Poikkeaminen, Taka-Töölö

HEL 2026-011747
Asialla on uudempia käsittelyjä

Taka-Töölö, Mannerheimintie 102, poikkeamishakemus

§ 137

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 513 tonttia 74 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 7995 seuraavasti:
  • Liikerakennusten korttelialueella (AL) sijaitsevalla tontilla saadaan jatkaa pienvarastotoimintaa pysyvästi. Pienvarastotoiminnalle on myönnetty väliaikainen lupa 15.9.2015 sekä 9.5.2023.
  • Tontin rakennusoikeus ylittyy 3183 k-m2 (70 %), jolloin kokonaiskerrosala on 7733 k-m2. Rakennusoikeus on ylitetty jo nykyisellään aiempien väliaikaisten poikkeamispäätösten myötä eikä rakennusta olla poikkeamisen seurauksena laajentamassa.
  • Tontille osoitetaan vähintään 4 autopaikkaa, kun asemakaavan mukainen autopaikkavaade on 1 ap/ 350 k-m2 eli yhteensä 22 ap.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

  • Kadulle avautuvien tilojen tulee säilyä liiketiloina ja niiden toiminnan edellytykset tulee säilyttää.
  • Huoltoajo on järjestettävä tontilta.
  • Julkisivujen ikkunoita ei saa peittää ja julkisivuihin ei saa tehdä kaupunkikuvallisesti merkittäviä muutoksia.
  • Katutilaan näkyvien talon sisäisten muutosten tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia.

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa. 

Hakija

Pelican FI PropCo 1 Oy

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 513 tontti 74

Hakemus

Hakija hakee pysyvää lupaa pienvarastotoiminnan (7733 k-m2) toteuttamiseen tontilla poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7995 siten, että

  • Kaavassa osoitetulle liikerakennusten korttelialueelle (AL) sallitaan pienvarastotoiminnan sijoittuminen.
  • Poiketaan asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta siten, että sallittu kerrosala ylitetään yhteensä 3183 k-m2:llä (70 %). Rakennusoikeus on ylitetty jo nykyisellään aiempien väliaikaisten poikkeamislupien myötä eikä rakennusta olla poikkeamisen seurauksena laajentamassa.
  • Poiketaan asemakaavassa osoitetusta autopaikkojen lukumäärästä (1 ap / 350 k-m2) siten, että tontille toteutetaan 4 ap.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että ennen pienvarastotoimintaa rakennus on ollut vähäisellä käytöllä ja tyhjillään, eikä asemakaavan mukaista käyttöä ole löytynyt. Pienvarastotoiminta on mahdollistanut rakennuksen säilymisen, kun rakennus pysyy käyttökunnossa eikä sitä uhkaa purkaminen. Käytön laajentuminen kellaritiloihin on tyhjillään olevan tilan hyötykäyttöä. Olemassa olevan rakennuksen kerrosala ylittää asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden 3183 kem2, johtuen alkuperäisestä laskentatavasta, jossa ylä- ja alakellareita sekä osaa ensimmäisen kerroksen tiloista ei laskettu kerrosalaan. 

Pääosa pienvarastotoiminnan käyttäjistä on lähiseudun asukkaita. Ympäristön asuntokanta on vanhaa, eivätkä täytä nykypäivän vaatimuksia varastotiloille. Tähän tarpeeseen pienvarastotoiminta vastaa. Toiminta ei aiheuta haittaa ympäristölle ja liikennemäärät ovat vähäisiä. Lähellä oleva pienvarasto vähentää autoliikennettä verrattuna kauempana oleviin varastopalveluihin. Pienvarastopalvelu pitää keskustan vanhoine rakennuksineen houkuttelevana asumisalueena. Autopaikkavaateesta poikkeamista hakija perustelee sillä, että pienvarastotoiminnalla ei ole tarvetta asemakaavan mukaiselle määrälle autopaikkoja. Pysäköinnille varatut tilat on muutettu lastaus ja varastokäyttöön.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 3.12.2024 (§ 680) määräämä rakennuskielto (nro 12927) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön 11.12.2026 saakka.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.8.1982 vahvistettu asemakaava nro 7995. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka sijaitsee liikerakennusten korttelialueella AL. Asemakaavan mukaan tontin rakennusoikeus on 4550 k-m2. Tontille saa rakentaa kuusikerroksisen rakennuksen. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden on oltava +32,30. Autopaikkoja on sijoitettava vähintään 1 ap/120 k-m² asuinkerrosalaa, 1 ap/150 k-m² asiakaspalvelua ja vähintään 1 ap/350 k-m² liike-, toimisto- ja niihin verrattavaa kerrosalaa kohti. Korttelialueella ei pihamaille saa sijoittaa autopaikkoja eikä jätehuollon tiloja. Pihan alle on merkitty maanalaisen pysäköintitilan rakennusala. Piha on merkitty osittain istutettavaksi tontinosaksi, joka on varattava oleskelua ja leikkipaikkoja varten.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi merkinnällä C2: Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.

Taka-Töölön kerrostaloalue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Tontti sijaitsee Taka-Töölössä Mannerheimintien ja Päivärinnankadun kulmauksessa. Kuusikerroksisen, alun perin Finnairin toimitaloksi vuonna 1972 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ehojoki. Talo oli valmistumisaikanaan ympäristöstään selvästi poikkeava, modernistinen liike- ja toimistorakennus. Rakennuksen julkisivuissa on ikkunalliset, viistetyt betonielementit. Alue on tiivistä kantakaupungin korttelirakennetta. Katutasossa toimii elintarvikekauppa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (3.9.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. 

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta sekä kaupunginmuseolta. 

Lupa- ja valvontavirasto toteaa lausunnossaan (9.9.2026) ettei sillä ole huomautettavaa poikkeamislupahakemuksesta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (28.9.2026) puoltavansa poikkeamisen hyväksymistä.  Ennen vuonna 2015 myönnettyä poikkeamispäätöstä kohteella järjestettiin katselmus, johon osallistui myös kaupunginmuseon edustaja. Rakennuksesta sovittiin tehtäväksi suppea rakennushistoriaselvitys ja dokumentointi. Katselmuksessa todettiin, että rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot liittyvät pääasiassa talon käyttöhistoriaan ja tarinoihin. Kaupunginmuseo puolsi tuolloin poikkeamishakemuksen hyväksymistä. Edellä mainituin perustein kaupunginmuseo puoltaa nyt myös pysyvän poikkeamisen hyväksymistä Mannerheimintie 102 asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta ja muista haetuista kaavamääräyksistä.

Päätöksen perustelut

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle eikä sitä pidetä vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska haettu liiketoiminta parantaa alueen palvelutasoa. Kaavassa osoitetulle liikerakennusten korttelialueelle (AL) sallitaan pienvarastotoiminnan sijoittuminen. Elintarvikekauppa jatkaa katutasossa nykyisellä paikallaan. Ylä- ja alakellarin sekä osan 1. kerroksen tilojen käyttö pienvarastotoimintaan käyttöön on tarkoituksenmukaista.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden osalta siten, että sallittu kerrosala ylitetään 3 183 k-m²:llä (70 %), jolloin kokonaiskerrosala on yhteensä enintään 7 733 k-m². Rakennusoikeus on kuitenkin ylitetty jo nykyisellään ja poikkeaminen ei aiheuta kerrosalan lisäämistä nykyisestä. 

Pienvarastotoiminta ei edellytä kaavan mukaista autopaikkojen rakentamisvelvoitetta täysimääräisenä, joten asemakaavassa osoitetusta autopaikkojen lukumäärästä (1 ap / 350 k-m2, yhteensä 22 ap) poiketaan siten, että tontille osoitetaan 4 ap. Rakennuspaikan keskeinen sijainti liikepaikkana kaupungissa sekä vuosia jatkunut vallinnut tila autopaikkojen määrän suhteen mahdollistaa tässä tapauksessa poikkeamisen autopaikkojen määrästä.

Poikkeamiselle on tarpeen asettaa ehdoksi alueen palvelutason turvaamiseksi ja kaupunkikuvallisten edellytysten johdosta seuraavaa:

  • Kadulle avautuvien tilojen tulee säilyä liiketiloina ja niiden toiminnan edellytykset tulee säilyttää.
  • Huoltoajo on järjestettävä tontilta.
  • Julkisivujen ikkunoita ei saa peittää ja julkisivuihin ei saa tehdä kaupunkikuvallisesti merkittäviä muutoksia.
  • Katutilaan näkyvien talon sisäisten muutosten tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja alueen palvelutason parantaminen. 

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Päätös tullut nähtäväksi 04.11.2026

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 137 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia
  • muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJE LAINVOIMAISUUSTODISTUKSEN HANKKIMISESTA

Pöytäkirjan 137 §.

Rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen tai suunnittelutarveratkaisun perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu on tullut lainvoimaiseksi.

Päätös on lainvoimainen, kun valitusaika on päättynyt ja päätöksestä ei ole valitettu tai kun päätöksestä tehty valitus on lopullisesti ratkaistu.

Lainvoimaisuustodistuksen saa valitusviranomaiselta (Helsingin hallinto-oikeus).

Lainvoimaisuustodistusta pyydettäessä on Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamoon toimitettava viranomaisen päätös, päätökseen liitetty valitusosoitus ja tieto asian tiedoksiannosta (julkipanoilmoitus, kuulutus). Lainvoinmaisuustodistuspyynnön tekemiseen voi käyttää oheista lomaketta ja sen voi toimittaa muiden asiakirjojen kanssa hallinto-oikeudelle sähköpostitse, postitse tai viemällä paikan päälle. Käsittelyaika hallinto-oikeudessa on noin kaksi viikkoa. Pyynnön voi toimittaa jo ennen valitusajan päättymistä, jolloin todistus annetaan valitusajan päätyttyä. Todistus toimitetaan pyynnön mukaisesti joko sähköpostilla tai postiennakkolähetyksenä. Sen voi myös noutaa itse hallinto-oikeudesta.

Julkipanoilmoituksen voi pyytää Helsingin kaupungin kirjaamosta, sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi, puhelin 09 310 13700 tai käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13.

Helsingin hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42069 (kirjaamo)

 
 
 
Päiväys ___/___
LAINVOIMAISUUSTODISTUSPYYNTÖ

Oheiselle poikkeamispäätökselle / suunnittelutarveratkaisulle pyydetään merkitsemään päätöksen lainvoimaisuus.

Todistuksen pyytäjän yhteystiedot:

Nimi:
_____________________________
Puh:
_____________________________
Sähköposti:
_____________________________
Osoite:
_____________________________

Todistuksen toimitus:

[  ]
sähköpostitse yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen
[  ]
postiennakkona yllä olevaan osoitteeseen
[  ]
nouto Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta
 

Pyynnön liitteenä toimitetaan:

  • Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu
  • Valitusosoitus
  • Selvitys asian tiedoksiannosta (julkipanoilmoitus, kuulutus)

Päättäjä

Nimi
Rikhard Manninen

Titteli
Maankäyttöjohtaja

Lisätietojen antajat

Nimi
Jenna Jäminki

Titteli
Erityisasiantuntija

Nimi
Santeri Nuotio

Titteli
Arkkitehti

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Ympäristökartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Asemakaavaote
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, tai joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan tai elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuden, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. (Julkisuuslaki § 621/1999, Laki sähköisen viestinnän palveluista § 917/2014, Tietosuojalaki § 1050/2018, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista § 812/2000, Potilaslaki § 785/1992, Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista § 1397/2016 ). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.