Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi

Kaupunginhallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Tiivistelmä

Helsingin kaupunki pitää ehdotettuja häiriötilanteita koskevia muutoksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön lainsäädäntöön valtaosin kannatettavina ja tärkeinä. Helsinki onkin aiemmin valmiuslain kokonaisuudistusta koskevan lausunnon yhteydessä esittänyt, että kasvatusta ja koulutusta koskevaan sektorilainsäädäntöön tarvitaan päivitystä häiriötilanteiden osalta.

Ehdotetut muutokset sisältävät kuitenkin kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen kannalta joitakin täsmentämistä vaativia seikkoja. Alla Helsingin kaupunki on vastannut lausuntopyynnössä esitettyihin nimenomaisiin kysymyksiin sekä koostanut muita kaupungin kannalta keskeisiä havaintoja asiakokonaisuuteen liittyen.

On myös huomioitava, että häiriötilanteissa esimerkiksi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollon henkilöstöä voidaan tilanteen vaatiessa kohdentaa sairaanhoidollisiin tehtäviin perhe- ja sosiaalipalvelujen jatkuvuussuunnitelman mukaisesti. Hallituksen esityksen tavoitteena on turvata lasten terveys ja turvallisuus, mutta ehdotetussa sääntelyssä voisi näkyä selvemmin opiskeluhuollon ja muiden välttämättömien tukipalvelujen järjestäminen ja jatkuvuus häiriötilanteissa.

1. Onko lakeihin ehdotettu häiriötilanteen määritelmä riittävä?

Helsingin kaupunki pitää häiriötilanteen ehdotettua määritelmää riittävänä.

Varhaiskasvatus

1. Huomiot varhaiskasvatuksen järjestämistä ja tuottamista häiriötilanteissa koskevaan 11 b §:ään

Helsingin kaupunki pitää pääsääntöisesti kannatettavana, että häiriötilanteessa olisi hallituksen esityksen luonnoksen mukaan mahdollista poiketa varhaiskasvatuksen aukioloajoista, kasvattaa lapsiryhmien kokoa sekä keventää tilapäisesti varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta yli kolmevuotiaiden osalta (normaalitilanteessa 1 henkilö, jolla on asetuksen mukainen kelpoisuus 7 lasta kohden, ehdotus häiriötilanteissa 1/8).

Nyt ehdotettu tilapäinen henkilöstömitoituksen keventäminen ei välttämättä anna tarpeeksi mahdollisuuksia häiriötilanteessa toimimiseen, jos henkilöstön saatavuus on vakavasti vaikeutunut.

Tulisikin harkita voisiko häiriötilanteissa henkilöstömitoitusta keventää edelleen nyt ehdotetusta ja laajentaa henkilöstömitoituksen keventäminen koskemaan myös alle kolmevuotiaita lapsia.

Aukioloajoista poikkeamisen lisäksi lainsäädäntöön tulisi saada mahdollisuus keskeyttää toiminta yksittäisessä toimipisteessä pakottavasta syystä, jos lasten terveyttä ja turvallisuutta ei voida muuten taata. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastuspalvelujen ja muiden yhteiskunnan kannalta kriittisten palvelujen turvaamisen näkökulmasta on kuitenkin erityisen tärkeää, että huoltajien työssäkäynti mahdollistetaan myös häiriötilanteissa.

11 b §:ssä mainittuja toimivaltuuksia ei tulisi jättää valtioneuvoston asetuksella säädettäviksi. Häiriötilanteet ovat tyypilliseltä luonteeltaan lyhytaikaisia, äkillisiä ja alueellisia tai paikallisia. Varhaiskasvatuksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi häiriötilanteissa olisi erityisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen järjestäjällä (kunnalla) olisi oikeus paikallisella tasolla päättää varhaiskasvatuslain velvoitteista poikkeamisesta lyhytaikaisesti.

Helsingin kaupunki on jäljempänä esi- ja perusopetusta koskevien kommenttien yhteydessä kommentoinut tarkemmin paikallisen päätöksenteon korostunutta tärkeyttä häiriötilanteissa. Paikallisen päätöksenteon tärkeys häiriötilanteissa on korostunut kaikissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa.

Perusopetuslain osalta etäopetukseen siirtymisen toimivalta on tietyissä raameissa annettu Lupa- ja valvontavirastolle. Varhaiskasvatuksen osalta mahdollistetut vain valtioneuvoston asetuksella tapahtuvat toimivaltuudet ovat turhan kankeita äkillisissä häiriötilanteissa. Mikäli paikallinen varhaiskasvatuksen järjestäjätasoinen päätöksenteko ei ole mahdollista, varhaiskasvatuksenkin osalta tulisi mahdollistaa vähintäänkin Lupa- ja valvontavirastolle oikeus päättää 11 b §:n mukaisesta varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta häiriötilanteissa.

2. Huomiot varhaiskasvatuksen varautumista koskevaan 11 c §:ään

Helsingin kaupunki toteaa, että varhaiskasvatuksen yksityisille palveluntuottajille tulisi asettaa vastaava varautumisvelvollisuus kuin yksityisille opetuksen järjestäjille on asetettu hallituksen esityksen nykyisessä luonnoksessa.

Hallituksen esityksen luonnoksen 11 c §:n 1 momentissa esitetään, että kunnan on varautumisessaan varmistettava "palvelujen jatkuvuuden turvaaminen" myös silloin, jos yksityinen palveluntuottaja ei pysty järjestämään tai tuottamaan varhaiskasvatusta häiriötilanteissa.

Helsingissä yksityisessä varhaiskasvatuksessa on yli 3 000 lasta, mikä vastaa noin 10 prosenttia Helsingissä varhaiskasvatuksessa kokonaisuudessaan olevista lapsista.

Edellä mainittu kunnan velvollisuus varmistaa "palveluiden jatkuvuuden turvaaminen" jää tarkemmalta käytännön sisällöltään turhan epäselväksi. Epäselväksi jää esimerkiksi se, pitääkö kunnan varautua siihen, että se ottaa omiin varhaiskasvatuksen toimipisteisiinsä kaikki yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevat lapset sellaisessa tilanteessa, jossa vaikkapa kaupungin alueella yksikään yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja ei pysty järjestämään varhaiskasvatusta häiriötilanteessa.

Häiriötilanteessa ei ole mahdollista sijoittaa yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevia lapsia kunnalliseen varhaiskasvatukseen, kun huomioidaan muun ohella varhaiskasvatukseen vaadittavat tilat, henkilöstön saatavuus ja henkilöstömitoitus. Tästäkin syystä toimiala pitää erittäin tärkeänä, että varautumisvelvollisuus laajennettaisiin yksityisiin varhaiskasvatuksen palveluntuottajiin.

3. Muut huomiot varhaiskasvatusta koskeviin häiriösäännöksiin

Hallituksen esityksen luonnoksessa esitetään, että lapsella on oikeus terveelliseen ja turvalliseen varhaiskasvatusympäristöön, varhaiskasvatuslain 11 §:n mukaiseen ravintoon sekä varhaiskasvatuslain 3 a -luvussa tarkoitettuun varhaiskasvatuksen tukeen myös häiriötilanteiden aikana.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan häiriötilanteita koskevissa säännöksissä tulisi avata nykyistä konkreettisemmin sitä, miten lapsen lääkehoito, vaativat tuen tarpeet tai haastavimmat erityisruokavaliot turvataan häiriötilanteissa.

4. Onko teillä täydennettävää varhaiskasvatusta koskeviin vaikutusarviointeihin?

Helsingin kaupungilla ei ole täydennettävää varhaiskasvatusta koskeviin vaikutusarviointeihin.

Esi- ja perusopetus

1. Huomiot häiriötilanteiden etäopetusta koskevaan 20 l §:ään

Helsingin kaupunki pitää perusteltuna ja tärkeänä, että jatkossa esityksen mukaisella tavalla häiriötilanteessa voitaisiin siirtyä etäopetukseen, jos tämä on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä.

Helsingin kaupunki pitää niin ikään kannatettavana sitä, että etäopetuksen ulkopuolelle on rajattu 20 k §:n 2 momentin mukaiset oppilaat eli esiopetuksen oppilaat, perusopetuksen 1.–3. vuosiluokkien oppilaat, oppilaat, jotka saavat perusopetuslain 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuna oppilaskohtaisena tukitoimena erityisluokan opettajan antamaa opetusta erityisluokassa tai tulkitsemis- ja avustajapalveluita, perusopetuslain 20 i §:n 2 momentissa tarkoitetut toiminta alueittain opiskelevat oppilaat sekä perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetut perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.

Ehdotetun perusopetuslain 20 l §:n 2 ja 3 momenttien mukaan etäopetukseen siirtymisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella tai jos häiriötilanne on paikallinen tai alueellinen ja sen arvioidaan jatkuvan korkeintaan viikon, voi valtioneuvoston asetuksen sijaan Lupa- ja valvontavirasto päättää etäopetuksesta.

Helsingin kaupunki pitää edellä kuvattua etäopetuksesta päättämisen prosessia epätarkoituksenmukaisena. Kaupungin näkemyksen mukaan valtioneuvosto ja Lupa- ja valvontavirasto eivät välttämättä kykene reagoimaan riittävän nopeasti häiriötilanteisiin, jotka ilmenevät paikallisella tai alueellisella tasolla.

Häiriötilanteissa ei ole välttämättä riittävästi aikaa siihen, että valtioneuvosto kerää tilannekuvan ja säätää asetuksella etäopetukseen siirtymisestä tai riittävästi aikaa siihen, että Lupa- ja valvontavirasto kerää tilannekuvan, kuulee opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä tekee päätöksen etäopetuksesta. Menettely vaikuttaa häiriötilanteiden yllätyksellisyyteen sekä todennäköiseen alueellisuuteen peilaten liian hitaalta ja kankealta.

Kunnilla on opetuksen järjestäjinä häiriötilanteen tullessa paras alueellinen tilannekuva ja lainsäädännön tulisi mahdollistaa se, että kunta voi omalla päätöksellään tehdä joustavia paikallisia ratkaisuja, kuten siirtyä häiriötilanteessa etäopetukseen, jos tämä on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Vaihtoehtoisesti asiassa voisi harkita ratkaisua, jossa valtioneuvosto antaa yleisen tason asetuksen, jonka nojalla opetuksen järjestäjä voi tehdä tarvittaessa päätöksen etäopetukseen siirtymisestä.

2. Huomiot opetukseen tehtäviä poikkeuksia koskevaan 20 m §:ään

Helsingin kaupunki pitää 20 m §:ssä esitettyjä opetukseen tehtäviä poikkeuksia häiriötilanteissa kannatettavina. Tältäkin osin poikkeukset on hallituksen esityksen luonnoksessa kuitenkin jätetty valtioneuvoston asetuksen varaan. Helsinki toistaa edellä etäopetuksen kohdalla esitetyt kommentit ja korostaa, että erilaisissa häiriötilanteissa opetuksen järjestäjällä tulisi olla mahdollisimman laaja toimivalta tehdä joustavia paikallisia ratkaisuja kuten esitysluonnoksen muita toteuttamisvaihtoehtoja kuvailevan luvun 5.1. kohdassa esitetään ("Häiriötilanteiden poikkeusten päättäminen paikallisesti").

Alueellisesti eriytyvät käytännöt ja epäyhtenäiset tulkinnat häiriötilanteista voivat heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa, mutta riittävän tarkalla sääntelykehikolla pystytään ohjaamaan opetuksen järjestäjän paikallista toimivaltaa siten, että menettelyt ovat yhdenvertaisia ja oppijoiden edun mukaisia.

Pykälän toisessa momentissa on todettu, että opetuksen järjestäjällä on häiriötilanteidenkin aikana velvollisuus antaa kaikille oppilaille maksuton ateria. Etäopetuksen (20 l §) ja 20 m §:n 1 momentissa tarkoitettujen opetusjärjestelyiden aikana opetuksen järjestäjä voi kuitenkin poiketa häiriötilanteen edellyttämässä laajuudessa perusopetuslain 31 §:n 2 momentissa tarkoitetusta aterian täysipainoisuudesta ja etäopetuksessa ohjatusta ruokailusta. On hyvä, että aterian täysipainoisuudesta poikkeaminen on jätetty (tietyissä raameissa) opetuksen järjestäjän omaan harkintavaltaan.

3. Huomiot aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään

Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevissa perusteluissa on viitattu varhaiskasvatuslain 1 §:ään ja todettu, että varhaiskasvatusta voivat saada myös lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat, myös sitä vanhemmat lapset.

Perusteluissa on jatkoviitattu varhaiskasvatuslakia koskevaan hallituksen esitykseen (HE 40/2018 vp) ja todettu, että edellä mainittu erityinen syy voi olla pienten koululaisten hoidon tarve, jos kunnassa ei esimerkiksi järjestetä perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan on mahdollista, että aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttäminen johtaisi siihen, että "osa lapsista hakeutuisi varhaiskasvatukseen".

Aamu- ja iltapäivätoiminnan mahdollinen väliaikainen keskeyttäminen ja lasten siirtyminen potentiaalisesti varhaiskasvatukseen voi merkittävällä tavalla kuormittaa varhaiskasvatuksen järjestämistä.

4. Huomiot esi- ja perusopetuksen varautumista koskevaan 20 o §:ään

Helsingin kaupunki kannattaa pykälässä esitettyä varautumisvelvollisuuden laajentamista yksityisiin opetuksen järjestäjiin. Helsingissä yksityiset opetuksen järjestäjät ovat merkittävä osa perusopetuksen palveluverkkoa. Ehdotus tukee perusopetuksen ja yhteiskunnan toiminnan jatkuvuutta häiriötilanteissa sekä yhdenvertaistaa eri opetuksen järjestäjien ylläpitämissä oppilaitoksissa opiskelevien oppilaiden asemaa.

Hallituksen esityksen luonnoksen 20 o §:n toisen momentin mukaan kunnan on varautumisessaan varmistettava opetuksen jatkuvuuden turvaaminen silloin, jos yksityinen opetuksen järjestäjä ei pysty järjestämään opetusta häiriötilanteissa.

On ymmärrettävää, että esityksessä korostetaan kunnan velvollisuutta varautua siihen, että yksityisen opetuksen järjestäjän toiminnan estyessä kunnan tulee varmistaa "opetuksen jatkuvuuden turvaaminen". Kunnalle asetetun velvollisuuden käytännön taso jää kuitenkin turhan epäselväksi. Epäselväksi jää esimerkiksi se, pitääkö kunnan varautua ottamaan omiin kouluihinsa oppilaaksi kaikki yksityisten opetuksenjärjestäjien oppilaat tilanteessa, jossa yksikään yksityinen opetuksen järjestäjä ei pysty järjestämään opetusta häiriötilanteessa.

Mikäli yksityiset opetuksen järjestäjät eivät kykene laajamittaisesti järjestämään opetusta häiriötilanteessa, opetukseen vaadittavien tilojen ja henkilöstön saatavuus asettuu Helsingin kaupungilla merkittäväksi haasteeksi.

5. Huomiot aikuisten perusopetusta koskevaan 46 §:n muutokseen

Helsingin kaupunki pitää perusteltuna, että myös aikuisten perusopetuksessa opetus tulee ensisijaisesti järjestää valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. On niin ikään perusteltua, että Opetushallitus voi tarvittaessa antaa määräyksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden noudattamisesta häiriötilanteissa, jos valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden noudattaminen ei ole mahdollista.

Aikuisten perusopetusta järjestetään niin oppivelvollisuusikäisille kuin täysi-ikäisillekin opiskelijoille. Aikuisten perusopetuksen osalta olisikin perusteltua säätää siitä, että häiriötilanteissa varmistettaisiin ensisijaisesti oppivelvollisten opiskelijoiden kouluttaminen. Tällöin sääntely vastaisi myös toisen asteen koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen ehdotettuja muutoksia, joita on aiemmin kommentoitu erillisen lausuntopyynnön myötä.

6. Muut huomiot esi- ja perusopetusta koskeviin häiriösäännöksiin

Jo nykyisellään voimassa olevassa perusopetuslain 23 §:n 3 momentissa todetaan seuraavaa: "Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä."

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan on tärkeää, että perusopetuslain 23 §:n 3 momentin mukainen opetuksen järjestäjän mahdollisuus keskeyttää opetus määräajaksi pakottavan syyn vuoksi säilyy jatkossakin ensisijaisena keinona reagoida häiriötilanteisiin. Toimialan näkemyksen mukaan tällä voidaan ketterästi vastata äkillisiin ja lyhytkestoisiin paikallisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi drooniuhkiin, toimivaltaisen viranomaisen antamiin vaaratiedotteisiin tai sähkön- tai vedenjakelun häiriöihin.

Keskeisenä lähtökohtana tulee edelleenkin olla opetuksen järjestäjän ennakoiva varautuminen erilaisiin tilanteisiin siten, että opetuksen keskeytyminenkin voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää.

Lisäksi Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että häiriötilanteessa opiskeluhuollon palveluja voidaan joustavasti kohdentaa muuttuneen palvelutarpeen mukaisesti. Hallituksen esityksessä opiskeluhuoltoa käsitellään kuitenkin varsin vähän. Opiskeluhuollon asemaa ja palvelujen jatkuvuutta häiriötilanteissa olisi tarpeen tarkastella esityksessä nykyistä selkeämmin. Samalla tulee turvata kiireelliset ja välttämättömät palvelut sekä erityisesti niiden lasten ja nuorten tuki, joiden palvelutarve häiriötilanteessa korostuu.

7. Täydennettävää esi- ja perusopetusta koskeviin vaikutusarviointeihin

Helsingin kaupungilla ei ole täydennettävää esi- ja perusopetusta koskeviin vaikutusarviointeihin.

Helsingin eurooppalainen koulu

1. Huomiot Helsingin eurooppalaista koulua koskeviin häiriösäännöksiin

2. Täydennettävää Helsingin eurooppalaista koulua koskeviin vaikutusarviointeihin

Helsingin kaupungilla ei ole huomioita tai kommentteja Helsingin eurooppalaista koulua koskevien häiriösäännösten ja vaikutustenarviointien osalta.

Vapaa sivistystyö

1. Huomiot kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutusta koskeviin häiriösäännöksiin

Helsingin kaupungilla ei ole lausuttavaa kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutusta koskevien häiriötilanteiden osalta. Helsinki järjestää vapaata sivistystyötä kansalaisopistoissa, joissa ei järjestetä oppivelvollisuuskoulutusta.

2. Huomiot muun vapaan sivistystyön järjestämiseen häiriötilanteissa

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan hallituksen esityksen luonnoksessa on hyvin kuvattu se, että koronapandemian aikana vapaan sivistystyön näkökulmasta ongelmallista oli toimintaa koskevan ohjauksen sekavuus.

Hallituksen esityksessä olisikin hyvä määritellä tarkemmin, koskeeko vapaan sivistyön toimintaa häiriötilanteissa oppilaitoksia vai harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa koskeva ohjaus. Koronapandemian aikana valtion viranomaisten ohjauksessa oli erityisesti vapaan sivistystyön osalta epämääräisyyttä. Valtion viranomaisten taholta tulevan sääntelyn pitäisi olla ennakoivaa sekä johdonmukaista ja häiriötilanteissa ohjauksen tulisi olla niin ikään johdonmukaista ja selkeää.

3. Täydennettävää vapaata sivistystyötä koskeviin vaikutusarviointeihin

Helsingin kaupunki korostaa, että ikäihmiset ovat vapaan sivistystyön suuri ja merkittävä asiakasryhmä, joiden tavoittamiseksi Helsingin kaupungissa suunnataan erityistoimia. Toimialan näkemyksen mukaan vapaata sivistystyötä koskevassa vaikutusten arvioinnissa olisi perusteltua arvioida ikäihmisiin kohdistuvat vaikutukset nykyistä seikkaperäisemmin ja laajemmin.

Helsingissä on esimerkiksi selkeää näyttöä siitä, että koronapandemian aikana käyttöön otetun vapaan sivistystyön etäopetuksen myötä erittäin moni yli 70-vuotias jäi pysyvästi pois oppilaitoksen toiminnasta. Tällaisella pois jäämisellä voi olla ikäihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta merkittäviä kerrannaisvaikutuksia. Korona-ajan kokemuksiin peilaten vaikutusten arviointia olisi hyvä laajentaa ikäihmisten osalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa liitteenä olevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnon määräaika on 14.8.2026. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia, perusopetuslakia, Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Esitys sisältää ehdotukset edellä mainituissa laeissa säädetyn kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen turvaamiseksi erilaisten häiriötilanteiden aikana sekä näihin tilanteisiin varautumiseksi.

Esityksen tavoitteena on turvata varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen mahdollisimman täysimääräinen jatkuminen erilaisissa häiriötilanteissa. Tavoitteena on myös vähentää ja ehkäistä haittoja, joita häiriötilanteet voivat aiheuttaa lasten, oppilaiden, opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan terveydelle ja turvallisuudelle. Samalla pyritään varmistamaan perustuslain 16 §:ssä säädettyjen sivistyksellisten oikeuksien sekä 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen palveluiden toteutuminen myös häiriötilanteiden aikana. Lisäksi esityksen tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa kasvatuksen ja opetuksen järjestäjien sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä vahvistaa varautumisen tasoa koko toimialalla.

Asiasta on saatu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lausunto ja sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan vastaus sähköpostitse. Kaupungin lausunto perustuu saatuihin lausuntoon ja vastaukseen.