Sääntöjen muuttaminen, Helsingin Musiikkitalon säätiö sr
Helsingin Musiikkitalon säätiön sääntöjen muuttaminen
Päätös
Kaupunginhallituksen konsernijaosto hyväksyi Helsingin Musiikkitalon säätiön sääntöjen muuttamisen liitteen 1 mukaisesti.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Helsingin Musiikkitalon säätiö
Helsingin Musiikkitalon säätiö on kaupungin vuonna 2009 perustama yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on jakaa Pro Musica -rahaston avustuksia Musiikkitalossa järjestettävään toimintaan.
Musiikkitalon organisaatioon kuuluvat myös Helsingin Musiikkitalo Oy, joka vastaa Musiikkitalon palvelutuotannosta sekä kiinteistöosakeyhtiö Mannerheimintie 13a, joka omistaa Musiikkitalon rakennuksen. Kaupunki omistaa 42 prosenttia palveluyhtiön osakkeista ja 26 prosenttia kiinteistöyhtiön osakkeista. Palveluyhtiön muut omistajat ovat Yleisradio (myös 42 prosenttia) ja Taideyliopisto (16 prosenttia). Kiinteistöyhtiön muut omistajat ovat Senaatti-kiinteistöt (48 prosenttia) ja Yleisradio (myös 26 prosenttia).
Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Musiikkitalon säätiö on osa kaupunkikonsernia. Konserniohjauksessa se kuuluu kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin toimialaan.
Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii kaupungin luottamushenkilötaustainen edustaja ja varapuheenjohtajana Yleisradion edustaja. Kaksi muuta jäsentä ovat olleet Sibelius-Akatemian dekaani ja Musiikkitalo Oy:n toimitusjohtaja.
Säätiön siirtäminen Helsingin Musiikkitalo Oy:n hallinnoitavaksi
Musiikkitalon omistajatahojen, eli kaupungin, Yleisradion ja Taideyliopiston kesken on valmisteltu muutosta, jossa säätiö siirretään palveluyhtiön määräysvaltaan. Tällä hetkellä säätiö on kaupungin määräysvallassa.
Musiikkitalon urkuhankkeen päättymisen myötä säätiö on palannut sen varsinaiseen tehtävään apurahoja jakavaksi yleishyödylliseksi säätiöksi. Sen toiminta on hyvin pienimuotoista ja se toimii melko irrallaan Musiikkitalon muusta toiminnasta. Säätiön hallinnointi on ollut raskasta suhteessa toiminnan määrään ja merkittävyyteen. Säätiön toimitusjohtajana on toiminut kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työntekijä oman tehtävänsä ohessa. Toimitusjohtajan tehtävän hoitamiseen osoitettu työaika ei ole riittänyt kaikkiin säätiön hallinnoinnin vaatimiin asioihin.
Musiikkitalon omistajatahot katsovat, että säätiön siirtämisellä palveluyhtiön määräysvaltaan voidaan saavuttaa etua nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Säätiö saadaan kiinteämpään yhteyteen Musiikkitalon muiden toimijoiden kanssa, mikä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja tuo uuden työkalun yhteiseen varainhankintaan.
Palveluyhtiöllä on mahdollisuus resursoida säätiön hallinnointi tarvittavan osaamisen mukaan. Nykyisessä tilanteessa on ollut hyvin haastavaa löytää kaupunkiorganisaatiosta sopivaa henkilöä, jolla olisi aikaa ja osaamista hoitaa toimitusjohtajan tehtävää oman työnsä ohella. Toimitusjohtaja on käytännössä hoitanut kaikki säätiöön liittyvät tehtävät itse, mutta työ ei ole kokoaikainen. Palveluyhtiössä on useita työntekijöitä, joiden osaamista voidaan tarpeen mukaan käyttää myös säätiön asioihin. Säätiön toiminta saadaan siten ammattimaisempaan rakenteeseen, kun palveluyhtiö voi huolehtia siitä omalla vastuullaan ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Säätiön hallinnointi kevenee myös sen myötä, ettei se ole enää raportointivelvollinen kaupungille.
Valmistelun aikana on selvitetty myös kaupunkikonsernin sisäisiä vaihtoehtoja säätiön hallinnointiin, mutta niihin ei katsota sisältyvän samaa lisäarvoa, joka palveluyhtiön alaisuudessa voidaan saavuttaa. Määräysvallan siirtämisellä säätiö saadaan kiinteäksi osaksi Musiikkitalokonsernia. Sääntömuutoksen yhteydessä mahdollistetaan säätiön liiketoiminta, mikä antaa yhteistyöhankkeille lisää liikkumavaraa. Säätiö voi jatkossa harjoittaa liiketoimintaa ja tuottaa etua Musiikkitalolle, vaikkei se voittoa tavoittelekaan. Tällä mahdollistetaan Musiikkitalolle uusia liiketoiminnan malleja. Muutoksesta on keskusteltu sekä Pro Musica -säätiön että Musiikkitalon päätoimijoiden kanssa.
Sääntöihin tehtävät muutokset näkyvät liitteessä 2. Voimassa olevissa säännöissä määrätään, että kaupunki nimittää säätiön hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet. Tämä ja muut määräysvaltaa koskevat kohdat muutetaan siten, että jatkossa määräysvaltaa käyttää kaupungin sijaan palveluyhtiö. Tarkoituksena on, että palveluyhtiön hallitus toimii myös säätiön hallituksena.
Säätiölain mukaan sääntöjen muuttamisesta päättää säätiön hallitus. Säännöissä voidaan määrätä, että niiden muuttamiseen vaaditaan säännöissä määrätyn tahon suostumus. Musiikkitalon säätiön voimassa olevien sääntöjen mukaan niitä voidaan muuttaa, jos hallituksen enemmistö sitä kannattaa ja muutokselle saadaan Helsingin kaupungin suostumus.
Asia on valmisteltu yhdessä Musiikkitalon muiden omistajatahojen, palveluyhtiön, säätiön ja kaupungin konserniohjauksen kanssa. Kaupungin suostumuksen sääntömuutokselle antaa konsernijaosto.
Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2026
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.