Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, hiekoitussepelin kierrätys, Suomenlinna C, Museovirasto
Päätös ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisesta koetoimintailmoituksesta, joka koskee hiekoitussepelin kierrätysseulontaa Suomenlinnassa
Päätös
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Museoviraston ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen koetoimintailmoituksen alla esitetyn mukaisesti.
Ilmoitus
Ilmoituksen tekijä
Museovirasto
Suomenlinna C 40
00190 Helsinki
Y-tunnus: 0292559-2
**********
Ilmoitusvelvollisuus
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 31 §:n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaan koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.
Asian vireilletulo
Ilmoitus on tullut vireille 5.5.2026. Ilmoitusta on täydennetty 21.5.2026 täydennyspyynnön perusteella tarkentamalla mm. koetoiminnan tarkoitusta, lopputuotteen laadunvarmistusta, pölyn ja roskien leviämisen ehkäisemistä sekä poikkeus- ja häiriötilanteisiin varautumista.
Toimintaa koskevat luvat ja muut päätökset
Käytetyn hiekoitussepelin seulonnalla tai välivarastoinnilla ei ole aiempaa ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämää lupaa.
Koetoiminta-alueen hulevedet ohjautuvat haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointialueelle, jolla on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston myöntämä ympäristölupa 20.11.2025, HEL 2024-014598.
Ilmoituksen sisältö
Toiminnan sijoituspaikka
Hiekoitussepelin koeluonteinen kierrätysseulonta toteutetaan Suomenlinnan Iso Mustasaaressa Helsingissä kiinteistöllä 91-432-6-3. Kiinteistön omistaa Suomen valtio. Suomenlinnan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai osayleiskaavaa. Alueelle on valmisteilla asemakaava, jonka kaavaehdotuksen (25.2.2025) mukaan koetoiminta-alue sijaitsee yhdyskuntateknisen huollon alueella. Hiekoitussepelin seulonta- ja välivarastointialueiden sijainti on esitetty alla olevissa karttakuvissa.

Ympäristöolosuhteet
Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 60 ja 70 metrin etäisyydellä koetoiminnan seulonta-alueesta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Santahamina, 0109103) sijaitsee kohteesta noin 2 kilometriä itään. Koetoiminta sijoittuu meren rantaan. Alue on päällystetty asfaltilla.
Toiminnan yleiskuvaus
Hiekoitussepelin kierrätyksellä on merkittäviä ympäristöhyötyjä. Toimintamalli vähentää peruskallioiden louhintaa ja raakamateriaalien tarvetta, mikä säästää luonnonvaroja. Lisäksi sepelin kierrätys vähentää materiaalien päätymistä kaatopaikoille. Suomenlinnan tapauksessa ympäristövastuullisuutta lisää hiekoitussepelin auto- ja lauttakuljetuksien väheneminen.
Koetoiminnan työvaiheet:
• hiekoitussepelin keräys
• kerätyn sepelin aumalle kasaus kuivatusta varten
• haitta-ainetutkimukset
• seulonta
• kelluntatesti seulotulle sepelille
• seulotun sepelin varastointi
• hienoaineksen toimitus jätteenä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan
• roskien kuljetus asianmukaiseen jätekeräykseen
Koetoiminta alkaa 1.4.2026, kun kierrätyskelpoinen sepeli kerätään kasalle välivarastointialueelle. Koetoiminta päättyy kierrätetyn sepelin käytön päättyessä viimeistään 31.3.2027 talvikauden päätteeksi.
Koetoiminnan tarkoitus
Koetoiminnan tarkoitus on testata sekä toiminnallisesti että kustannusten kannalta hiekoitussepelin kierrätyksen kannattavuutta ja mielekkyyttä. Mikäli koetoiminta osoittautuu kannattavaksi sekä teknisesti ja ympäristöturvallisesti toimivaksi, on tarkoitus hakea pysyvämmälle hiekoitussepelin kierrätystoiminnalle ympäristölupaa ja EEJ (ei enää jätettä) -päätöstä.
Hiekoitussepelin keräys-, varastointi- ja käsittelyalueet
Suomenlinnassa kierrätykseen soveltuvaa hiekoitussepeliä tulee vuosittain noin 70–100 m3. Vuonna 2026 sitä on arviolta 70 m3. Kierrätettävä sepeli kerätään Suomenlinnan kulkuväyliltä, joilla on lähtökohtaisesti vähän ajoneuvoliikennettä. Kierrätyssepeliä ei kerätä alueilta, joilla varastoidaan tai käsitellään haitta-ainepitoisia maa-aineksia, öljyjä tai muita kemikaaleja. Kierrätettävä hiekoitussepeli varastoidaan ja seulotaan aidatulla alueella huoltorannan alueen eteläosassa, joka ei sisälly haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointialueeseen ja sille myönnetyn ympäristöluvan piiriin. Kierrätykseen kelpaamaton sepeli kerätään erilliseen kasaan huoltorantaan. Hiekoitussepelin keräysalueet on esitetty alla olevassa karttakuvassa.

Toiminta-ajat
Hiekoitussepelin seulonta on suunniteltu kesäkuun 2026 viikolle 26, jolloin kerätty hiekoitussepeli on saatu kuivumaan. Itse seulonta kestää 1–3 päivää ja lisäksi kaluston kasaaminen ja purku noin kaksi päivää yhteensä. Päivittäinen työaika on arkisin klo 8.00–18.00.
Haitta-ainetutkimukset ja laadunvalvonta
Haitta-aineanalyysejä varten otetaan näytteet kerätystä hiekoitussepelistä ennen seulontaa (1 näyte) sekä hienoaineksesta (1 näyte), joka on eroteltu sepelistä seulonnan avulla. Molemmista näytteistä analysoidaan laboratoriossa VNa 214/2007 mukaiset metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteet otetaan kasalta/aumalta edustavina kokoomanäytteinä, jotka koostuvat vähintään kahdestakymmenestä osanäytteestä. Hakija esittää, että uudelleenkäytettävän hiekoitussepelin haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot.
Lisäksi seulotusta hiekoitussepelistä otetaan näyte, josta testataan laboratoriossa materiaalijakauma (raekoko) sekä kellumattomat ja kelluvat epäpuhtaudet. Näyte otetaan kasalta/aumalta edustavana kokoomanäytteenä, joka muodostetaan vähintään kahdestakymmenestä osanäytteestä. Uudelleenkäytettäväksi esitetään raekooltaan 4–8 mm hiekoitussepeliä, jossa kellumattomien epäpuhtauksien määrä on alle 2 painoprosenttia ja kelluvien epäpuhtauksien määrä on alle 0,5 tilavuusprosenttia (3,125 cm³/kg). Näytteenotot suorittaa Suomenlinnan hoitokunnan ympäristötekninen puitesopimuskonsultti.
Seulonnan lopputuotteen käyttö
Seulottu hiekoitussepeli käytetään tulevana talvena 2026–2027 liukkauden torjuntaan Suomenlinnan alueella. Seulottu hienoaines ja roskat viedään jätteenä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja suunnitellut ympäristönsuojelutoimet
Pöly
Seulontalaite on K6 Keestrack. Oletuksena on, ettei seulonnasta aiheudu pölyhaittaa, sillä Nurmijärvellä ja Kouvolassa tehtyjen koeseulontojen aikana pölyä ei todettu leviävän toiminta-alueen ulkopuolelle. Lopputuote, eli seulottu sepeli, sisältää hyvin vähän pölyävää hienoainesta ja eroteltua hienoainesta voidaan kastella mahdollisen pölyämisen ehkäisemiseksi.
Melu
Suomenlinnassa lähimmät asuinrakennukset melulähteestä mitattuna ovat noin 60 ja 70 metrin etäisyydellä. Noin 60 metrin etäisyydellä melulähteestä sijaitseva asuinrakennus on kivimuurin takana. Koeseulonnasta teetetään meluselvitys ja myös sen perusteella harkitaan mahdollisuutta jatkaa hiekoitussepelin kierrätystä tulevina vuosina. Kouvolassa tehdyssä hiekoitussepelin seulonnassa ei tehty melumallinnusta tai -selvitystä, mutta kokemuspohjaisen havainnon perusteella seulonnan aikana pystyi koneen vieressä keskustelemaan normaalisti ja 100 metrin etäisyydellä ei seulonnan aiheuttamaa melua enää havaittu.
Jätteet
Roskia on silmämääräisesti arvioituna hyvin vähän Suomenlinnan alueelta kerätyssä hiekoitussepelissä. Seulotut roskat ohjataan suoraan keräysastiaan. Tuulisella säällä roskien leviäminen ympäristöön estetään verkolla tai muulla vastaavalla ja hienoainesta kastellaan tarvittaessa. Hienoaines ja roskat toimitetaan jätteenä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Hienoaineksen ja jätteiden toimituspaikka selviää tarkemmin, kun hienoaineksesta on otettu haitta-ainepitoisuudet ja jätteiden/roskien laatu on varmistunut. Nurmijärven ja Kouvolan kokeiluissa seulottavasta hiekoitussepelistä muodostui hienoainesta noin 40 % ja roskia noin 10 %.
Hulevedet
Kerätyn hiekoitussepelin aumat sijoittuvat Suomenlinnan huoltorannan asfaltoidulle alueelle, josta sepelin kuivumisessa muodostuvat hulevedet valuvat huoltorannan ympäristölupa-alueen hulevesijärjestelmän ohjaamina näytteenotto- ja hiekanerotuskaivon kautta mereen.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Pölyämistä voidaan torjua kastelemalla hienoainesta, joka on todennäköisimmin mahdollisen pölyämisen aiheuttaja. Melun osalta varaudutaan jakamaan lähialueen asuntoihin korvatulppia.
Tiedottaminen
Suomenlinnan hoitokunta tiedottaa yleisen asukastiedotuskanavan lisäksi koetoiminta-alueen lähinaapureita erikseen tulevasta hiekoitussepelin kierrätyksen koetoiminnasta.
Kirjanpito ja raportointi
Koetoiminnasta sekä haitta-aine- ja kelluntatestien tuloksista pidetään kirjaa. Koetoiminnasta laaditaan raportti, johon kirjataan laaduntarkkailun sekä kustannusten kirjanpito, koetoiminnan ympäristövaikutukset (esim. havainnot pölyämisestä ja melumittauksen tulokset) sekä mahdolliset poikkeus- ja häiriötilanteet.
Vakuus
Ilmoituksen käsittely
Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot
Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä ilmoituksen vireilläolosta ole kuulutettu, koska ilmoitetun toiminnan ei voida katsoa olennaisesti vaikuttavan yleisiin tai yksityisiin etuihin, kun otetaan huomioon toiminnan ajankohta ja kesto sekä päätöksessä annettavat määräykset.
Viranomaisen ratkaisu
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Museoviraston ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee hiekoitussepelin kierrätysseulontaa Suomenlinnassa, ja on päättänyt hyväksyä sen ilmoittajan antamien selvitysten mukaisesti sekä seuraavin määräyksin.
1. Koetoimintajakson aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi koetoiminnan aloitusajankohta sekä koetoiminnan vastuuhenkilöiden yhteystiedot toiminnan aikana. (YSL 31, 122, 172 §)
3. Koetoimintaa saa harjoittaa alueella ilmoituksessa esitetyn aikataulun ja keston mukaisesti arkipäivisin kello 8.00–18.00 välisenä aikana. Seulontaa saa tehdä enintään kolmen päivän ajan. (YSL 7 §, NaapL 17 §)
4. Hiekoitussepelin varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua hallitusti siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai roskaantumista. Jos toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, toimijan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi ja vahinkojen korjaamiseksi. Tarvittaessa koeluonteinen toiminta on keskeytettävä tai lopetettava kokonaan. (YSL 6, 7, 14, 16, 17 §)
5. Pölyn leviämistä ympäristöön on tarvittaessa estettävä käyttämällä kastelua tai muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (YSL 14 §, NaapL 17 §)
6. Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää ulkomelun päiväohjearvoa 55 dB (LAeq). Seulonnan aiheuttamaa melua on mitattava vähintään yhden päivän ajan. Mittauksia tulee tehdä lähimpien asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla. Mittaukset tulee suorittaa ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melumittausten suorittajan tulee olla ympäristömelumittauksissa FINAS-akkreditointipalvelun päteväksi todentama tai Suomen ympäristökeskuksen sertifioima. Melumittauksista on laadittava mittauspöytäkirja, joka on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Jos päiväohjearvon keskiäänitaso ylittyy, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarvittaviin meluntorjuntatoimenpiteisiin tai toiminta on lopetettava. (YSL 6 §, 14 §, 172 §, Vnp 993/1992, NaapL 17 §)
7. Erityistä melua aiheuttavan toimintajakson alkamisesta, sen arvioidusta kestosta ja päivittäisistä toiminta-ajoista on tiedotettava etukäteen lähimpiä häiriintyviä kohteita. Tiedotteesta on käytävä ilmi toiminnanharjoittajan yhteystiedot. (NaapL 17 §)
8. Hiekoitussepelin varastointi ja käsittely on tehtävä pinnoitetulla alueella. Välivarastointi- ja käsittelyalueelta muodostuvista vesistä ei saa aiheutua vettymistä, liettymistä tai muuta haittaa ympäristölle. (YSL 6, 7, 16 §)
9. Uudelleenkäytettävän hiekoitussepelin laadunvarmistus on toteuttava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Uudelleenkäytettävän hiekoitussepelin haitta-ainepitoisuuksien on alitettava VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Kellumattomien epäpuhtauksien määrän on oltava alle 2 painoprosenttia ja kelluvien epäpuhtauksien määrän alle 0,5 tilavuusprosenttia (3,125 cm³/kg). Tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 6, 209 §, VNa 214/2007)
10. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koeluonteisen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta oleelliset tiedot. Koetoiminnasta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa koeluonteisen toiminnan loppumisesta. Raportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- yhteenveto koetoiminnan tavoitteiden toteutumisesta
- kerätyn ja käsitellyn hiekoitussepelin määrät
- toiminta-ajat
- koetoiminnassa syntyneiden jätteiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat
- tutkimustiedot käsitellyn hiekoitussepelin laadusta, ympäristöominaisuuksista ja käytettävyydestä sekä käytetyn menetelmän soveltuvuudesta ko. jätteen käsittelymenetelmäksi
- arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ml. melumittausten tulokset
- selvitys mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista
- yhteenveto mahdollisista naapurustosta tulleista yhteydenotoista. (YSL 172, JL 12 §)
11. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennalta vahinko- ja häiriötilanteisiin. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle. (YSL 14, 15 §)
12. Koeluonteisen toiminnan päättyessä toimintaan kuuluvat alueet on viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei niistä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle ja terveydelle. Prosessissa käyttämättä jääneet jätteet on toimitettava laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. (JL 13, 29 §)
13. Koetoiminnan keskeyttämisestä tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle (YSL 31, 172 §)
14. Koetoiminnan päättymisen jälkeen toiminnalle tulee hakea ympäristölupa sekä ei enää jätettä (EEJ) -hyväksyntä ennen hiekoitussepelin kierrätysseulonnan jatkamista. (YSL 27 §, JL 5 b §)
15. Toiminnanharjoittajan on asetettava 17 000 euron suuruinen vakuus Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston eduksi ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla. Vakuus kattaa tämän toiminnan loppuessa sen, että alueelle varastoidut jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja alue voidaan siistiä. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuusasiakirjat on toimitettava 30 päivän kuluessa päätöksenantopäivästä. Vakuuden on oltava voimassa toistaiseksi. Vakuus voidaan vapauttaa, kun koetoiminta on päättynyt ja määräyksen 12 mukaiset jälkihoitotoimenpiteet on tehty. (YSL 59–61 ja 61 a §)
Päätöksen perustelut
Ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 122 §:n edellytykset, kun otetaan huomioon ilmoituksessa annetut selvitykset ja päätökseen sisältyvät määräykset.
Ympäristönsuojelulain 121 §:n mukaista asianosaisten kuulemista ei ole pidetty tarpeellisena, koska ilmoitettu toiminta ei merkittävästi lisää ympäristövaikutuksia toiminta-alueella eikä ilmoitetun mukainen toiminta vaikuta olennaisesti yleisiin tai yksityisiin etuihin.
Määräysten yksilöidyt perustelut
Koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. Toiminnan aloitus- ja lopettamisilmoitukset ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten. (Määräys 1)
Koetoiminnan laajuus on rajattu ilmoituksen mukaiseksi. Toiminnanharjoittaja on tehnyt ilmoituksen määräyksen mukaisten jätteiden välivarastoinnista ja käsittelystä, eikä päätös siten oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon tai käsittelyyn. Määräys alueelta pois kuljetettavista jätteistä koskee seulaylitteitä ja -alitteita sekä mahdollista uudelleenkäyttöön kelpaamatonta hiekoitussepeliä. (Määräys 2)
Koetoiminnan toiminta-aika on rajattu ilmoituksen mukaiseksi. (Määräys 3)
Määräyksellä on varmistettu riittävät ympäristönsuojelutoimenpiteet, jos haittoja ilmenee. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. (Määräys 4)
Määräys on annettu, jotta jätteiden käsittelyn aiheuttamasta pölyämisestä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa naapurustossa. (Määräys 5)
Määräys on annettu melusta naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja se perustuu valtioneuvoston päätökseen (993/1992) melutason ohjearvoista. Seulonnan aiheuttamaa melua on tarpeen mitata, sillä toiminnan välittömässä läheisyydessä sijaitsee asuinrakennuksia. Saatuja mittaustuloksia on käytettävä seulonnan aikana vähintään päätöksessä annetun melutason raja-arvon ylitysten seurantaan ja välittömiin toimenpiteisiin raja-arvon ylittyessä. Mittausten suorittajan tulee olla ammattitaitoinen, jotta mittaukset tehdään oikein ja tulokset ovat luotettavia. FINAS-akkreditointipalvelu ja Suomen ympäristökeskus ovat puolueettomia ja luotettavia ympäristömelumittaajan pätevyyden todentajia. Mittaustulosten raportointi on tarpeen valvonnan kannalta. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, oliko melutilanne päätöksen mukainen. Mittauspöytäkirjassa esitetään ainakin asuinrakennusten ulkoalueille kohdistuneen melun A-taajuuspainotettu keskiäänitaso (LAeq) sekä mittausten suorittaja, mittauksissa käytetty äänitasomittari, sääolosuhteet ja mittauspisteiden tarkka sijainti. (Määräys 6)
Melua aiheuttavista työvaiheista tiedottamisella voidaan vähentää toiminnasta asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa. (Määräys 7)
Määräys on tarpeen, jotta hiekoitussepelin välivarastointi- ja käsittelyalueelta poistuvista hulevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. (Määräys 8)
Määräyksessä annetaan laatuvaatimukset uudelleenkäytettävän hiekoitussepelin haitta-ainepitoisuuksille sekä kellumattomien ja kelluvien epäpuhtauksien osuuksille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Määräys 9)
Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvontaa varten. (Määräys 10)
Määräys on annettu viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi ympäristövahinkotilanteissa. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. (Määräys 11)
Jätteen käsittelypaikka on jätteen vastaanoton ja muun toiminnan lakattua tarpeen saattaa sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa. Koetoiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen tarvittavista toimista ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. (Määräys 12)
Tiedot toiminnassa tapahtuvista muutoksista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. (Määräys 13)
Jos toimintaa on tarkoitus jatkaa koetoiminnan päättymisen jälkeen, hiekoitussepelin laitos- ja ammattimainen varastointi ja seulonta on ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvanvaraista ja hiekoitussepelin uudelleenkäyttö vaatii ei enää jätettä (EEJ) -hyväksynnän. (Määräys 14)
Jätteen käsittelytoiminnan vakuus on asetettu asianmukaisen jätehuollon sekä toiminnan lopettamisessa ja sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on arvioitu alueella kerrallaan varastoitavan hiekoitussepelin enimmäismäärän kuormauksen, poiskuljetuksen ja käsittelyn sekä alueen siistimisen aiheuttamista kustannuksista alueella varastoitavien jätteiden tämänhetkisten käsittely- ja vastaanottohintojen mukaan. Vakuuden kelpoisuutta koskevat vaatimukset ovat tarpeen, jotta vakuus täyttää Helsingin kaupungin vakuuksille asettamat vaatimukset. (Määräys 15)
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 15, 16, 17, 31, 59, 60, 61, 61 a, 119, 121, 122, 172, 200, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5 b, 12, 13, 29 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 26 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnista
(214/2007)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2, 4 §
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ilmoituksen käsittelystä peritään 1500,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella.
Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa viisi vuotta.
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää (YSL 200 §).
Toimivalta
Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 12 f perusteella toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto, joka on siirtänyt toimivaltaansa päättää ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisista asioista ympäristönseuranta- ja valvontayksikön päällikölle.
Päätös tullut nähtäväksi 29.05.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65101 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.