aineiden kulkeutumista voi tapahtua haitta-ainepitoisen maaperän pölytessä, veden mukana, kaasufaasina tai haitta-ainefaasina.

Maaperän ei arvioida pölyävän öljyhiilivetyjen kulkeutumisen kannalta merkittävästi, koska Suomen olosuhteissa vuositasolla kulkeutumista vähentää merkittävästi maaperän kosteus sekä lumi- ja jääpeitteet. Öljyhiilivetyjen kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan veden mukana kulkeutumisen riskiä, koska kynnysarvopitoisuus 300 mg/kg on kulkeutumisen kannalta hyvin matala. Luonnonmaa on savea, joka johtaa heikosti vettä ja myös pidättää öljyhiilivetyjä vähentäen veden mukana kulkeutumisen riskiä. Keskitisleet ja raskaat jakeet eivät ole erityisen herkästi haihtuvia, joten niiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi kaasufaasina ilmassa. Öljyfaasia ei maaperään tule jäämään ehdotetuilla kunnostustavoitteilla, joten faasina kulkeutuminen arvioidaan merkityksettömäksi kulkeutumisreitiksi.

Suunnitelmassa esitetään johtopäätöksenä, että mahdollisista maaperään jäävistä VNa:n 214/2007 kynnysarvon ylittävistä öljyhiilivetyjen pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan kulkeutumis-, terveys- tai ekologista riskiä, eikä siten maaperän pilaantuneisuutta tai puhdistustarvetta. Alempien ohjearvojen arvioidaan olevan riittävä kunnostustaso.

Ilmoituksessa todetaan, että mikäli kohteeseen jää haitta-ainepitoista maata, jonka pitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 kynnysarvot, tulee tulevien kaivutöiden yhteydessä varmistaa, että haitta-ainepitoisen maa-aineksen loppusijoitus tapahtuu vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kynnysarvotasoista maa-ainesta.

Haitta-ainepitoisten tutkimuspisteiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu pitoisuuksia rajaavia tutkimuspisteitä. Tästä aiheutuu epävarmuutta haitta-ainepitoisen alueen laajuuden ja massamäärän arviointiin. Epävarmuutta esitetään vähennettävän puhdistusvaiheessa otettavilla näytteillä.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Esitetty puhdistusmenetelmä on ilmoituksen mukaan aikataulusyistä massanvaihto.

Haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista tutkimustulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien tarkkailunäytteiden avulla. Eri pitoisuustasot pidetään kaivettaessa erillään. 

Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 kynnys- tai ohjearvot, toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Pilaantuneen maan vastaanottopaikan kanssa sovitaan pilaantuneen maan vastaanotosta ja massojen toimitukseen liittyvistä käytännöistä ennen maa-aineksen toimitusta.

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida pienimuotoisesti esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Mikäli haitta-ainepitoisia massoja välivarastoidaan maapohjalla, välivarastoalueen maaperän tila varmistetaan näytteenotolla ja tarvittaessa puhdistetaan varastoinnin päätyttyä.

Haitta-ainepitoista maa-ainesta kuljettavan toiminnanharjoittajan tulee olla hyväksytty jätehuoltorekisteriin.

Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormille laaditaan sähköiset siirtoasiakirjat. Jos sähköisten siirtoasiakirjojen käyttö ei ole mahdollista, kuormat varustetaan paperisilla siirtoasiakirjoilla. Siirtoasiakirjat viedään SIIRTO-rekisteriin. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään puhdistuksen loppuraporttiin.

Kuljetuskaluston renkaat puhdistetaan ennen työalueelta poistumista, jos niihin on tarttunut haitta-ainepitoista maa-ainesta.

Pilaantuneen maan kaivualueilla olevat jätteet lajitellaan ja toimitetaan lajiteltuna soveltuville jäteasemille. Mikäli jätettä ei voi erotella maa-aineksesta, sovitaan vastaanottopaikan kanssa jätteellisen maa-aineksen toimittamisesta.

Puhdistustyö katsotaan päättyneeksi, kun haitta-ainepitoinen maa-aines on poistettu siten, että puhdistustavoitteet täyttyvät.

Kaivannot viimeistellään maanomistajan edellyttämällä tavalla.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Rakentamisen vuoksi kaivettavia haitta-ainepitoisia maa-aineksia esitetään mahdollisesti hyödynnettävän suunnittelualueen kaivantojen täytöissä, mikäli niiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot. Haisevaa maa-ainesta ei hyödynnetä. Hyötykäytön tarve arvioidaan töiden aikana.

Maa-ainesta, jossa esiintyy mineraalista ainesta, tiiltä tai betonia, alle 10 til.-%, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä. Muulla tavoin jätepitoista maa-ainesta ei esitetä hyödynnettävän.

Haitta-ainepitoista maa-ainesta voidaan hyödyntää vain tämän yleissuunnitelman suunnittelualueen kaivantojen täyttöihin.

Haitta-ainepitoisia maa-aineksia ei hyödynnetä alle 0,5 m etäisyydellä mahdollisista putkilinjoista.

Haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan hyödyntää vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa, eli orsi- ja pohjavesikerrosten yläpuolella. Hyödynnettävän haitta-ainepitoisen maakerroksen yläpuolella tulee olla 0,5 m paksuinen kerros haitta-aineettomia maa-aineksia tai muita rakennekerroksia.

Hyödynnettävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista tulee ottaa edustavia näytteitä ja haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää laboratoriossa.

Alueet ja syvyydet, joilla haitta-ainepitoisia maa-aineksia hyödynnetään, tulee dokumentoida ja esittää puhdistuksen loppuraportissa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Öljyhiilivetypitoisuuksia sekä metalleja ja puolimetalleja määritetään laboratorioanalyysein. Lisäksi kohteessa käytetään PetroFlag-kenttäanalyysejä ja/tai XRF-kenttämittaria kaivun ohjaamiseen.

Puhdistustyön laadunvalvonnasta vastaa kohteelle valittu ympäristötekninen valvoja.

Kaivun jälkeen pilaantuneen maan kaivannon pohjan ja seinämien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä.

Puhdistuksen lopputulos esitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportissa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin muovinen huomioverkko tai vastaava hyvin erottuva rakenne.

Eristysrakenteille ei arvioida olevan tarvetta, sillä kohteen maaperässä ei ole todettu herkästi kulkeutuvia haitta-aineita. Mikäli puhdistuksen aikana todetaan merkittäviä pitoisuuksia kulkeutuvia haitta-aineita, joita ei voida poistaa, suunnitellaan kohteeseen soveltuva eristysrakenne ja keskustellaan eristyksestä ympäristöviranomaisen kanssa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään ja työmaa-alue merkitään selvästi, alueelle tuodaan pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovat kyltit. Alueella työskentelevillä sekä vierailevilla tulee olla asianmukaiset suojavaatteet.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Haitta-ainepitoisten massojen välivarastointialueiden maaperä suojataan tai tutkitaan ja tarvittaessa puhdistetaan työn päätyttyä.

Sääolosuhteet, kuten kuivuus, voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan puhdistustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Tarvittaessa kasalla olevia haitta-ainepitoisia massoja pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen leviäminen sadevesien mukana estetään tarvittaessa peittämällä mahdolliset maa-aineskasat.

Kiintoainetta sisältävien kaivantovesien esiintymiseen varaudutaan ennalta. Kaivantovesissä voi olla myös öljyhiilivetyjä.

Suunnitelmassa on otettu huomioon tavanomainen työsuojelullinen varautuminen maanrakennustyömailla ja pilaantuneen maaperän puhdistuskohteissa.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Suunnitelmassa on esitetty tavanomaisia poikkeuksellisia tilanteita sekä toimenpiteitä niihin varautumiseksi.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Puhdistuksen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallisesti ennen töiden aloittamista. Samalla ilmoitetaan puhdistustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot, työn aikataulu ja työhön osallistuvien tahojen yhteystiedot.

Puhdistuksesta vastaava vastaa muusta tarpeelliseksi katsomastaan tiedotuksesta tarvittaessa yhdessä ympäristöteknisen valvojan kanssa.

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutöiden aikana kirjanpitoa, johon merkitään vähintään alla esitetyt asiat. Kirjanpito pidetään ajan tasalla puhdistuksen aikana.

Kaivutöiden valmistuttua työstä laaditaan loppuraportti. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi.

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan. Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi tarkemmin puhdistuksen päätyttyä.

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyöt tehdään vuoden 2026 aikana.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuuli 5.10.2026 päivätyllä kirjeellä kiinteistön omistajaa ilmoitusasiakirjoista. Kiinteistön omistaja toimitti vastineensa 8.10.2026:

Lausunto pilaantuneen maanperän kunnostusilmoituksesta osoitteessa Visbynkatu 3, (kiinteistöillä 91-45-9908-26, 91-45-183-1, 91-45-9901-0), HEL 2026-016321, 8.10.2026.

Vastineessa Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu ilmoittaa tutustuneensa pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevaan ilmoitukseen koskien kohdetta Visbynkatu 3 (kiinteistöt 91-45-9908-26, 91-45-183-1, 91-45-9901-0) ja toteaa seuraavaa:

Mikäli vuokra-alueella vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuneisuus jatkuu vuokra-alueen ulkopuolelle, vastaa vuokralainen myös tämän puhdistamisesta. Mikäli pilaantuminen jatkuu vuokrattuna olleen kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta ilmoitettava tämän ulkopuolisen kiinteistön omistajalle ja haltijalle sekä sovittava näiden kanssa tarvittavista toimenpiteistä.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelulle, jotta voidaan varmistua riittävästä tiedonkulusta maaperän tilan osalta. Raporttiin tulee liittää tiedot toteutuneesta massojen hyötykäytöstä.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Toyota Auto Finland Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Visbynkatu 3:ssa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueen maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. (YSL 135 §)

2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

4. Jos kohteessa todetaan rakennusjätettä sisältävää maata, on kyseisestä maa-aineksesta otettava maanäytteitä, joista on selvitettävä luotettavalla menetelmällä asbestin esiintyminen. Asbestin esiintymistä ei tarvitse selvittää, jos voidaan esittää rakennusjätteen olevan peräisin ennen 1920-lukua tai vuoden 1993 jälkeen tehdyistä rakenteista tai 1.4.1995 jälkeen puretuista rakenteista. (JL 12, 13 §, YSL 6, 16, 172 §)

5. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

7. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)

8. Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen tai muilta alueilta/syvyyksiltä/haitta-aineiden osalta, joita ei ole aiemmin tutkittu riittävän kattavasti. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä / laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §, VNa 214/2007 2 §) 

9. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa 214/2007 5 §, YSL 6 ja 209 §)

10. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

12. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

13. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma 2 viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

14. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

15. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää. (JL 13 §)

16. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

17. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 15,17 §)

18. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §) 

19. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

20. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

21. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

22. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §) 

Veden tutkiminen ja käsittely

23. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

24. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

25. Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172, YSA 41 §) 

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

26. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

27. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

28. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

29. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

30. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

31. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

32. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

33. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 

Pohjaveden tarkkailu ja/tai huokoskaasujen tarkkailu

34. Näytteenoton tulosten sekä puhdistuksen aikaisten maaperän ja tutkimustulosten ja muiden havaintojen perusteella on tehtävä arvio pohjaveden ja/tai huokoskaasun tarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma pohjavesitarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. pohjavesi ja/tai huokoskaasuputkien paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 6, 7, 14, 136 §)

Tiedottaminen ja raportointi

36. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §) 

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Maanomistajan lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon. 

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen puhdistustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. 

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-6)

Kohteen puhdistustavoitteet perustuvat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin ja vuokralaisen ja maanomistajan väliseen sopimukseen. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Puhdistamista on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Asbestia on käytetty rakentamisessa 1920-luvulta lähtien vuoden 1993 loppuun, jolloin sen käyttö pääasiassa kiellettiin. Asbestipurun sääntely astui voimaan 1.4.1995. Rakennusjätteessä saattaa esiintyä asbestia, jos se on peräisin vuosien 1920-1994 välillä rakennetusta tai ennen 1.4.1995 puretusta kohteesta. Maa-aineksen seassa esiintyvän asbestin tunnistaminen on tärkeää, koska hienojakoinen asbestikuitu aiheuttaa terveysvaaran, mikäli kuituja pääsee ilmaan hengitettävässä muodossa esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä. Purku- ja maantäyttötöiden seurauksena, tai ajan kuluessa pehmenneet ja pulveroituneet asbestipitoiset materiaalit voi olla vaikea erottaa sekalaisen täyttömaan seasta silmämääräisesti. Maaperässä esiintyvät yksittäiset rakennusjätteen kappaleet, tai suuremmat erikseen purettavissa olevat rakenteet eivät lähtökohtaisesti aiheuta tarvetta maaperän asbestiselvitykselle, eikä myöskään, jos todettu rakennusjäte koostuu sellaisista jätejakeista, joissa asbestia ei tiedetä käytetyn.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7-10)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.   

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska ilmoituksen mukaan haitta-aineiden esiintymisalueeseen liittyy epävarmuutta.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Pilaantuneisuuden tutkimisella ja rajauksella varmistetaan, että maaperä on puhdistettu riittävästi. Kynnysarvo toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa. 

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 11 ja 12)

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Luonnollista taustapitoisuutta ei hyväksytty herätearvoksi, koska ilmoituksessa luonnonmaakerrokseksi on esitetty täyttökerroksen alapuolinen savikerros, jossa ei ole tutkimuksissa todettu kynnysarvojen ylityksiä.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräyksille 13-14)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. 

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 15-22)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi seulomista tulee tehdä vain alueella, jolla on siihen lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 23-25)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 26-28)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 29-31)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa. Luonnollista taustapitoisuutta ei hyväksytty herätearvoksi, koska ilmoituksessa luonnonmaakerrokseksi on esitetty täyttökerroksen alapuolinen savikerros, jossa ei ole tutkimuksissa todettu kynnysarvojen ylityksiä.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 32-33)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. 

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Määräyksessä on huomioitu Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto.

Pohjaveden ja/tai huokoskaasun tarkkailu (perustelut määräykselle 34)

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla ennen ja jälkeen puhdistamisen, varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut maa-aines tai orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella tai haittaa terveydelle.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 35-37)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. 

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistamistoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta. Määräyksessä on huomioitu Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 27, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.