Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Länsisataman pikaraitiotien hankesuunnitelman hyväksymisestä ja toteuttamisesta (a-asia)

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle Länsisataman pikaraitiotien hankesuunnitelman (liite 1)hyväksymistä ja raitiotiehankkeen toteuttamista siten, että kokonaiskustannusarvio on 48 milj. euroa (MAKU 129,32, 2015=100).

Hankesuunnitelma

Kaupunginvaltuuston 5.2.2025 tekemän Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen mukaisesti Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja kaupunkiympäristön toimiala ovat yhteistyössä Infraohjelma Helsingin kanssa valmistelleet hankesuunnitelman Länsisataman pikaraitiotien infrastruktuurin toteuttamisesta. Hankesuunnitelmassa määritellään toteutettavan hankkeen laajuus, aikataulu, vaiheistus sekä muut hankkeen toteutukseen ja hallintaan liittyvät asiat.

Hankesuunnitelman raportti on esitetty liitteenä 1. Hankesuunnitelman vaikutusten arviointi on liitteenä 2. Samanaikaisesti toteutettavat mutta erikseen päätettävät liittyvät hankkeet on esitetty liitteessä 3.

Länsisataman pikaraitiotie -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa pikaraitioliikenne Hakaniemen ja Länsisataman välillä riittävän hyvällä sujuvuudella ja luotettavuudella muun kaupunkiliikenteen rinnalla. Reittiä liikennöitäisiin Yliskylä–Hakaniemi -pikaraitiolinjan (linjanumero 12) jatkeena. Hanke sopeutuu alueella voimassa oleviin asemakaavoihin. Tästä huolehditaan myös suunnittelun tarkentuessa. Hankkeen toteuttamiseksi tullaan vielä laatimaan katusuunnitelmat.

Pikaraitiolinjan suunnitteluperusteina on ollut liikennöinti korkeintaan 45 metriä pitkillä pikaraitiovaunuilla ja viiden minuutin vuorovälillä. Nykyisiä kaupunkiraitiovaunuja pidemmät vaunut ja lisääntyvä vuoromäärä edellyttävät raitiotieinfrastruktuurin kehittämistä, vaikka reitillä liikennöidäänkin jo olemassa olevalla raitiotiellä Hakaniemen ja Länsiterminaalin välillä. Raitiotieinfraa kehitetään mm. pidentämällä pysäkkejä ja parantamalla niiden laatutasoa, liittymä- ja ratageometriamuutoksilla sekä saneeraustoimenpiteillä.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan, että toimivan arjen ytimessä on sujuva liikkuminen. Kaupungin tavoitteena on, että yhä useampi helsinkiläinen valitsee liikkumismuodokseen joukkoliikenteen. Länsisataman pikaraitiotie edistää näitä strategian tavoitteita sujuvoittaen liikkumista, sekä kehittäen joukkoliikennettä entistä houkuttelevammaksi. Strategian mukaisesti valtuustokauden aikana edistetään Länsisataman pikaraitiotien toteutusta.

Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään rinnakkaishankkeista johtuvia raitioliikenteen katkoja, yhteen sovittaen Länsisataman pikaraitiotien rakennustöitä muiden hankkeiden kanssa. Kiertotalous- ja ilmastotavoitteet ovat hankkeessa tärkeässä roolissa. Elinkaaren ilmastopäästöt tunnistetaan ja niitä vähennetään, jonka lisäksi tavoitteena on luontopositiivisuus sekä resurssiviisaus. Helsingin historiallisen keskustan alueella kulttuuriympäristön ominaispiirteet ja arvot ovat keskeinen suunnittelun lähtökohta. Hanke sisältyy Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelmaan ja on Helsingin seudun liikennejärjestelmän näkökulmasta tärkeä, koska se parantaa yhteyttä Länsisataman ja päärautatieaseman välillä. Päärata ja Helsingin satama kuuluvat myös Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkon ydinverkkoon.

Kuten kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, tässä hankesuunnitelmassa on huomioitu ja mahdollistettu Helsingin yliopiston metroaseman suunnitellun pohjoisen sisäänkäynnin mahdollinen toteuttaminen samanaikaisesti raitiotien kanssa.

Helsingin kaupungin liikenne -liikelaitos (HKL) vastaa metroasemien investoinneista. Mahdollisesta uudesta metroaseman sisäänkäynnistä päätetään HKL:n johtokunnan esityksestä. HKL:n 10-vuotisessa investointiohjelmassa on lukuisia metron liikennöinnin kannalta välttämättömiä ja hyvin kriittisiä korjausinvestointeja, kuten Rautatientorin metroaseman peruskorjaus ja Junatien metrosillan uusiminen. HKL:lle asetetun investointiraamin puitteissa metron liikennöinnin kannalta kriittiset hankkeet on priorisoitu Helsingin yliopiston metroaseman uuden pohjoisen sisäänkäynnin edelle eikä tämä noin 40 miljoonan euron investointi ole mahdollinen yhteensovitettavien hankkeiden asettamassa aikataulussa. Erikseen uutta sisäänkäyntiä ei kannata myöhemmin rakentaa, sillä sen rakentaminen avaa Unioininkadun uudelleen yli vuodeksi katkaisten siinä kulkevan liikenteen, myös uuden pikaraitioliikenteen.

Kustannukset ja talousvaikutukset

Länsisataman pikaraitiotien rakentamiskustannukseksi arvioidaan 47,13 milj. euroa, sisältäen raitiotieinfrastruktuurin sekä sen aiheuttamat katujen ja kunnallistekniikan muutokset. Kustannusarvion MAKU-kokonaisindeksi (2015=100) on 129,32 pistettä 01/2026. Kustannusarvio sisältää myös 2,66 milj. euroa Kaupunkiliikenne Oy:n rakentamisen aikaisia rahoituskustannuksia. Hankkeelle on mahdollista hakea rahoitusta EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Liitteessä 3 esiteltyjen erikseen päätettävien liittyvien hankkeiden investointikustannukseksi on arvioitu yhteensä 49,5 milj. euroa.

Hanke ei aiheuta tarvetta uusille varikkoinvestoinneille, ja raitiotieinfran hallinto- ja ylläpitokustannusten arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Yleissuunnitelman raitiolinjaston mukaisten liikennöintikustannusten nousu on hieman pienempi kuin hankkeen liikennöinnin tuomien uusien lipputulojen määrä, joten hankkeen arvioidaan olevan liikennöinnin suhteen kustannusneutraali. HSL:n infrakorvaukset ja Kaupunkiliikenne Oy:n palvelukorvaukset huomioiden hanke kasvattaa Helsingin käyttömenoja 790 000 euroa käyttöönottovuonna 2034, vuosittainen vaikutus pienenee ajan myötä.

Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,5, joka johtuu merkittävistä kuluttajien hyödyistä verrattuna kustannuksiin.

Hankkeen toteuttamismalli

Länsisataman pikaraitiotie toteutetaan yhteistoiminnallisena integroituna projektitoteutuksena (allianssi). Hanke on osa Kaupunkiliikenteen ja Helsingin kaupunkiympäristön toimialan sekä HSY:n yhteisprojekteina toteutettavien kaupunkikehitys- ja raitiotieprojektien allianssitoteutusta Infraohjelma Helsinkiä, jonka hankinnasta on päätetty kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostossa 31.10.2024. Hankesuunnitelma on laadittu allianssissa ja jatkosuunnittelu sekä rakentaminen on tarkoitus tehdä myös allianssin toimesta.

Hankkeen kehitysvaiheessa hankekokonaisuudelle määritellään tavoitehinta, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Integroidussa projektitoteutuksessa on tavoitehintaan perustuva kannustinjärjestelmä, joka ohjaa kaikkia osapuolia toimimaan yhteisen edun mukaisesti kustannustehokkaaseen toteutukseen. Sekä mahdolliset kustannusten ylitykset että säästöt jaetaan tilaajan ja toteuttajien kesken.

Hankkeen toteutusaikataulu

Hankkeen rakentaminen voisi alkaa vuonna 2027, ja valmistua pääosin vuonna 2029. Viimeiset osuudet toteutettaisiin Kaivokatu -hankkeen 2. vaiheessa arviolta vuonna 2033, jonka myötä täyteen liikennöintiin pikaraitiotiellä päästäisiin arviolta vuonna 2034. Hankkeen aikataulu on tiiviisti kytköksissä rinnakkaisiin ja liittyviin hankkeisiin. Etenkin raitioliikenteen katkot on suunniteltu niin, että niiden aikana voidaan toteuttaa myös muut katkoja vaativat hankkeet. Länsisataman pikaraitiotie -hankkeen aikataulu on yhteensovitettu Kaivokatu -hankkeen, Helsingin yliopiston metroaseman mahdollisen uuden pohjoisen sisäänkäynnin sekä Länsiratikat-hankkeen aiheuttamien ratakatkojen kanssa. Hankkeiden yhteensovitusta on tehty myös keskustan eri työmaahankkeita yhteen koordinoivassa niin kutsutussa KRM-yhteistyössä. Kaivokadun remontin vaiheet on puolestaan sovitettu Espan remonttien kanssa niin, että keskustan läpi itä-länsisuuntaisesti, pääkatuverkkoa pitkin on kahdet ajokaistat suuntaansa.

Tarkentuneet suunnitelmat

Yleissuunnitelmassa esitettiin Ruoholahden villat ja Länsilinkki- raitiopysäkkien yhdistämistä. Lautakunnalta saadun ohjeistuksen perusteella on hankesuunnitelmaa laadittaessa jatkettu valmistelua kahden pysäkin ratkaisulla.

Ruoholahdenrannassa Länsilinkki -pysäkkiä ei ole mahdollista pidentää nykyisellä sijainnillaan, joten pysäkki siirretään pohjoisemmaksi. Pysäkin siirto aiheuttaa kadunvarsipysäköinnin poistamista kadun länsilaidalta ja muuttaa joitakin kadun itälaidan tonttien ajoyhteyksiä suuntaisliittymiksi.

Ruoholahden villat -pysäkin pidentämiselle on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja. Kaikki nämä vaikuttavat Ruoholahdenkadun liikennejärjestelyihin ja liittymäratkaisuihin. Erityinen huomio ratkaisussa on huoltotunnelin sisään- ja ulosajavan liikenteen sujuvuudessa. Ensisijaisesti on tutkittu järjestelyä, jossa Ruoholahdenkadun läpiajo säilyy molempiin suuntiin.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna on tutkittu Ruoholahdenkadun ajoyhteyden katkaisua lännen suuntaan, mikä tehtyjen tarkastelujen perusteella vähentäisi riskiä huoltotunnelin ulosajon tai Ruoholahdenkadun ajoneuvo- ja raitioliikenteen ruuhkautumiseen, mutta vaikuttaisi laajemmin alueen liikennejärjestelyihin. Lopullinen ratkaisu vaikutusarvioineen tehdään katusuunnitteluvaiheessa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa Kaivokadun muutos joukkoliikennekaduksi mahdollistaa päätöksestä seuraavien laajempien liikennejärjestelymuutosten suunnittelun ja toteuttamisen Länsisataman pikaraitiotie -hankkeen liittyvinä hankkeina mm. Kaisaniemenkadulla ja Unioninkadulla.

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin hankkeen rakentamisen aikaisia ja käytön aikaisia vaikutuksia. Niitä arvioitiin laaja-alaisesti liikenteellisten, sosiaalisten, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä ympäristön ja elinkeinoelämän osalta.

Hankkeen vaikutukset rakentamisen aikana keskittyvät rakentamiskohteiden välittömään läheisyyteen. Merkittävimmät vaikutukset rakentamisen aikana kohdistuvat raitioliikenteen operointiin. Raitioliikenteessä esiintyy tilapäisiä, mutta pitkäkestoisia katkoja, joita korvataan bussiliikenteellä. Hankkeen vaikutukset ajoneuvoliikenteelle ovat vähäiset, koska keskusta-alueen muiden hankkeiden vaikutukset vaikuttavat Länsisataman pikaraitiotie -hanketta laajemmin ajoneuvoliikenteen viivytyksiin ja reitinvalintaan. Rakentamisen aikana jalankulku- ja pyöräilyreittejä kavennetaan tai siirretään, mutta muuten vaikutukset ovat kävelyyn tai pyöräliikenteeseen vähäisiä. Rakentamisen aikana rakentamistoimet heikentävät jonkin verran alueen viihtyvyyttä kaupunkikuvan ja -tilan muutosten myötä. Rakentamistoimien tuottama melu ja pöly sekä muuttuvat liikennejärjestelyt heikentävät tilapäisesti saavutettavuutta ja esteettömyyttä.

Käytönaikaiset vaikutukset ovat lähtökohtaisesti positiivisia. Keskeisimmät positiiviset vaikutukset syntyvät uuden raitiotieyhteyden tuottamasta keskustan, Jätkäsaaren, Kalasataman ja Laajasalon saavutettavuuden parantumisesta joukkoliikenteellä sekä kaupunkiympäristön uudistusten tuomasta kaupunkitilakokemuksen parantumisesta. Uusi pikaraitiotielinja parantaa keskustatoimintojen saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja sujuvoittaa läpikulkevien joukkoliikennematkustajien matkaketjuja reitillä, joka on jo nykytilassa matkustajamääriltään merkittävä yhteys. Uudet raitiotiepysäkit ja niiden lähialueiden uusi liikenneinfra parantavat liikenneturvallisuutta sekä esteettömyyttä paikallisesti. Pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus paranee osin liikennemäärien vähenemisen myötä. Kokonaisuutena hanke sujuvoittaa joukkoliikennettä ja selkeyttää keskustan liikennejärjestelyjä.

Rakentamisen aikana elinkeinoelämän toimintojen saavutettavuus heikkenee paikallisesti. Keskeisimmät vaikutukset rakentamisen aikana ovat negatiivisia, mutta arvioinnin perusteella pääosa vaikutuksista on vähäisiä. Yrityksille voi aiheutua rakentamisen aikana merkittäviä paikallisia haittoja saavutettavuuden, kulkureittien ja työmaiden vuoksi. Yritysten näkyvyys, pysäköinti, kulkuyhteydet sekä huolto- ja jakeluliikenne on tunnistettu keskeisiksi huolenaiheiksi. Nämä otetaan huomioon työnaikaisia järjestelyitä suunniteltaessa. Valmistuessaan hankkeella on sen vaikutusalueella kaupallista vetovoimaa parantava vaikutus. Pikaraitiotieyhteys parantaa myös satamatoimintojen saavutettavuutta ja tukee matkailun kehittämistä.

Vuorovaikutus ja viestintä

Projektin viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa päivitetään hankkeen edetessä. Suunnitelmassa määritetään mm. viestinnän ja vuorovaikutuksen tehtävät, aikataulu, kanavat, hankkeen ydinviestit, viestinnän teemat, tarkennetaan viestinnällisten vastuiden jakoa sekä tunnistetaan viestinnässä ja vuorovaikutuksessa huomioitavia alueellisia erityispiirteitä.

Yleissuunnitelmavaiheessa vuorovaikutusta tehtiin kerro kantasi -palvelun kautta tehdyllä kyselyllä koskien pysäkkimuutoksia. Hankesuunnitteluvaiheessa pidettiin 2.3.2026 asukastilaisuus verkkotapahtumana Länsiratikat-hankkeen kanssa yhdessä. Tilaisuudessa esiteltiin Ruoholahdenkadun suunnitelmaehdotuksia. Lisäksi KRM-yhteistyössä on aloitettu yhteisviestintä lähestymällä keskustan yrityksiä ja avaamalla keskusteluyhteys siitä, mitä yritykset haluavat viestinnältä rakennusvaiheessa.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hankkeita koskevista hankesuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa, lukuun ottamatta turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettäviä hankesuunnitelmia. Toimivalta tässä päätösasiassa on kaupunginvaltuustolla.