Opetussuunnitelman muutos, suomenkielisen perusopetuksen A1- ja A2-kielen tuntijako

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä opetussuunnitelman muutokset A1-kielen tuntijakoon vuosiluokilla 1 ja 2 sekä A2-kielen tuntijakoon vuosiluokilla 3–9.

Ensimmäiseltä vuosiluokalta alkavassa A1-kielessä siirrytään valtakunnalliseen tuntijakoon. A1-kieltä opetetaan yksi tunti viikossa vuosiluokilla 1 ja 2. Vuosiluokilla 3–7 valinnaisen A2-kielen opetus toteutetaan valinnaisten opintojen sisällä siinä määrin kuin se on mahdollista. Vuosiluokilla 8 ja 9 valinnaista A2-kieltä opiskelevalla oppilaalla on halutessaan mahdollisuus opiskella myös muita valinnaisia aineita yksi tunti viikossa. (liite 1).

Muutos astuu voimaan 1.8.2027.

Tällä päätöksellä kumotaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston 19.5.2026 (§ 27) tekemä päätös A1-kielen tuntijaon osalta.

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (286/2024) ja perusopetusasetus (287/2024) määrittelevät kunkin oppiaineen ja vuosiluokan viikoittaisen opetustuntien vähimmäismäärän.

Liitteessä 1 esitetyn mukaisesti A1-kielessä siirrytään valtakunnalliseen tuntijakoon. Vuosiluokkien 1 ja 2 Helsingin kaksi A1-kielen lisätuntia siirretään valinnaisen A2-kielen opiskeluun vuosiluokilla 8 ja 9. Valinnaista A2-kieltä opetetaan edelleen yksi vuosiviikkotunti yli valtakunnallisen tuntijaon, mutta tuntijakomuutoksen jälkeen A2-kieltä opiskelevalla on lisäksi halutessaan mahdollisuus opiskella muita valinnaisia aineita yksi vuosiviikkotunti sekä 8 että 9 vuosiluokalla. Tällä päätöksellä kielten opiskelu ei vähene, vaan resurssit kohdennetaan vaikuttavammin ottaen huomioon oppilaiden opetus ja koulupäivän rakenne. Helsingissä opetetaan A2- ja B1- kieltä edelleen yli valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän.

Helsingin suomenkielisissä peruskouluissa A1-kielen opetus aloitettiin ensimmäiseltä vuosiluokalta Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston 24.4.2018 (§ 20) päätöksen mukaisesti 1.8.2018 ennen valtakunnallista uudistusta. Kun A1-kielen opetus varhennettiin valtakunnallisesti alkamaan ensimmäiseltä luokalta 1.1.2020, säilytettiin Helsingin suomenkielisessä perusopetuksessa myös paikalliset lisätunnit. Tämän seurauksena A1-kieltä on opetettu vuosiluokilla 1 ja 2 kaksi vuosiviikkotuntia kummallakin vuosiluokalla, mikä ylittää valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa A1-kieltä opetetaan valtakunnallisen tuntijaon mukaisesti.

Esitys perustuu kokonaisarvioon viime vuosien tuntijakomuutoksista sekä niiden vaikutuksista oppilaiden oppimiseen ja koulupolkuun. Viime vuosina erityisesti alakoulun opetukseen on kohdennettu lisäresursseja. Vuosiluokilla 1–6 on tullut kaksi valtakunnallista ja kaksi Helsingin omaa lisätuntia äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen eli yhteensä neljä vuosiviikkotuntia. Yksi näistä tunneista on sijoitettu 1 vuosiluokalle. Matematiikan opetusta on vahvistettu lisäämällä valtakunnalliseen tuntijakoon yksi vuosiviikkotunti toiselle vuosiluokalle. Nyt esitetyssä tuntijakomuutoksessa huomioidaan se, että alkuopetuksen oppilaiden koulupäivän pituus pysyy tasapainoisena.

Muutoksella tavoitellaan opetuksen resurssien nykyistä vaikuttavampaa kohdentamista koko perusopetuksen ajalle. Lisäämällä mahdollisuuksia opiskella sekä valinnaista A2-kieltä että muita valinnaisaineita vuosiluokilla 7-9, vahvistetaan yläkoulun oppilaiden oppimista, opiskelumotivaatiota ja kouluun kiinnittymistä. Tuntijakomuutos tukee kielten opiskelun jatkuvuutta ja kannustaa oppilaita opiskelemaan vieraita kieliä myös yläkoulussa. Esitys ei vaikuta taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien määrään tai niiden valitsemiseen.

Varhaista kielikasvatusta toteutetaan Helsingissä jo ennen perusopetuksen alkua. Helsingissä on kehitetty esiopetuksen kielimaistiaisia ja kielirikasteista esiopetusta systemaattisesti. Mahdollisuudet oppia kieliä varhaisessa vaiheessa säilyvät Helsingissä ja kielenoppimisen hyödyt opinpolun alkuvaiheessa huomioidaan.

Tuntijakomuutos on kieltenopetuksen strategian toimenpide-esitys. Kieltenopetuksen strategiassa on nostettu esiin yläkoulun oppilaiden kieltenoppimisen ja motivaation tukeminen sekä huomioitu valinnaisten kielten opiskelun väheneminen yläkoulussa.

Tuntijakomuutos on kustannusvaikutuksiltaan neutraali.

Kieltenopetuksen strategian ja sen toimenpide-esitysten valmistelussa on kuultu esiopetuksessa olevia lapsia, oppilaita ja opiskelijoita. Lisäksi opettajat ja johtokunnat ovat voineet kommentoida esitystä vastaamalla kyselyyn. Tuntijakomuutoksen osalta kommenteissa nousi esille pitkien koulupäivien aiheuttama kuormitus mutta varhaisen kielenoppimisen tärkeyttä korostettiin myös.

Kyselyssä kysyttiin vastaajien näkemystä A1-kielessä valtakunnalliseen tuntijakoon siirtymisestä. Peruskoulun opettajista 71 % kannatti esitystä, 9 % oli neutraaleja ja kielteisiä oli 19 %. Peruskoulujen johtokunnista 75 % kannatti esitystä,13 % oli neutraaleja ja kielteisiä oli 12 %. Peruskoulujen oppilaskunnista 43 % kannatti esitystä, 30 % oli neutraaleja ja kielteisiä oli 27 %. Kyselyiden yhteenveto on liitteessä 3.

Lapsivaikutusten arviointi

Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet on suunniteltu valtakunnallisen tuntijaon mukaisesti ja A1-kielen tavoitteet on mahdollista saavuttaa valtakunnallista tuntijakoa noudattamalla. Etenkin harvinaisempien A1-kielten kohdalla osa oppilaista voisi hyötyä suuremmasta tuntimäärästä, koska kieltä ei kuule arkielämässä toisin kuin englantia.

Alakoulun opetukseen on lisätty tunteja niin matematiikkaan kuin äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Valtakunnallisesti on haluttu panostaa näihin perustaitoihin, jotka ovat kaiken oppimisen edellytys. Tämä on Helsingissä erityisen tärkeää, sillä 28 % oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä. Alkuopetuksen oppilaiden koulupäivien rakenne säilyy muutoksen jälkeen pedagogisesti tarkoituksenmukaisena ja ikätasolle sopivana. Hyvä pohja kielten oppimiselle saadaan pedagogisesti laadukkaalla opetuksella ja huomioimalla lasten koulupäivän tuoma kokonaiskuormitus. Varhainen kielikasvatus alkaa Helsingissä jo esiopetuksen aikana, mikä vahvistaa lasten kiinnostusta kieltenoppimiseen.

Yläkoulun oppilaiden osalta tuntijakomuutos lisää oppilaiden valinnanmahdollisuuksia ja muutoksessa oppilaiden yksilöllisten tilanteiden huomioiminen on aiempaa paremmin mahdollista.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön (21.1.2026 § 8) mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää kaupunkitasoisen varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetuksen opetussuunnitelman, aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman sekä kaupunkitasoisten opetussuunnitelmien ja muiden opetuksen järjestämiseen liittyvien suunnitelmien hyväksymisestä (luku 15 § 2 mom. 2)

Päätös tullut nähtäväksi 05.11.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.