Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91–436–3–9-M608 ja 91–17–9901–0, Postiljooninkatu, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Keskisessä Postipuistossa osoitteessa Postiljooninkatu
Päätös
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.
Ilmoitus
Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.
Ilmoituksen tekijä
Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6
Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, johanna.hytonen@hel.fi
Puhdistettavan alueen tiedot
Alue sijaitsee Helsingin 17. kaupunginosassa (Pasila) Keskisen Postipuiston alueella kiinteistöillä määräala 91-436-3-9-M608 ja 91-17-9901-0, jotka omistaa Helsingin kaupunki.
Asian vireilletulo
Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 10.6.2026.
Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Pilaantuneen maaperän puhdistamisen yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Keskinen postipuisto, tilapäinen katuyhteys, Ramboll Finland Oy, 9.6.2026) liitteineen.
Ilmoitusta on täydennetty 12.6.2026 ja 24.6.2026 sähköpostitse mm. tarkennetuilla tiedoilla kynnysarvomaiden hyödyntämisestä, kaivannon kuivattamisesta, pohjavesinäytteenotosta, alueen jätepitoisuudesta sekä nurmialueille suunnitelluista rakennekerroksista.
Aiemmat päätökset ja puhdistamiset
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikön päätös 31.5.2023, § 20 (HEL 2023-004512) pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Pohjois-Pasilassa Eteläisessä Postipuistossa osoitteessa Lähetinkatu.
Kohteeseen on tehty pilaantuneen maan kunnostus vuonna 2023–2024 alueelle rakennetun tilapäisen painejäteviemärin vuoksi. Puhdistamisesta on laadittu raportti: Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, Pohjois-Pasilan tilapäinen painejäteviemäri, Ramboll Finland Oy, 24.10.2024.
Ilmoituksen sisältö
Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:
Alueen sijainti, koko ja maan käyttö
Ilmoitusalueen pinta-ala on noin 6 000 m². Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella värillä rajattuna.
Alueella sijaitsi Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen pääkaatopaikka vuosina 1949–1963. Ennen vuotta 1949 paikalla sijaitsi VR:n oma kaatopaikka. Kaatopaikan pinta-ala on vuoden 1964 ilmakuvan perusteella noin 40 hehtaaria. Rakennusalueen pohjoisosa on entisen kaatopaikka-alueen ulkopuolella, muuten rakennusalue on entisen kaatopaikan alueella. Tutkimusten perusteella alueelle tuodut jätteet ja muut täyttömaat on läjitetty suolle muodostuneen turvekerroksen päälle. Kaatopaikkatoiminnan jälkeen ilmoitusalueen kohdalla on ollut ratapihan raide sekä huoltotie. Vuoden 2009 jälkeen alue on ollut joutomaana.
Alue sijoittuu asemakaavan 11395 (voimaan 1.4.2010) katualueelle. Lisäksi ilmoitusalueen pohjoiskulma sijoittuu pieneltä osalta asemakaavan 12475 (voimaan 6.7.2018) mukaiselle katualueelle. Rakennettava tilapäinen katuyhteys palvelee erityisesti Eteläisen ja Pohjoisen Postipuiston asukkaita. Keskisen Postipuiston alue tullaan kaavoittamaan ja rakentamaan myöhemmin uudelleen.
Tilapäisen katuyhteyden rakennusalue sijoittuu nykyisen asemakaavan mukaisen Lähetinkadun alueelle Postin lajittelukeskuksen itäpuolelle. Lähetinkatua ei ole rakennettu vaan sen kohdalla on tilapäinen kevyenliikenteen raitti. Lähetinkadun nimi on kaavoituksen jälkeen muutettu Postiljooninkaduksi. Katualueen itäreunassa oleva kevyenliikenteen raitti on rajattu pois ilmoitusalueesta, koska se on jo rakennettu eikä sille tulla tekemään rakennustoimenpiteitä.
Täydennyksessä (12.6.2026) on tarkennettu, että ilmoitusalueen eteläpuolella kaivut ulottuvat osittain Eteläisen Postipuiston ilmoituspäätösalueelle, mutta tilapäisen katuyhteyden ilmoitusalue ei ulotu Eteläisen Postipuiston ilmoituspäätöksen alueelle. Eteläisen Postipuiston alueella maaperän puhdistuksessa noudatetaan edelleen Eteläisen Postipuiston ilmoituspäätöstä ja maaperä on nyt rakennettavalta kohdalta jo puhdistettu ilmoituspäätöksen mukaisesti.
Alueelle rakennetaan noin 400 metriä pitkä tilapäinen katuyhteys. Pilaantuneen maan kaivu tapahtuu pääasiassa alueen eteläosassa hulevesiviemäreiden ja uuden paineviemärilinjan rakentamisen yhteydessä.
Katualueen läntisellä reuna-alueella kaivuluiskaan tulee niittykasvillisuus 150 mm sepelikerrokseen. Alue sijaitsee ajoradan ja rakennuksen välissä, eikä sinne ole luontevaa kulkua jalankulkijoille. Nykyisen kevyen liikenteenväylän ja rakennettavan ajoradan väliin tulee kapea erotuskaista. Kaistaan tulee pintaan tiivistettyä paikalta kuorittua pintamaata. Pintamaan alla on kadun ja kevyenliikenteen väylän rakennekerrosten kalliomursketta 0,5 metriä.
Ilmoitusalue rajautuu itäreunasta väliaikaiseen kevyenliikenteenväylään. Kohteen naapurustossa on itäpuolella Ilmalan junavarikko ja länsipuolella Postin lajittelukeskus. Kohteen pohjoispuolella korttelissa 17119 on koulu ja päiväkoti. Kohteen eteläpuolella on rakentamaton kortteli 17102, joka toimii tällä hetkellä pysäköintialueena.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesi
Rakennusalue sijaitsee entisellä suoalueella. Pohjatutkimusten perusteella alueelle tuodut jätteet ja muut täyttömaat on läjitetty suolle muodostuneen turvekerroksen päälle.
Tilapäisen katuyhteyden rakennussuunnitelmaselostuksen mukaan alueen pohjasuhteet ovat seuraavat:
Nykyinen jätetäyttö arvioidaan tehtyjen koekuoppatutkimuksien perusteella ulottuvan noin suunnitelman paalulukemalle 300 saakka. Alueella on pääsääntöisesti noin 1…3 metrin paksuinen pintatäyttö, jonka alapuolella olevan jätetäytön paksuus vaihtelee noin välillä 0,5… 3 metriä. Jätetäytön alapuolella on vaihtelevan paksuinen turvekerros ja sen alapuolella savikerros, joka on paksuimmillaan yli 5 metriä. Suunnitelman paalulukemalle noin 250 saakka maaperässä esiintyy koheesiomaakerroksia, joista ylimpänä on turvekerros, johon todennäköisesti sekoittunut myös jätetäyttöä. Turvekerroksen alapuolella on savikerros, jonka alapuolella on kallionpinnalle kerrostunut hiekka-/moreenikerros. Paksuimmillaan savi-, turve- ja täyttökerrokset ovat suunnitelman paaluvälillä n. 30–180 yhteensä noin 10 m.
Paaluvälillä noin 180–250 savi- ja turvekerrokset ohenevat ja paalulukemalta noin 250 eteenpäin maakerrokset koostuvat kitkamaatäytöistä. Kallio nousee suunnittelualueen pohjoispäässä lähelle maanpintaa. Näillä alueilla maakerrokset ovat ohuempia ja koostuvat kitkamaatäytöistä. Porakonekairauksissa havaittu kallionpinta on paaluvälillä 290-390 noin tasolla +20…+20,5.
Rakennusalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (0109202 Kaivoksela) sijaitsee n. 6 km kohteesta luoteeseen. Kohdealueella on saven yläpuolella orsivesikerros sekä savikerroksen alapuolella oleva pohjavesikerros. Orsivesikerros on nykytilassa pääosin jätetäytössä.
Orsiveden pinnankorkeudet ovat suunnittelualueen eteläosassa olevan havaintoputken PVP07-10 perusteella vaihdelleet vuosien 2010–2024 aikana tasovälillä +18,10…+20,15 (korkeusjärjestelmä N2000).
Kohdealueen länsipuolella n. 500 metrin päässä on lähin pintavesi Haaganpuro, joka on taimenpuro.
Haitta-aineita koskevat tiedot
Lähetinkadun alueelle on tehty vuonna 2006 pilaantuneisuustutkimus, jonka tutkimuspisteitä on sijoittunut myös tilapäisen katuyhteyden ilmoitusalueelle. Tutkimuksesta on laadittu raportti: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto, Senaatti-kiinteistöt, Pilaantuneisuustutkimus, Kortteli 17097 Lähetinkatu ja Ilmalanrinteen katualueen pohjoisosa, Ramboll, 2.11.2006.
Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella jätetäyttö sisältää useita erilaisia jätejakeita, kuten puuta, lasia, metallia, tiiltä ja rakennusjätettä. Kaivettavan jätetäytön seassa voi esiintyä myös asbestia. Nykyinen jätetäyttö arvioidaan aiemmin tehdyn kunnostuksen perusteella ulottuvan noin suunnitelman paalulukemalle 260 saakka. Täydennyksen (24.6.2026) mukaan jätejakeiden määrä jätetäytössä on pääosin 2–10 %, mutta satunnaisesti jätettä voi olla jopa 30 %.
Painejäteviemärin kunnostuksen aikana otettiin useita näytteitä kaivantovesistä. Työn alussa ja lopussa otettiin lisäksi näytteet alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Näytteissä todettiin mm. raskasmetalleja, syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä ja kloorattuja yhdisteitä.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on rajattu vain tilapäisen katuyhteyden rakentamisen ja käytön vaatimaan puhdistustarpeeseen. Tulevaisuudessa väliaikainen katu puretaan ja sen tilalle rakennetaan lopullinen katu kunnallisteknisine rakenteineen. Siinä yhteydessä alueelle tullaan tekemään lopullinen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi.
Rakennettava tilapäinen katuyhteys palvelee vain ajoneuvoliikennettä. Alueella ei ole jalankulkijoita ja katu asfaltoidaan, joten haitta-aineille altistumista suoran kontaktin tai pölyämisen kautta maahan ei voi tapahtua. Rakentamisen vaatimat pilaantuneen maan ja jätteen kaivutoimet eivät vaikuta haitta-aineiden kulkeutumiseen ja/tai orsiveden virtaukseen alueella. Rakentamisella ei ole myöskään heikentävää vaikutusta alueen tai sen lähiympäristön ekologisiin olosuhteisiin.
Riskinarvion mukaan rakennettavan tilapäisen katuyhteyden maaperässä todetusta pilaantuneisuudesta ei aiheudu ihmisten altistumista/terveysriskiä, ympäristöriskiä tai kulkeutumisriskiä, joten maaperän puhdistamiselle ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Siten puhdistustarvetta on vain rakentamisen vaatiman kaivun laajuudessa.
Puhdistustavoitteet
Alueelta poistetaan pilaantuneet maat vain tilapäisen katuyhteyden rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Laajempi kunnostus ei ole tarpeen, koska koko katualue tullaan puhdistamaan myöhemmin lopullisen kadun rakentamisen yhteydessä.
Arvio haitta-ainepitoisten maa-ainesten määrästä
Rakentamisen takia kaivettava massamäärä on suunnitelmien mukaan noin 5 200 m³ktr. Tästä arvioidaan pilaantunutta maata olevan noin 2 000 m³ktr. Pääosa rakentamisen vaatimista kaivuista on alueen länsireunan maapenkereen sekä kadun rakennekerrosten rakentamisen vaatimaa pintatäytön kaivua (noin 4 000 m³ktr). Lisäksi johtokaivantojen ja eteläreunan siirtymärakenteen vaatimia kaivuja tulee noin 1 200 m³ktr.
Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus
Puhdistus toteutetaan massanvaihdolla alueen rakentamisen edellyttämien kaivutöiden yhteydessä ja syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa-aineksilla (pitoisuudet alle alempien ohjearvojen) rakentamisen edellyttämään tasoon. Haitta-aineita sisältävä maa-aines poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen loppusijoituspaikkaan.
Ulkopuolisten pääsy pilaantuneen maaperän puhdistustyömaa-alueille estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.
Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset.
Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun ja välivarastoinnin aikana. Maiden luokittelu tehdään ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella. Maiden luokittelusta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai välivarastoidaan ilmoitusalueelle mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta loppusijoitukseen. Välivarastoitavien kaivumaiden haju- ja pölyämishaittojen sekä haitta-ainepitoisten suotovesien ehkäisemiseksi välivarastokasat peitetään tarvittaessa.
Kaivetut pilaantuneet maat ja jätteet, jotka eivät kelpaa hyödyntämiseen, toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi.
Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätelain 121 §:n mukaisesti ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Siirtoasiakirjoina käytetään lähtökohtaisesti sähköisiä siirtoasiakirjoja, jolloin toteutuneet kuljetus- ja määrätiedot siirtyvät automaattisesti SIIRTO-rekisteriin.
Puhdistaminen lopetetaan, kun ilmoitusalueella saavutetaan rakentamisen vuoksi tehtävä kaivu, kynnysarvopitoisuudet ylittävien kaivumaiden hyötykäyttö on tehty ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on asennettu ja dokumentoitu.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Kaivantojen täytössä hyödynnetään alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, eli ns. kynnysarvomaita. Hyötykäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, koska ne sijoittuvat liikennealueelle vastaavia haitta-aineita sisältävän haisevan jätetäytön keskelle. Maiden sijoitus ei ole lopullinen, koska ne tullaan kaivamaan pois myöhemmin tehtävän kadunrakennuksen yhteydessä. Kynnysarvomaiden päälle tulevat rakennekerrokset ja asfaltointi, joka estää suoran kontaktin ko. maihin.
Täydennyksen (24.6.2026) mukaan kynnysarvomaita ei hyödynnetä jo hyödynnettyjen kynnysarvomaiden päälle. Nykyisten painejäteviemärin kohdalla hyödynnettyjen kynnysarvomaiden päälle tulee vain kadun rakennekerroksia (kalliomursketta) ja asfaltointi.
Kynnysarvomaita sijoitetaan myös putken yläpuolisiin täyttöihin, koska jos alueella on tarvetta kaivaa putkea esiin korjaamisen tms. vuoksi, maat palautetaan takaisin samaan kaivantoon. Täydennyksen (24.6.2026) mukaan alueelle sijoitettavien maiden haitta-ainepitoisuudet ovat pieniä, alle alempien ohjearvojen. Pitoisuudet alittavat selvästi haitta-aineiden terveysperusteiset viitearvot (SHPTterv). Maaperän haitta-aineille mahdollinen altistuminen on siten hyvin vähäistä eikä sillä ole haitallisia terveysvaikutuksia. Altistumista vähentää lisäksi se, että kaivutarpeita tulee käytännössä vain mahdollisen putkirikon vuoksi, joiden korjausaika on lyhyt ja kaivettava maiden määrä pieni.
Kynnysarvot ylittävien maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.
Veden tutkiminen ja käsittely
Rakentamisen vaatimat kaivut sijoittuvat pääosin orsivedenpinnan yläpuolelle ja kaivantojen kuivatustarve on todennäköisesti pieni. Kuivatusta tullaan tarvitsemaan lähinnä alueen eteläpäähän sijoittuvan painejäteviemärin kaivannon kuivatuksen.
Kaivantovedet tutkitaan ja johdetaan vuonna 2024 tilapäisen katuyhteyden linjauksen alle rakennettuun painejätevesiviemärilinjaan. Pilaantuneiden kaivantovesien tutkiminen ja viemäriin johtaminen tehdään kohteeseen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) saadun viemäröintiluvan ehtojen mukaisesti. Pois johdettavat kaivantovedet käsitellään aina vähintään kiintoaineksen erotuksella. Jos vesi ei täytä viemäröitävän veden laatuvaatimuksia, vedet käsitellään lisäksi ennen johtamista esimerkiksi öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.
Pilaantuneen maan kaivannoista pois johdettavan veden laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Näytteet otetaan kerran viikossa pumppauksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan lähtökohtaisesti ne haitta-aineet, joita alueen maaperästä on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vesinäytteistä tutkitaan lisäksi viemäröintiluvassa edellytettävät muut mahdolliset vedenlaadun parametrit ja haitta-aineet.
Tarvittaessa kaivantovesiä johdetaan lyhytaikaisesti toiseen saman ilmoitusalueen kaivantoon. Tällainen ratkaisu voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tehdään kaivantovesien johtamiseen käytettävän paineviemärin eteläosan liitostöitä eikä läheisyydessä ole muuta käytettävissä olevaa viemäriä. Täydennyksen (24.6.2026) mukaan kuivatettava kaivanto on hyvin pienialainen, lähinnä kuivatusta tarvitaan tilapäisen painejäteviemärin loppuosan rakentamiseen (pituus noin viisi metriä). Vesien laatu tutkitaan vähintään kerran viikossa koko johtamisen ajan. Ensimmäiset näytteet otetaan ennen johtamisen aloittamista. Toiseen ilmoitusalueen kaivantoon johdettavat vedet imeytyvät jätetäyttöön, joten niitä ei enää johdeta jätevesiviemäriin. Johtamisalue sijaitsee keskellä jätetäyttöä, jonka sisäisen veden määrä on erittäin suuri. Kaatopaikan sisäisen veden kierrättäminen pienessä määrässä kaivannosta toiseen ei aiheuta muutosta kaatopaikka-alueen vesien kulkeutumiseen tai maaperän haitta-aineiden kulkeutumiseen. Maaperän ja kaatopaikan sisäisen veden laadut ovat hyvin samankaltaisia sekä pumppaus- että johtamispaikassa.
Täydennyksen (24.6.2026) mukaan pohjavesinäytteitä putkesta PVP07-10 ei ole suunniteltu otettavan, koska kaivut ulottuvat vain orsivesikerrokseen ja vedenalaisten kaivujen alue on hyvin pieni. Vaikutuksia saven alapuoliseen pohjavesikerrokseen, jossa ko. putken siivilä sijaitsee, ei ole odotettavissa.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt ympäristötekninen valvoja ohjaa ja valvoo kunnostusta. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Puhdistuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, pitoisuuksista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.
Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan seurantanäytteitä. Pilaantuneiden kaivumaiden laatu tutkitaan vähintään jokaista 200 m³ kohden. Tutkimuksia tehdään mm. koekuopista ja kaivurintauksesta sekä kasoille kaivetuista maista. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet. Jos työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haitta-aineet.
Jos kaivumaissa todetaan asbestia, huolehditaan kaivu- ja käsittelyvaiheissa siitä, ettei kaivettava maa-aines pääse pölyämään. Tarvittaessa kaivualue kastellaan ja maakasat peitetään välittömästi. Asbestia sisältävien massojen kaivusta ja käsittelystä tehdään ilmoitus Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle ja työssä noudatetaan heidän ohjeitaan.
Pilaantuneiden maiden (pitoisuudet yli alemman ohjearvon) poiston jälkeen kaivannoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä. Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista noin 200 m² aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä maksimissaan yhden metrin syvyinen edustava kokoomanäyte jokaista n. 40 metriä kohden. Mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain.
Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan myös ko. haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi
Ilmoitusalueelle tai sen rajalle jäävä pilaantuneeksi luokiteltava maa-aines (alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet) merkitään huomiorakenteella, jonka tarkoituksena on havainnoida haitta-ainepitoisen ja pilaantumattoman maa-aineksen rajapinta. Huomiorakenteena käytetään esimerkiksi kirkkaanväristä huomioverkkoa.
Asennettujen huomiorakenteiden sijainnit mitataan ja ne esitetään maaperän puhdistamisen loppuraportissa.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta
Jätetäyttöä kaivettaessa kaivualueen kaatopaikkakaasujen (metaani, rikkivety, syaanivety) pitoisuutta seurataan kaasumittarilla. Kaivusta ja massojen käsittelystä aiheutuvaa hajuhaittaa arvioidaan aistinvaraisesti. Työ keskeytetään, jos ilmassa todetaan haitallisia kaasupitoisuuksia. Työtä jatketaan, kun kaasumittauksilla todetaan, että työtä voidaan turvallisesti jatkaa.
Haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein:
- massat lastataan suoraan kaivusta kuorma-autoihin
- massoja kastellaan kaivun aikana
- massat peitetään kuljetusten ajaksi
- välivarastoidut massat peitetään tutkimusten ajaksi
- työmaalta pois johtaville teille levitetään tarvittaessa sepelipatja
- työmaan ulkopuolisia katuja harjataan/pestään säännöllisesti.
Hajuhaittoja estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein:
- kerralla avoin haiseva kaivualue pidetään mahdollisimman pienenä
- tarvittaessa haiseva kaivanto peitetään
- massat peitetään kuljetuksen ajaksi
- rajoitetaan alueella välivarastoitavien haisevien massojen määrää
- varastokasat peitetään tarvittaessa.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Ympäristötekninen valvoja tiedottaa odottamattomista tilanteista tilaajaa ja ympäristönsuojeluviranomaista ja tarvittaessa pelastusviranomaista. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu odottamattomia tilanteita esimerkein ja toimenpiteineen.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Puhdistustyön aloituksesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostuksen vastuuhenkilöt ja ympäristötekniset valvojat. Alueen naapurikiinteistöjä tiedotetaan kunnostustyöstä.
Kohteen ympäristötekninen valvoja pitää työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään mm. tiedot kaivetuista ja alueelta poistetuista pilaantuneista maista, hyötykäytetyistä maa-aineksista, otetuista maa- ja vesinäytteistä, poikkeavista työskentelyolosuhteista, työsuojelumittauksista (HCN, H₂S, VOC) ja huomio- ja eristysrakenteista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.
Puhdistuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa käsitellään seuraavat asiat:
- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt sekä muut hankkeeseen osallistuneet tahot
- puhdistustyön toteutus
- toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet
- analyysitulokset, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä
- kirjanpitotiedot poistetuista ja pilaantuneista maa-aineksista
- hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti
- rakennetut huomio- ja eristysrakenteet
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä
- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä
- tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista.
Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen valmistumisesta.
Puhdistustyön ajankohta
Maarakennustyöt alkavat alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2026.
Ilmoituksen käsittely
Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot
Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.
Viranomaisen ratkaisu
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Keskisessä Postipuistossa osoitteessa Postiljooninkatu, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä
- Kaivualueilta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, kuitenkin huomioiden hyötykäyttöä koskevat määräykset. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3 ,4 §, Ympäristönsuojelulaki 135 §)
- Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)
- Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki 5, 12, 13 §)
- Jos kohteessa todetaan rakennusjätettä sisältävää maata, on kyseisestä maa-aineksesta otettava maanäytteitä, joista on selvitettävä luotettavalla menetelmällä asbestin esiintyminen. Asbestin esiintymistä ei tarvitse selvittää, jos voidaan esittää rakennusjätteen olevan peräisin ennen 1920-lukua tai vuoden 1993 jälkeen tehdyistä rakenteista tai 1.4.1995 jälkeen puretuista rakenteista. (JL 12, 13 §, YSL 6, 16, 172 §)
- Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)
- Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän tai korkeampina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 § YSL 135 §)
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
- Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)
- Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)
- Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)
Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen
- Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti siten, että yksi näyte otetaan jokaista enintään 200 m2:n alaa kohti ja lisäksi kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista enintään 40 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)
- Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi
- Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (JL 12, YSL 7, 16 §)
- Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
- Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)
- Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)
- Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)
- Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)
- Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)
Veden tutkiminen ja käsittely
- Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).
- Päätösalueen kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)
- Kaivantovesiä voidaan johtaa toiseen pilaantuneen maaperän kaivantoon ilmoituksen mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että toiminta on tilapäistä. Ennen veden johtamisen aloittamista tulee ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle toimittaa tiedot johdettavan veden määrästä ja haitta-ainepitoisuuksista sekä arvio veden johtamisen kestosta. Tiedot vesien johtamisesta tulee raportoida loppuraportissa (YSL 155, 172 §)
Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella
- Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Herkkien kohteiden läheisyydessä ei kuitenkaan saa välivarastoida haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)
- Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)
- Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten ja happamien sulfaattimaiden välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
- Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi pääsääntöisesti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, kuitenkin huomioiden muut hyötykäyttöä koskevat määräykset. (YSL 32, 136 §)
- Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita (sisältäen halogenoidut alifaattiset hiilivedyt), sekä maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)
- Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla ilmoituksen mukaisesti rakennekerrokset ja asfaltointi. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5, 6, 8, §
- Happamia tai potentiaalisesti happamia sulfaattimaita ei saa hyödyntää ilman ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle erikseen toimitettavaa suunnitelmaa ja selvitystä toimenpiteistä vesistön pilaantumisen vaaran estämiseksi. (YSL 27, 172 §)
- Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa loppuraportissa ja esittää hyödynnettyjen maa-ainesten alueet ja syvyydet myös kartalla. (YSL 172 §)
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)
- Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)
Tiedottaminen ja raportointi
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)
- Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Raportti tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen päättymisestä. (YSL 172 §)
Päätöksen perustelut
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.
Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.
Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet
Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.
Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.
Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.
Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.
Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu
Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.
Tiedon siirtäminen
Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.
Määräysten perustelut
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–6.)
Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle, sillä alueelle rakennetaan tilapäinen katuyhteys Eteläisen ja Pohjoisen Postipuiston välille. Kohde sijoittuu Pasilan entisen kaatopaikan alueelle. Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella ilmoitusalueella on jätetäyttöä ja pilaantunutta maata. Alueelle on tehty aiemmin pilaantuneen maaperän puhdistamista vuonna 2024 tilapäisen painejätevesiviemärin rakentamisen yhteydessä. Keskisen Postipuiston alue tullaan kaavoittamaan ja rakentamaan myöhemmin uudelleen. Tämän vuoksi ilmoituksessa on esitetty, että alueelta poistetaan pilaantuneet maat vain tilapäisen katuyhteyden rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esityksen.
Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.
Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.
Asbestia on käytetty rakentamisessa 1920-luvulta lähtien vuoden 1993 loppuun, jolloin sen käyttö pääasiassa kiellettiin. Asbestipurun sääntely astui voimaan 1.4.1995. Rakennusjätteessä saattaa esiintyä asbestia, jos se on peräisin vuosien 1920–1994 välillä rakennetusta tai ennen 1.4.1995 puretusta kohteesta. Maa-aineksen seassa esiintyvän asbestin tunnistaminen on tärkeää, koska hienojakoinen asbestikuitu aiheuttaa terveysvaaran, mikäli kuituja pääsee ilmaan hengitettävässä muodossa esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä. Maaperässä esiintyvät yksittäiset rakennusjätteen kappaleet, tai suuremmat erikseen purettavissa olevat rakenteet, eivät lähtökohtaisesti aiheuta tarvetta maaperän asbestiselvitykselle.
Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille.
Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7–9.)
Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.
Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.
Pilaantuneisuuden tutkimisella ja rajauksella varmistetaan, että maaperä on puhdistettu riittävästi. Kynnysarvo toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa.
Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 10. ja 11.)
Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.
Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 12. ja 13.)
Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.
Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 14–18.)
Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.
Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.
Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi seulomista tulee tehdä vain alueella, jolla on siihen lupa.
Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.
Määräys kuormien peittämisestä on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.
Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 19–21.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.
HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Ilmoituksessa on esitetty, että tarvittaessa kaivantovesiä johdetaan lyhytaikaisesti toiseen saman ilmoitusalueen kaivantoon. Tällainen ratkaisu voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tehdään kaivantovesien johtamiseen käytettävän paineviemärin eteläosan liitostöitä eikä läheisyydessä ole muuta käytettävissä olevaa viemäriä. Ilmoituksen täydennyksen (24.6.2026) mukaan kuivatettava kaivanto on hyvin pienialainen, pituus noin viisi metriä. Vesien laatu tutkitaan vähintään kerran viikossa koko johtamisen ajan. Ensimmäiset näytteet otetaan ennen johtamisen aloittamista. Toiseen ilmoitusalueen kaivantoon johdettavat vedet imeytyvät jätetäyttöön. Johtamisalue sijaitsee keskellä jätetäyttöä, jonka sisäisen veden määrä on erittäin suuri. Täydennyksessä on arvioitu, että kaatopaikan sisäisen veden kierrättäminen pienessä määrässä kaivannosta toiseen ei aiheuta muutosta kaatopaikka-alueen vesien kulkeutumiseen tai maaperän haitta-aineiden kulkeutumiseen. Maaperän ja kaatopaikan sisäisen veden laadut ovat hyvin samankaltaisia sekä pumppaus- että johtamispaikassa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että kaivantoveden johtaminen toiseen pilaantuneen maaperän kaivantoon voidaan hyväksyä, mikäli veden johtaminen on vain tilapäistä eikä vesimäärä ole suuri.
Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 22–24.)
Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.
Ilmoitusalueen läheisyydessä sijaitsee päiväkoti ja koulu, minkä vuoksi haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi on kielletty herkkien kohteiden läheisyydessä.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 25–29.)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pääasiassa hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyötykäyttöä koskevan suunnitelman, mutta lisännyt määräyksiin tarkennuksia mm. hyödynnettävien maa-ainesten sisältämiä haitta-aineita koskien.
Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.
Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ilmoituksen mukaan hyötykäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, koska ne sijoittuvat liikennealueelle vastaavia haitta-aineita sisältävän haisevan jätetäytön keskelle. Maiden sijoitus ei ole lopullinen, koska ne tullaan kaivamaan pois myöhemmin tehtävän kadunrakennuksen yhteydessä. Kynnysarvomaiden päälle tulevat rakennekerrokset ja asfaltointi, joka estää suoran kontaktin ko. maihin.
Karttatarkastelun perusteella osa ilmoitusalueesta sijaitsee alueella, jossa todennäköisesti esiintyy happamia sulfaattimaita. Alueella esiintyvien happamien sulfaattimaiden mahdollinen hyödyntäminen edellyttää erillistä selvitystä, koska hyödyntämisestä voi aiheutua ympäristölle haitallisten metallien liukenemista maaperästä ja vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Selvityksen perusteella viranomainen arvioi, edellyttääkö hyödyntäminen ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 27 §:n nojalla.
Hyödyntämistoimien raportointi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 30. ja 31.)
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.
Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.
Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 32. ja 33.)
Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistamistoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 27, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.
Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella.
Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa VIISI VUOTTA.
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
Toimivalta
Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.
Päätös tullut nähtäväksi 03.07.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65101 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.