Lausuntopyyntö, valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa ja asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn kehittäminen, ympäristöministeriö
Lausunto ympäristöministeriölle vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon koskien vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
Taustatietoa valtion tukemista vuokra-asunnoista Helsingissä
Helsingissä oli 74 121 valtion tukemaa pitkän korkotuen vuokraasuntoa 31.12.2025, mikä on 18,3 prosenttia Helsingin asuntokannasta. Näistä noin kolme prosenttia oli opiskelija-asuntoja ja alle kaksi prosenttia erityisryhmien asuntoja. Valtaosan valtion tukemista vuokraasunnoista omistaa Helsingin kaupungin kaupunkikonserniin kuuluva Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). 31.12.2025 Heka omisti 55 145 vuokra-asuntoa.
Viime vuosina korko- ja muu kustannustason nousu on haastanut erityisesti omakustannusperiaatteisesti toimivia vuokrataloyhteisöjä. Valtion tukemien vuokra-asuntojen keskineliövuokrat nousivat Helsingissä vuonna 2025 kokonaisuudessaan 3,5 prosentilla. Hekan vuokrankorotukset olivat tätä suuremmat, sillä vuokrat nousivat keskimäärin 5,2 prosenttia. Vuonna 2026 Hekan asuntojen keskineliövuokra on 14,99 euroa ja asuntojen vuokrataso vaihtelee alueittain. Samaan aikaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratason lähtenyt laskuun ja asuntoja on ollut tarjolla aikaisempaa enemmän. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuminen on kuitenkin edelleen selvästi edullisempaa kuin vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa.
Hekan asuntojen käyttöaste vuonna 2025 oli 95,7 prosenttia ja huhtikuussa 2026 tyhjiä asuntoja oli noin 1600. Tyhjien asuntojen määrä on kasvanut viime vuosina, sillä vuonna 2022 Hekan asuntojen käyttöaste oli 99,6 prosenttia. Tyhjäkäyttökustannusten kasvuun on vaikuttanut yhtiön vuokratason nousu, asukkaiden maksukyvyn heikentyminen sekä vuokra-asuntojen runsas tarjonta. Samaan aikaan Hekan vuokra-asuntojen hakijamäärät ovat laskeneet. 31.12.2022 oli 12 556 aktiivista hakemusta ja 31.12.2025 hakemusrekisterissä oli 7 989 aktiivia hakemusta.
Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2025 selvityksen asukasrakenteesta ja tulojen vaikutuksesta vuokrasuhteeseen valtion tukemissa vuokraasunnoissa. Selvityksessä tavallisten valtion tukemien vuokraasuntojen lisäksi mukana lyhyen korkotuen asunnoissa asuvat. Vuoden 2022 tilastojen perusteella tehdyn selvityksen mukaan näiden vuokraasuntojen asuntokunnista 15,6 prosenttia ylitti vuonna 2025 voimaan tulleet tulorajat ja Helsingissä noin 12 prosenttia asuntokunnista oli ylimpään kahteen tulokymmenykseen kuuluvia. Lisäksi selvityksen mukaan Helsingissä kaikkien asuntokuntien keskimääräiset veronalaiset tulot kulutusyksikköä kohden vuonna 2022 olivat noin 49 600 euroa ja valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvilla noin 27 300 euroa eli selkeästi matalammat.
Helsingin kaupunki on tarkastellut valtion tukemassa asuntokannassa asuvien asuntokuntien tuloluokkia. Tilastokeskukselta tilatun aineiston pohjalta tehdyssä tarkastelussa tulotietona on käytetty kulutusyksikköpohjaisia käytettävissä olevia tuloja. Tarkastelun mukaan vuonna 2022 Hekan asukkaista 2,3 prosenttia kuului kahteen ylimpään tuloluokkaan ja muissa pitkän korkotuen asunnoissa 2,4 prosenttia. Kaupungin tekemää tarkastelua ei voi suoraan verrata ympäristöministeriön julkaisemaan selvitykseen, sillä siinä ei ole mukana lyhyen korkotuen asunnoissa asuvia. Lisäksi kaupungin tarkastelussa on tarkasteltu käytettävissä olevia tuloja ja ympäristöministeriön selvityksessä veronalaisia tuloja.
Helsingin kaupunki on selvittänyt Helsingissä sijaitsevien valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasrakennetta myös vuonna 2018 peilaten silloin asuntokuntien tulotietoja voimassa olleisiin tulorajoihin. Selvityksessä tarkasteltiin veronalaisia tuloja vuodelta 2015 ja sen mukaan Helsingissä tulorajan ylittäneitä asui kaikissa valtion tukemissa vuokraasunnoissa kuusi prosenttia asuntokunnista. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa tulorajan ylittäneitä asuntokuntia oli viisi prosenttia, heistä lähes kaikki olivat yksinasuvia ja tulorajat ylittäviä lapsiperheitä vain kymmenkunta.
Helsingin näkemys esitysluonnoksesta
Vuokraoikeuden siirto ja vuokraoikeuden jatkaminen
Hekan asuntokannassa tehdään keskimäärin 200 vuokraoikeuden siirtoa vuodessa. Helsingin kaupunki kannattaa esitystä, jonka mukaan vuokraoikeuden siirtäminen perheenjäsenelle edellyttäisi jatkossa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa vuokranantajan lupaa ja luvan myöntämisessä olisi noudatettava asukasvalintaa koskevia säännöksiä. Muutoksella varmistetaan, ettei valtion tukemisessa vuokra-asunnoissa vuokraoikeus siirry ilman tulo- ja varallisuustarkistusta perheenjäsenille. Vuokralaisen kuolemantapauksessa ja puolisoiden erotessa sovellettavissa ovat yhä huoneenvuokralain erityissäännökset eli tulo- ja varallisuustarkistuksia ei sovellettaisi.
Kunnan jäsenen etusijasäännöksen kumoaminen
Esitysluonnoksessa esitetään, että pitkän korkotukilain ja aravarajoituslain säännös mahdollisuudesta asettaa kunnan jäsen etusijalle asukasvalinnassa kumottaisiin. Helsingin kaupunki ei kannata ehdotettua muutosta. Näkemys vastaa Helsingin vuonna 2024 antamaa lausuntoa. Esitysluonnoksessa todetaan, että kyseinen säännös voi heikentää muiden kuin kunnan asukkaiden mahdollisuuksia löytää tarpeitaan vastaava aiempaa edullisempi asunto, mikä on ristiriidassa toimeentulotuesta annetun lain ja yleisestä asumistuesta annetun lain 1.4.2024 voimaan tulevien muutosten kanssa.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä oman kunnan asukkaan etusijalle asettamisen mahdollisuutta jatkossakin, silloin kun hakijoiden asunnontarpeen kiireellisyys on sama. Tämä käytäntö perustuu aidosti asunnontarpeeseen, tukee valtakunnallista ja Helsingin kaupungin asunnottomuuden poistamisen tavoitetta, mutta mahdollistaa oman kunnan asukkaiden huomioimisen silloin kun hakijat ovat keskenään samassa tilanteessa. Nykytilanteessa asunnontarve ohjaa asukasvalintaa, eikä esimerkiksi ylikalliisti asuvaa helsinkiläistä voida asettaa ulkopaikkakuntalaisen asunnottoman edelle, sillä nämä asunnonhakijat eivät ole samassa asemassa. Asunnottomuus keskittyy voimakkaasti Helsinkiin, ja vuoden 2025 aikana asunnottomien määrä kääntyi selkeään nousuun. Valtakunnallisesti vertailtuna noin 20 prosenttia asunnottomista on helsinkiläisiä. Helsinki on sitoutunut määrätietoiseen työhön asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Viime vuosina kohderyhmälle on välitetty enemmän asuntoja Helsingin asunnottomuusohjelman mukaisesti. Vuonna 2025 24 prosenttia Hekan asukkaiksi valituista kotitalouksista oli asunnottomia.
Vuokra-asunnon alivuokrauksen rajoittaminen sekä lyhytvuokrauksen ja muun asumisesta poikkeavan käytön kielto
Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti lakiin lisättävään pykälään, jonka mukaan vuokralainen on velvollinen toimittamaan vuokranantajalle tiedot väliaikaisessa luovutuksessa, alivuokrauksessa ja jälleenvuokrauksessa perimästään vuokrasta. Muutos on kannatettava omakustannusvuokran ja vedenkulutuksen valvomisen sekä turvallisuuden kannalta. Samalla on tärkeää varmistaa, että lakimuutos ei vaikeuta kimppa-asumista valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.
Helsingin kaupunki kannattaa lakimuutosta, jonka myötä lyhytvuokraus ja muu asumisesta poikkeava käyttö kiellettäisiin. Vuokralainen ei saisi luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa lyhytvuokraukseen, ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi, majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön. Esityksen mukaan vuokranantajalla olisi oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirrettäisiin tai vuokra-asunto luovutettaisiin vastoin mainittuja säännöksiä. Muutosten myötä varmistetaan, että valtion tukemat vuokra-asunnot kohdentuisivat lain tarkoittamalla tavalla ja mahdollistetaan puuttuminen tilanteisiin, joissa asuntoja vuokrataan eteenpäin luvatta.
Asukasrakenteen seuranta ja vuokranantajan oikeus irtisanoa vuokrasopimus
Helsingin kaupunki vastustaa vuokrataloyhtiölle asetettua velvollisuutta asukasrakenteen seurannasta ja oikeutta irtisanoa vuokrasopimus. Ehdotetut muutokset koetaan hyötyyn nähden raskaina ja tarpeettomina ratkaisuina, jotka syventäisivät ennestään vuokrataloyhteisöjen vaikeaa taloudellista tilannetta ja asettaisivat asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että pitkään korkotukilakiin ja aravarajoituslakiin lisättäisiin omistajien velvollisuus seurata vuokrattuina olevien asuntojen tarvetta ja soveltumista vuokra-asuntoa eniten tarvitsevien hakijoiden käyttöön. Vuokranantajalla olisi tässä tarkoituksessa oikeus pyynnöstä saada asunnossa asuvan ruokakunnan varallisuus- ja tulotiedot vastaavasti kuin asukasvalinnassa. Vuokrataloyhteisön harkinnassa olisi, milloin vuokralaiselta olisi syytä pyytää tiedot ruokakunnan varallisuudesta ja tuloista eli vuokrataloyhtiön tulisi itse suunnitella, miten ja kuinka usein seuranta toteutetaan. Lisäksi seuranta voisi olla tarkempaa niistä asunnoista, jotka esimerkiksi vuokratasoltaan ja kooltaan vastaisivat vuokrataloyhteisön hakijakunnan tarpeita, ja joille olisi kysyntää asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden joukossa. Seurantavelvollisuus ei koskisi erityisryhmäasuntoja.
Esitysluonnoksen mukaisesti vuokrataloyhtiöille annettaisiin oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, jos asunto soveltuu asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden asunnoksi eikä asunnossa asuva vuokralaisen ruokakunta täytä asukasvalintaperusteita. Tämä olisi erityissäännös asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain irtisanomissääntelyyn nähden. Irtisanominen perustuisi vuokrataloyhtiön tekemään seurantaan ja vuokrataloyhtiön tulisi päättää, olisiko vuokrasopimus perusteltua irtisanoa asunnon saamiseksi asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden käyttöön.
Helsingin kaupunki pitää ongelmallisena, että esitetty lakimuutos vahvistaa segregaatiokehitystä. Haaste on tunnistettu osana esitysluonnoksen vaikutustenarviointia, jossa todetaan, että ehdotetut lakimuutokset vaikuttavat segregaatiota edistävästi aluetasolla ja talokohtaisesti. Helsingissä asukkaiden tulo- ja varallisuuden tarkastaminen ja mahdollinen irtisanominen kohdistuisi lähiöalueille, joilla on suhteellisen paljon valtion tukemia vuokra-asuntoja. Tarkastelujen perusteella valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ei asu merkittävästi ylituloisia eikä esitetty tarkistusten kohdentaminen kohdistu niille alueille, joissa ylituloiset asuvat. Esitysluonnoksessa todetaan, että Helsingissä suhteellisesti eniten tulorajat ylittäviä asuntokuntia on kantakaupungin alueilla. Näillä alueilla keskineliövuokra oli 16,45 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Tällä hetkellä asuntoa hakevien toiveena on löytää kohtuhintainen asunto, esimerkiksi kolmio, jossa vuokra on noin 700 euroa kuukaudessa. Tällaisia asuntoja Hekan asuntokannasta löytyy pääasiassa lähiöalueilta, joissa keskineliövuokra on noin 13–14 euroa kuukaudessa.
Helsingin kaupunki ei kannata esitettyjä muutoksia, sillä ne lisäävät vuokrataloyhteisöjen hallinnollista työtä ja byrokratiaa. Samalla esityksessä ei pystytä osoittamaan ja takaamaan tulevia kustannushyötyjä yhtiöille. Esitysluonnoksessa todetaan, ettei tulotarkistuksissa ole mahdollista käyttää Verohallinnon ylläpitämää tulotietojärjestelmää (tulorekisteriä), sillä Verohallinto ei nykyisillä resursseillaan pystyisi selviytymään lisääntyvästä käyttöoikeuksien hallinnoinnista. Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti eli kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan asunnoista perittävillä vuokrilla. Esityksen mukaiset tulo- ja varallisuustarkistukset ja lisääntynyt hallinnollinen työ vaikuttaisivat näin suoraan vuokriin.
Helsingin kaupunki pitää esitettyjä muutoksia kohtuuttomina asukkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Esitys kaventaa yksityisyydensuojaa, kun vuokranantajalla olisi oikeus saada käyttöönsä osan asukkaiden tulo- ja varallisuustiedot. Lisäksi asukkaan asumisturva heikentyisi, sillä hänen on mahdoton arvioida ja ennakoida, mihin asuntoihin tulo- ja varallisuustarkistukset kohdistuvat ja milloin. Myös asuntotarjouksen yhteydessä asunnonhakija tulisi osata arvioida, kannattaako hänen ottaa vastaan asuntoa mahdollisten tulevien tarkistusten takia. Seurantakäytännöstä olisi vaikeaa tehdä läpinäkyvää ja pysyvää ohjetta, koska se perustuu asuntoa eniten tarvitsevien hakijoiden tilanteeseen ja hakemukselle määrittelemiin ehtoihin. Asuntohakemusten tiedot muuttuvat jatkuvasti ja hakemustiedot antavat suuntaa asuntojen kysynnästä, mutta kaikki asuntohakemukset eivät realisoidu vuokrasopimukseen asti, vaikka sopivaa asuntoa tarjottaisiin. Hakijoista, joille tarjottiin asuntoa vuonna 2025, 61 prosenttia kieltäytyi.
Ehdotetut tulotarkistukset voivat aiheuttaa kannustinloukun erityisesti matalamman vuokratason alueella asuville asukkaille, koska näillä alueilla on todennäköisempää, että asukkaiden tulot tarkistetaan. Asukkaiden tulisi arvioida, onko heidän kannattavaa ottaa työpaikkaa vastaan, tehdä ylitöitä tai edetä urallaan, kun uhkana tulotason noustessa on vuokrasuhteen päättyminen ja oman kodin menettäminen tulorajan ylittyessä. Tämä ei ole työllisyystilanteen kannalta kannatettava kehityssuunta. Helsingissä työttömien työnhakijoiden määrän kasvu on jatkunut: huhtikuussa 2026 työttömyysaste oli 13,2 prosenttia. Lisäksi yhtiön on mahdoton ennakoida asukkaiden tuloissa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi tilanteita, joissa ylituloinen asukas on eläköitymässä vuoden päästä tai ylituloinen asukas jääkin tarkistusten jälkeen työttömäksi.
Kokonaisuudessaan muutokset heikentävät asukkaiden asumisturvaa. Valtion tukemien asuntojen tulee olla turvallinen ja pysyvä koti kaikille asukkaille samoilla ehdoilla. Lisäksi muutokset vaikuttaisivat asuntojen houkuttelevuuteen ja maineeseen negatiivisesti ja vähentäisivät näin asuntojen kysyntää. Helsingissä on tällä hetkellä vuokra-asuntoja runsaasti tarjolla, ja voidaan olettaa, että asunnonhakija ei halua solmia vuokrasopimusta asuntoon, josta hänet tullaan mahdollisesti irtisanomaan.
Asuntohakemus, valvontapäätös ja asukasvalinta-asetuksen päivittäminen
Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että asuntohakemuksesta säädettäisiin jatkossa lain tasolla ja että alle 18-vuotiaiden varallisuutta ja tuloja ei jatkossa otettaisi asukasvalinnassa huomioon. Alle 18-vuotiaiden henkilötunnus kerättäisiin ainoastaan, jos kyse olisi asunnon hakijasta tai hänen puolisostaan. Helsingillä ei ole huomautettavaa muutoksista, jotka liittyvät asukasvalinnan julkiseen hallintotehtävään ja toimivaltuuksiin. Käytännössä muutos ei tuo muutoksia varsinaiseen valvontapäätökseen Helsingissä, Helsingin kaupunki toimii jo nyt esitetyllä tavalla.
Helsingin kaupunki kannattaa lisäystä asukasvalinta-asetukseen ja lyhyeen korkotukiasetukseen, jonka myötä edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuessa asukasvalintaperusteista poiketen valitun asukkaan kanssa tehtäisiin ensisijaisesti määräaikainen vuokrasopimus, ellei toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen tekeminen olisi perusteltua. Jatkossa poikkeusperusteella tehtävästä asukasvalinnasta ilmoitettaisiin kunnalle tai hyvinvointialueelle etukäteen.
Lyhyt korkotukilaki ja takauslaki
Helsingin kaupunki kannattaa esitystä, jonka mukaan lyhyeen korkotukilakiin ja takauslainalakiin lisättäisiin pitkässä korkotukilaissa oleva Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen velvollisuus arvioida korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä osana lainan hyväksymismenettelyä. Muutoksen myötä kaikkia lainan hakijoita kohdellaan yhtenäisin periaattein.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Taustatietoa valtion tukemista vuokra-asunnoista Helsingissä
Helsingissä oli 74 121 valtion tukemaa pitkän korkotuen vuokra-asuntoa 31.12.2025, mikä on 18,3 prosenttia Helsingin asuntokannasta. Näistä noin kolme prosenttia oli opiskelija-asuntoja ja alle kaksi prosenttia erityisryhmien asuntoja. Valtaosan valtion tukemista vuokra-asunnoista omistaa Helsingin kaupungin kaupunkikonserniin kuuluva Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). 31.12.2025 Heka omisti 55 145 vuokra-asuntoa.
Viime vuosina korko- ja muu kustannustason nousu on haastanut erityisesti omakustannusperiaatteisesti toimivia vuokrataloyhteisöjä. Valtion tukemien vuokra-asuntojen keskineliövuokrat nousivat Helsingissä vuonna 2025 kokonaisuudessaan 3,5 prosentilla. Hekan vuokrankorotukset olivat tätä suuremmat, sillä vuokrat nousivat keskimäärin 5,2 prosenttia. Vuonna 2026 Hekan asuntojen keskineliövuokra on 14,99 euroa ja asuntojen vuokrataso vaihtelee alueittain. Samaan aikaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratason lähtenyt laskuun ja asuntoja on ollut tarjolla aikaisempaa enemmän. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuminen on kuitenkin edelleen selvästi edullisempaa kuin vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa.
Hekan asuntojen käyttöaste vuonna 2025 oli 95,7 prosenttia ja huhtikuussa 2026 tyhjiä asuntoja oli noin 1600. Tyhjien asuntojen määrä on kasvanut viime vuosina, sillä vuonna 2022 Hekan asuntojen käyttöaste oli 99,6 prosenttia. Tyhjäkäyttökustannusten kasvuun on vaikuttanut yhtiön vuokratason nousu, asukkaiden maksukyvyn heikentyminen sekä vuokra-asuntojen runsas tarjonta. Samaan aikaan Hekan vuokra-asuntojen hakijamäärät ovat laskeneet. 31.12.2022 oli 12 556 aktiivista hakemusta ja 31.12.2025 hakemusrekisterissä oli 7 989 aktiivia hakemusta.
Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2025 selvityksen asukasrakenteesta ja tulojen vaikutuksesta vuokrasuhteeseen valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Selvityksessä tavallisten valtion tukemien vuokra-asuntojen lisäksi mukana lyhyen korkotuen asunnoissa asuvat. Vuoden 2022 tilastojen perusteella tehdyn selvityksen mukaan näiden vuokra-asuntojen asuntokunnista 15,6 prosenttia ylitti vuonna 2025 voimaan tulleet tulorajat ja Helsingissä noin 12 prosenttia asuntokunnista oli ylimpään kahteen tulokymmenykseen kuuluvia. Lisäksi selvityksen mukaan Helsingissä kaikkien asuntokuntien keskimääräiset veronalaiset tulot kulutusyksikköä kohden vuonna 2022 olivat noin 49 600 euroa ja valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvilla noin 27 300 euroa eli selkeästi matalammat.
Helsingin kaupunki on tarkastellut valtion tukemassa asuntokannassa asuvien asuntokuntien tuloluokkia. Tilastokeskukselta tilatun aineiston pohjalta tehdyssä tarkastelussa tulotietona on käytetty kulutusyksikköpohjaisia käytettävissä olevia tuloja. Tarkastelun mukaan vuonna 2022 Hekan asukkaista 2,3 prosenttia kuului kahteen ylimpään tuloluokkaan ja muissa pitkän korkotuen asunnoissa 2,4 prosenttia. Kaupungin tekemää tarkastelua ei voi suoraan verrata ympäristöministeriön julkaisemaan selvitykseen, sillä siinä ei ole mukana lyhyen korkotuen asunnoissa asuvia. Lisäksi kaupungin tarkastelussa on tarkasteltu käytettävissä olevia tuloja ja ympäristöministeriön selvityksessä veronalaisia tuloja.
Helsingin kaupunki on selvittänyt Helsingissä sijaitsevien valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasrakennetta myös vuonna 2018 peilaten silloin asuntokuntien tulotietoja voimassa olleisiin tulorajoihin. Selvityksessä tarkasteltiin veronalaisia tuloja vuodelta 2015 ja sen mukaan Helsingissä tulorajan ylittäneitä asui kaikissa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa kuusi prosenttia asuntokunnista. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa tulorajan ylittäneitä asuntokuntia oli viisi prosenttia, heistä lähes kaikki olivat yksinasuvia ja tulorajat ylittäviä lapsiperheitä vain kymmenkunta.
Helsingin näkemys esitysluonnoksesta
Vuokraoikeiden siirto ja vuokraoikeuden jatkaminen
Hekan asuntokannassa tehdään keskimäärin 200 vuokraoikeuden siirtoa vuodessa. Helsingin kaupunki kannattaa esitystä, jonka mukaan vuokraoikeuden siirtäminen perheenjäsenelle edellyttäisi jatkossa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa vuokranantajan lupaa ja luvan myöntämisessä olisi noudatettava asukasvalintaa koskevia säännöksiä. Muutoksella varmistetaan, ettei valtion tukemisessa vuokra-asunnoissa vuokraoikeus siirry ilman tulo- ja varallisuustarkistusta perheenjäsenille. Vuokralaisen kuolemantapauksessa ja puolisoiden erotessa sovellettavissa ovat yhä huoneenvuokralain erityissäännökset eli tulo- ja varallisuustarkistuksia ei sovellettaisi.
Kunnan jäsenen etusijasäännöksen kumoaminen
Esitysluonnoksessa esitetään, että pitkän korkotukilain ja aravarajoituslain säännös mahdollisuudesta asettaa kunnan jäsen etusijalle asukasvalinnassa kumottaisiin. Helsingin kaupunki ei kannata ehdotettua muutosta. Näkemys vastaa Helsingin vuonna 2024 antamaa lausuntoa. Esitysluonnoksessa todetaan, että kyseinen säännös voi heikentää muiden kuin kunnan asukkaiden mahdollisuuksia löytää tarpeitaan vastaava aiempaa edullisempi asunto, mikä on ristiriidassa toimeentulotuesta annetun lain ja yleisestä asumistuesta annetun lain 1.4.2024 voimaan tulevien muutosten kanssa.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä oman kunnan asukkaan etusijalle asettamisen mahdollisuutta jatkossakin, silloin kun hakijoiden asunnontarpeen kiireellisyys on sama. Tämä käytäntö perustuu aidosti asunnontarpeeseen, tukee valtakunnallista ja Helsingin kaupungin asunnottomuuden poistamisen tavoitetta, mutta mahdollistaa oman kunnan asukkaiden huomioimisen silloin kun hakijat ovat keskenään samassa tilanteessa. Nykytilanteessa asunnontarve ohjaa asukasvalintaa, eikä esimerkiksi ylikalliisti asuvaa helsinkiläistä voida asettaa ulkopaikkakuntalaisen asunnottoman edelle, sillä nämä asunnonhakijat eivät ole samassa asemassa. Asunnottomuus keskittyy voimakkaasti Helsinkiin, ja vuoden 2025 aikana asunnottomien määrä kääntyi selkeään nousuun. Valtakunnallisesti vertailtuna noin 20 prosenttia asunnottomista on helsinkiläisiä. Helsinki on sitoutunut määrätietoiseen työhön asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Viime vuosina kohderyhmälle on välitetty enemmän asuntoja Helsingin asunnottomuusohjelman mukaisesti. Vuonna 2025 24 prosenttia Hekan asukkaiksi valituista kotitalouksista oli asunnottomia.
Vuokra-asunnon alivuokrauksen rajoittaminen sekä lyhytvuokrauksen ja muun asumisesta poikkeavan käytön kielto
Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti lakiin lisättävään pykälään, jonka mukaan vuokralainen on velvollinen toimittamaan vuokranantajalle tiedot väliaikaisessa luovutuksessa, alivuokrauksessa ja jälleenvuokrauksessa perimästään vuokrasta. Muutos on kannatettava omakustannusvuokran ja vedenkulutuksen valvomisen sekä turvallisuuden kannalta. Samalla on tärkeää varmistaa, että lakimuutos ei vaikeuta kimppa-asumista valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.
Helsingin kaupunki kannattaa lakimuutosta, jonka myötä lyhytvuokraus ja muu asumisesta poikkeava käyttö kiellettäisiin. Vuokralainen ei saisi luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa lyhytvuokraukseen, ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi, majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön. Esityksen mukaan vuokranantajalla olisi oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirrettäisiin tai vuokra-asunto luovutettaisiin vastoin mainittuja säännöksiä. Muutosten myötä varmistetaan, että valtion tukemat vuokra-asunnot kohdentuisivat lain tarkoittamalla tavalla ja mahdollistetaan puuttuminen tilanteisiin, joissa asuntoja vuokrataan eteenpäin luvatta.
Asukasrakenteen seuranta ja vuokranantajan oikeus irtisanoa vuokrasopimus
Helsingin kaupunki vastustaa vuokrataloyhtiölle asetettua velvollisuutta asukasrakenteen seurannasta ja oikeutta irtisanoa vuokrasopimus. Ehdotetut muutokset koetaan hyötyyn nähden raskaina ja tarpeettomina ratkaisuina, jotka syventäisivät ennestään vuokrataloyhteisöjen vaikeaa taloudellista tilannetta ja asettaisivat asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että pitkään korkotukilakiin ja aravarajoituslakiin lisättäisiin omistajien velvollisuus seurata vuokrattuina olevien asuntojen tarvetta ja soveltumista vuokra-asuntoa eniten tarvitsevien hakijoiden käyttöön. Vuokranantajalla olisi tässä tarkoituksessa oikeus pyynnöstä saada asunnossa asuvan ruokakunnan varallisuus- ja tulotiedot vastaavasti kuin asukasvalinnassa. Vuokrataloyhteisön harkinnassa olisi, milloin vuokralaiselta olisi syytä pyytää tiedot ruokakunnan varallisuudesta ja tuloista eli vuokrataloyhtiön tulisi itse suunnitella, miten ja kuinka usein seuranta toteutetaan. Lisäksi seuranta voisi olla tarkempaa niistä asunnoista, jotka esimerkiksi vuokratasoltaan ja kooltaan vastaisivat vuokrataloyhteisön hakijakunnan tarpeita, ja joille olisi kysyntää asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden joukossa. Seurantavelvollisuus ei koskisi erityisryhmäasuntoja.
Esitysluonnoksen mukaisesti vuokrataloyhtiöille annettaisiin oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, jos asunto soveltuu asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden asunnoksi eikä asunnossa asuva vuokralaisen ruokakunta täytä asukasvalintaperusteita. Tämä olisi erityissäännös asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain irtisanomissääntelyyn nähden. Irtisanominen perustuisi vuokrataloyhtiön tekemään seurantaan ja vuokrataloyhtiön tulisi päättää, olisiko vuokrasopimus perusteltua irtisanoa asunnon saamiseksi asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden käyttöön.
Helsingin kaupunki pitää ongelmallisena, että esitetty lakimuutos vahvistaa segregaatiokehitystä. Haaste on tunnistettu osana esitysluonnoksen vaikutustenarviointia, jossa todetaan, että ehdotetut lakimuutokset vaikuttavat segregaatiota edistävästi aluetasolla ja talokohtaisesti. Helsingissä asukkaiden tulo- ja varallisuuden tarkastaminen ja mahdollinen irtisanominen kohdistuisi lähiöalueille, joilla on suhteellisen paljon valtion tukemia vuokra-asuntoja. Tarkastelujen perusteella valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ei asu merkittävästi ylituloisia eikä esitetty tarkistusten kohdentaminen kohdistu niille alueille, joissa ylituloiset asuvat. Esitysluonnoksessa todetaan, että Helsingissä suhteellisesti eniten tulorajat ylittäviä asuntokuntia on kantakaupungin alueilla. Näillä alueilla keskineliövuokra oli 16,45 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Tällä hetkellä asuntoa hakevien toiveena on löytää kohtuhintainen asunto, esimerkiksi kolmio, jossa vuokra on noin 700 euroa kuukaudessa. Tällaisia asuntoja Hekan asuntokannasta löytyy pääasiassa lähiöalueilta, joissa keskineliövuokra on noin 13–14 euroa kuukaudessa.
Helsingin kaupunki ei kannata esitettyjä muutoksia, sillä ne lisäävät vuokrataloyhteisöjen hallinnollista työtä ja byrokratiaa. Samalla esityksessä ei pystytä osoittamaan ja takaamaan tulevia kustannushyötyjä yhtiöille. Esitysluonnoksessa todetaan, ettei tulotarkistuksissa ole mahdollista käyttää Verohallinnon ylläpitämää tulotietojärjestelmää (tulorekisteriä), sillä Verohallinto ei nykyisillä resursseillaan pystyisi selviytymään lisääntyvästä käyttöoikeuksien hallinnoinnista. Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti eli kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan asunnoista perittävillä vuokrilla. Esityksen mukaiset tulo- ja varallisuustarkistukset ja lisääntynyt hallinnollinen työ vaikuttaisivat näin suoraan vuokriin.
Helsingin kaupunki pitää esitettyjä muutoksia kohtuuttomina asukkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Esitys kaventaa yksityisyydensuojaa, kun vuokranantajalla olisi oikeus saada käyttöönsä osan asukkaiden tulo- ja varallisuustiedot. Lisäksi asukkaan asumisturva heikentyisi, sillä hänen on mahdoton arvioida ja ennakoida, mihin asuntoihin tulo- ja varallisuustarkistukset kohdistuvat ja milloin. Myös asuntotarjouksen yhteydessä asunnonhakija tulisi osata arvioida, kannattaako hänen ottaa vastaan asuntoa mahdollisten tulevien tarkistusten takia. Seurantakäytännöstä olisi vaikeaa tehdä läpinäkyvää ja pysyvää ohjetta, koska se perustuu asuntoa eniten tarvitsevien hakijoiden tilanteeseen ja hakemukselle määrittelemiin ehtoihin. Asuntohakemusten tiedot muuttuvat jatkuvasti ja hakemustiedot antavat suuntaa asuntojen kysynnästä, mutta kaikki asuntohakemukset eivät realisoidu vuokrasopimukseen asti, vaikka sopivaa asuntoa tarjottaisiin. Hakijoista, joille tarjottiin asuntoa vuonna 2025, 61 prosenttia kieltäytyi.
Ehdotetut tulotarkistukset voivat aiheuttaa kannustinloukun erityisesti matalamman vuokratason alueella asuville asukkaille, koska näillä alueilla on todennäköisempää, että asukkaiden tulot tarkistetaan. Asukkaiden tulisi arvioida, onko heidän kannattavaa ottaa työpaikkaa vastaan, tehdä ylitöitä tai edetä urallaan, kun uhkana tulotason noustessa on vuokrasuhteen päättyminen ja oman kodin menettäminen tulorajan ylittyessä. Tämä ei ole työllisyystilanteen kannalta kannatettava kehityssuunta. Helsingissä työttömien työnhakijoiden määrän kasvu on jatkunut: huhtikuussa 2026 työttömyysaste oli 13,2 prosenttia. Lisäksi yhtiön on mahdoton ennakoida asukkaiden tuloissa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi tilanteita, joissa ylituloinen asukas on eläköitymässä vuoden päästä tai ylituloinen asukas jääkin tarkistusten jälkeen työttömäksi.
Kokonaisuudessaan muutokset heikentävät asukkaiden asumisturvaa. Valtion tukemien asuntojen tulee olla turvallinen ja pysyvä koti kaikille asukkaille samoilla ehdoilla. Lisäksi muutokset vaikuttaisivat asuntojen houkuttelevuuteen ja maineeseen negatiivisesti ja vähentäisivät näin asuntojen kysyntää. Helsingissä on tällä hetkellä vuokra-asuntoja runsaasti tarjolla, ja voidaan olettaa, että asunnonhakija ei halua solmia vuokrasopimusta asuntoon, josta hänet tullaan mahdollisesti irtisanomaan.
Asuntohakemus, valvontapäätös ja asukasvalinta-asetuksen päivittäminen
Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että asuntohakemuksesta säädettäisiin jatkossa lain tasolla ja että alle 18-vuotiaiden varallisuutta ja tuloja ei jatkossa otettaisi asukasvalinnassa huomioon. Alle 18-vuotiaiden henkilötunnus kerättäisiin ainoastaan, jos kyse olisi asunnon hakijasta tai hänen puolisostaan. Helsingillä ei ole huomautettavaa muutoksista, jotka liittyvät asukasvalinnan julkiseen hallintotehtävään ja toimivaltuuksiin. Käytännössä muutos ei tuo muutoksia varsinaiseen valvontapäätökseen Helsingissä, Helsingin kaupunki toimii jo nyt esitetyllä tavalla.
Helsingin kaupunki kannattaa lisäystä asukasvalinta-asetukseen ja lyhyeen korkotukiasetukseen, jonka myötä edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuessa asukasvalintaperusteista poiketen valitun asukkaan kanssa tehtäisiin ensisijaisesti määräaikainen vuokrasopimus, ellei toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen tekeminen olisi perusteltua. Jatkossa poikkeusperusteella tehtävästä asukasvalinnasta ilmoitettaisiin kunnalle tai hyvinvointialueelle etukäteen.
Lyhyt korkotukilaki ja takauslaki
Helsingin kaupunki kannattaa esitystä, jonka mukaan lyhyeen korkotukilakiin ja takauslainalakiin lisättäisiin pitkässä korkotukilaissa oleva Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen velvollisuus arvioida korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä osana lainan hyväksymismenettelyä. Muutoksen myötä kaikkia lainan hakijoita kohdellaan yhtenäisin periaattein.
Ympäristöministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta 26.6.2026 mennessä lausuntoa koskien luonnosta vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravarajoituslain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain sekä vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. Esitysluonnos sisältää myös luonnokset lakitason muutoksiin kytkeytyvistä muutoksista asukasvalinta-asetukseen, pitkään korkotukiasetukseen ja lyhyeen korkotukiasetukseen. Ehdotetut lait on esitetty tulemaan voimaan 1.1.2027. Asunnon hakemiseen ja asukasvalinnan valvontaan liittyvät menettelyjen muutokset ja vuokrattuina olevien asuntojen seurantavelvollisuus tulisivat kuitenkin voimaan 1.6.2027.
Esitysluonnos sisältää seuraavat muutokset lainsäädäntöön:
- Vuokraoikeuden siirtämisessä perheenjäsenelle olisi jatkossa noudatettava asukasvalintaperusteita.
- Kunnan jäsenen etusija asukasvalinnassa poistettaisiin.
- Vuokra-asunnon käyttöä alivuokraukseen rajoitettaisiin.
- Omakustannusvuokran valvontaa vuokra-asunnon luovuttamisessa toisen käyttöön tehostettaisiin.
- Valtion tukeen liittyvää käyttörajoitusta vain asuinkäyttöön vahvistettaisiin lyhytvuokrauksen ja muun asumisesta poikkeavan käytön kiellolla.
- Valtion tukemia tavallisia vuokra-asuntoja omistavilla yhteisöillä olisi velvollisuus seurata vuokrattuina olevien asuntojen tarvetta ja soveltumista vuokra-asuntoa eniten tarvitsevien hakijoiden käyttöön ja oikeus irtisanoa vuokrasopimus kohdentumiseen liittyvästä syystä.
- Korkotuki- ja aravalainsäädäntöön lisättäisiin säännökset siitä, kenelle asukasvalintaa koskeva julkinen hallintotehtävä on annettu ja tehtäviin liittyviä toimivaltuuksia tarkennettaisiin. - Asukasvalinnan valvonnan toteuttamistavat olisi määriteltävä kunnan tai hyvinvointialueen valvontatapapäätöksellä.
- Asuntohakemuksesta säädettäisiin jatkossa lain tasolla.
- Korkotuki- ja takauslainoja koskevaa lainsäädäntöä yhtenäistettäisiin.
Lisäksi esitysluonnos sisältää eräitä valtion tuen myöntämiseen ja lainamuutoksiin liittyviä viranomaisten toimivallan tarkennuksia. Vanhentuneet asetuksenantovaltuudet kumottaisiin.
Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston, kaupunkiympäristön toimialan asumisen palveluiden ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) kesken.
Kaupunginhallitus 15.06.2026 § 494
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Suvi Pulkkisen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Eeva Mynttinen, erityissuunnittelija
puhelin: 09 310 38944 , eeva.mynttinen@hel.fi
Päätös tullut nähtäväksi 02.07.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §