Lausuntopyyntö, ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset, kausityöntekijät, työ- ja elinkeinoministeriö

Pormestari päätti antaa seuraavan lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta.

Lausunto

Helsingin kaupunki kannattaa muutoksia, jotka ehkäisevät työperäistä hyväksikäyttöä ja mahdollistavat siihen puuttumista. Esitysluonnos ulkomaalaislain muuttamisesta edistää tavoitetta, mutta esitettyjen muutosten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Helsinki kannustaa työ- ja elinkeinoministeriötä valmistelemaan nopealla aikataululla myös muita ja vaikuttavia lainsäädäntötoimia työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Helsinki kannattaa muutosehdotusta, jossa työnantajan tulisi antaessaan työsuhdetta koskevia tietoja myös vakuuttaa, ettei ole perinyt työntekijältä maksuja työsuhteen solmimisesta (71 § ja 71 b §). Kynnysrahojen tai muiden työsuhteeseen kuulumattomien maksujen perimisen kielto kuuluu työsuhteiden perusteisiin ja on hyvä, että se lisätään myös lupaedellytykseksi. Pelkkä työnantajan vakuutus ei itsessään ratkaise kynnysrahojen tai muiden vastaavien maksujen ongelmaa. Lainsäädäntöä tulee jatkossakin kehittää myös kynnysrahojen perimistä ehkäisevillä ja torjuvilla tavoilla.

Helsinki kannattaa ehdotettua sääntelyä, jossa muutetaan Maahanmuuttoviraston oikeuksia tehdä pidättäytymispäätös työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien myöntämisestä tietylle työnantajalle (187 §). On hyvä, että laittomasti tai merkittävästi tai toistuvasti vilpillisesti menetelleen työnantajan kohdalla voidaan pidättäytyä oleskelulupien myöntämisestä. Esitetyt muutokset tilkitsevät nykyisen sääntelyn mahdollisia ongelmia ja mahdollistavat edellä mainitun vakuutuksen huomioimisen pidättäytymispäätöksissä.

Helsingin kaupungilla kertyneen kokemuksen perusteella työehtojen polkeminen ja työperäinen hyväksikäyttö eivät rajoitu pelkästään vain kolmannen maan kansalaisiin. Koska esitysluonnoksessa pidättäytymispäätöksen saanutta työnantajaa käytännössä rajoitetaan vain kolmannen maan kansalaisen palkkaamisessa, on riskinä, että haavoittuvassa asemassa olevaan ulkomaalaisväestöön kuuluvien henkilöiden hyväksikäyttö saattaa kohdistua aiempaa enemmän haavoittuvassa asemassa oleviin EU-kansalaisiin turvapaikanhakijoiden lisäksi.

Esitysluonnoksen vaikutusarviossa on arvioitu muutosehdotusten vaikutuksia hyväksikäytön ehkäisyn kannalta. Vaikutusarviossa tulisi arvioida muutosten vaikutuksia myös pidättäytymispäätöksen saavan työnantajan palveluksessa jo olevien ulkomaalaisten kannalta. Esitysluonnoksessa arvioidaan, että pidättäytymispäätöksen saaneen yrityksen palvelukseen ei oletettavasti jätetä hakemuksia, koska kielteinen lopputulos on varma. Yrityksen palveluksessa jo oleva henkilö ei kuitenkaan välttämättä tiedä pidättäytymispäätöksestä ja voi edelleen hakea jatkolupaa yrityksessä työskentelyn perusteella. Todennäköisen kielteisen oleskelulupahakemuksen myötä lakimuutoksilla voi olla vaikutuksia myös Helsingin kaupungille ja hyvinvointialueille sosiaalihuoltolain 12 §:n välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaaminen osalta, mikä tulisi myös huomioida hallituksen esityksessä.

On tärkeää, että maahanmuuttoa ja oleskelulupia koskevat lainsäädäntömuutokset vähentävät johdonmukaisesti työperäisen hyväksikäytön riskejä. Työperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle. Työvoiman saatavuus on yksi suurimmista haasteista, joita Suomi kohtaa tulevina vuosikymmeninä. Julkisen talouden parantamiseen tarvitaan kasvua ja työllisyyttä. Tällä vuosituhannella Helsingissä tapahtunut työllisten määrän kasvu on perustunut lähes yksinomaan ulkomailla syntyneisiin. Työperäisen hyväksikäytön ehkäisy ja torjunta edistävät Suomen mainetta houkuttelevana työskentelymaana.