Lausuntopyyntö, sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttaminen, sosiaali- ja terveysministeriö
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisen viranomaisvalvonta
Sote-valvontalain tulisi jatkossakin rajautua koskemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen omavalvontaa sekä viranomaisvalvontaa, eikä valvontaa ole tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja.
Vuokratyöntekijöiden rikostaustan selvittäminen
Helsingin kaupunki kannattaa esitettyä lakimuutosta. Palveluntuottajan oikeus ja velvollisuus tarkistaa vuokratyöntekijän rikosrekisteriote edistävät osaltaan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Muutos selkeyttää oikeustilaa myös hankintamenettelyn näkökulmasta, koska hankintayksikön on aiempaa selkeämmin mahdollista edellyttää rikosrekisteriotteen tarkistamista tarjouspyyntö- ja sopimusehdoissa koko henkilöstön osalta. Lisäksi muutos voi kasvattaa kilpailutuksiin osallistuvien palveluntuottajien määrää.
On tärkeää, että lakia lapsen kanssa työskentelevän rikostaustan selvittämisestä tarkastellaan tämän muutoksen rinnalla. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta myös lasten kanssa työskentelevien kohdalla rikostaustan selvittämisen velvoite tulisi ulottaa koskemaan vuokrattavaa henkilöstöä.
Tuottajan velvollisuus huolehtia henkilöstön kielitaidosta
Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön kielitaitotasojen vähimmäismääritykset tulee asettaa kansallisesti esimerkiksi käyttäen eurooppalaista viitekehystä. Sen lisäksi jokaisella palveluntuottajalla on vastuu arvioida, riittääkö kielitaito kyseiseen työtehtävään niin, ettei asiakas- ja potilasturvallisuus eikä hoidon ja palvelun laatu vaarannu.
On tärkeää, että henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi laaditaan selkeä koonti siitä, mitä eri edellytyksiä kielitaitovaateita koskevat lait käytännössä asettavat. Lisäksi on tärkeää määrittää, miten kielitaitoa sosiaali- ja terveyspalveluissa arvioidaan sekä miten se osoitetaan.
Ammattihenkilöiden ennakkovalvonnalla on tärkeä rooli kielitaidon varmistamisessa. Kielitaidon kansallisesti määritellyn tason osoittaminen vähintään toisella kansalliskielellä tulee olla edellytyksenä ammattihenkilörekisteröinnille silloin, kun henkilön suorittama ammatillinen tutkinto ei sisällä edellytetyn laajuisia välttämättömiä opintoja sekä kielitaidon osoittamista suomen tai ruotsin kielessä.
Rekisteröintiä varten annettavat tiedot
Helsingin kaupunki ei kannata salassa pidettävän henkilötiedon tallentamista rekisteriin, jonne nykyisellään yksilöidään jo palveluyksiköiden vastuuhenkilöt. Organisaatioiden ja toimijoiden vastuuhenkilön/-henkilöiden tiedot on jo tallennettu olemassa oleviin rekistereihin. Ensisijainen tavoite tulee olla tietojen automaattinen siirtyminen rekistereiden välillä, ei tietojen toimittaminen useisiin päällekkäisiin rekistereihin. Mikäli Soteri-rekisteristä on tulossa julkinen tai osin julkinen, on oleellista arvioida kriittisesti sinne tallennettujen tietojen tarpeellisuutta rekisterin pääasiallisen käyttötarkoituksen, palveluntuottajarekisteröinnin, näkökulmasta. On myös merkittävä kansallinen turvallisuusriski tuottaa avointa tietoa julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikka- ja palvelutiedoista, joka voi paljastaa kriittisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita.
Pohjanmaan hyvinvointialueen sekä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asemasta säätäminen
On hyvä, että asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asema määritetään säädöksellä. Edellytyksenä on, että keskus toimii sosiaali- ja terveysministeriön tiiviissä seurannassa ja ohjauksessa ja niin, ettei alueisiin nähden synny kaksinkertaisia ohjaavia rakenteita, eikä missään tilanteessa saa aiheutua eri suuntaisia tai pahimmillaan ristiriitaista ohjausta, liittyen esimerkiksi velvoitteisiin ja toisaalta taloudellisiin mahdollisuuksiin. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kansallisen aseman vakinaistaminen asiantuntijaviranomaisena edellyttää myös roolin selkeämpää määrittelyä järjestäjä- ja tuottajatahojen asiakas- ja potilasturvallisuustyön tukena.
On keskeistä määritellä selkeästi keskuksen ja sen taustalla Pohjanmaan hyvinvointialueen rooli ja mandaatti suhteessa muihin organisaatioihin eriarvoistumisen välttämiseksi. Tulee tunnistaa riskit tasavertaisen arvioinnin toteuttamiselle siinä, että yksi järjestämistaho toteuttaa kansallisella tasolla sekä muiden järjestäjätahojen että oman toimintansa arviointia. Lisäksi erillisrahoituksen käytön seurannan tulee olla läpinäkyvää ja kiistatonta sekä toteutua erillisenä Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämistehtävän toiminnan rahoituksesta. Erillisrahoituksella ei tule olla vaikutusta muiden hyvinvointialueiden rahoitukseen. Keskuksen työn laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti ja objektiivisesti.
Julkisen palveluntuottajan palveluyksiköiden rekisteröinnin lykkääminen
Helsingin kaupunki kannattaa julkisten palveluyksiköiden rekisteröinnin lykkäämistä. Lisäajan puitteissa on tärkeää, että rekisteröinnissä annettavia tietoja tarkastellaan kriittisesti ja että järjestelmien rajapinnat varmistetaan päällekkäisen tietotuotannon välttämiseksi.
Lisäksi keskeistä on huomioida, että rahoituksen tiukentuessa järjestäjätahoilla ei ole mahdollisuutta ilman erillisrahoitusta kohdentaa laajoja tietosisältöjä ja yksikkömääriä koskevan rekisteröinnin toteuttamiseen riittävää resurssia. Rekisteröinnin toteuttaminen nykyisen rekisteröintivelvoitteen laajuudessa aiheuttaisi merkittävää hallinnollista taakkaa. Siirtymäajan jatkamisen lisäksi esitetään uudelleen arvioitavaksi rekisteröintivelvoitteen tarpeellisuutta julkisen sektorin toimijoiden osalta.
Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttaminen
Helsingin kaupunki kannattaa esitettyä muutosta, jolla tehostetaan palveluntuottajan luotettavuuden arviointia laajentamalla valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuksia Harmaan talouden torjunnan selvitysyksiköltä. Sääntelyn täsmentäminen tukee tältä osin palveluntuottajan luotettavuuden ja toimintaedellytysten kokonaisvaltaista arviointia sekä hallituksen esityksessä HE 299/2022 asetettuja tavoitteita ennakollisen luotettavuusarvioinnin vahvistamisesta.
Kun luotettavuutta voidaan arvioida myös valvontalain 7 §:n 5 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen ja niissä toimimisen perusteella, palveluntuottajan vastuuhenkilöiden aiempi toiminta ja kytkennät muihin korkean riskin toimijoihin tulevat nykyistä paremmin esiin. Samalla selvitys paljastaa tehokkaammin mahdollisia toistuvia laiminlyöntejä sekä kasautuvia ja rakenteellisia riskejä.
Laajempi luotettavuusarviointi kannustaa myös osaltaan palveluntuottajia huolehtimaan velvoitteidensa asianmukaisesta hoitamisesta, kun vastuuta ei ole mahdollista kiertää esimerkiksi siirtämällä toimintaa eri yhtiöihin.
Muut muutosesityksen kohdat
Helsingin kaupunki kannattaa seuraavia hallituksen esityksessä olevia sote-valvontalakia koskevia muutoksia esityksen mukaisesti:
• vaativaa sosiaalihuollon palvelua tuottavan yksikön määritelmän muuttamista.
• asiakastietojen käytön oikeudesta säätämistä järjestäjän omavalvontavelvoitetta toteutettaessa.
• omavalvonnan raportointivelvoitteen muuttamista kuuden kuukauden mittaiseksi; tämä lisäisi raportoinnin joustavuutta ja mahdollistaisi sen kytkemisen osaksi muuta toiminnan ja talouden seurantaa.
• väliaikaismenettelyn jatkamista koskien yhden henkilön yritysten mahdollisuutta aloittaa palvelutoiminta välittömästi rekisteröinti-ilmoituksen tekemisen jälkeen. Rekisteröintimenettelyn resursointi valvontaviranomaisessa tulee ratkaista kestävästi siten, että riittävät voimavarat turvataan hakemusten käsittelyyn. Mikäli rekisteröinnin edellytysten todetaan myöhemmin puuttuvan, palveluntuottajan on ajettava toiminta alas nopeasti. Tästä aiheutuu asiakkaalle palvelukatko, johon palvelun järjestäjän ja tilaajan on varauduttava.
• Lupa- ja valvontaviraston maksuttoman tiedonsaantioikeuden laajentamista. Lisäksi on tärkeää, että myös järjestäjätahojen tiedonsaantioikeuden sekä sote-valvontalain (34 § viranomaisyhteistyö) mukainen tiedon toimittaminen tulee olla maksutonta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 23.6. mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamiseksi. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja luonnos hallituksen esitykseksi liitteenä 2.
Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 29.5.2026
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) astui voimaan 1.1.2024. Tämän jälkeen lain väliaikainen muutos astui voimaan 1.1.2025 ja toinen muutos 1.2.2026. Molempien muutosten yhteydessä sekä lain arviointia toteutettaessa järjestäjätahoilta on pyydetty lausuntoja lain muutosehdotuksia koskien.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (jäljempänä: Sotepe-toimiala) on viimeksi antanut syyskuussa 2025 lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain arvioinnista (HEL 2025-013977) sekä huhtikuussa 2026 lausunnon valvontalain arviomuistiosta (HEL 2026-004542). Molemmissa liitteenä olevissa lausunnoissa on lausuttu muun muassa rekisteröintivelvoitteesta sekä tietosisältöjä, väliaikaissääntelyä että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköiden rekisteröintivelvoitetta koskien. Sotepe-toimialan kanta rekisteröintiä koskevista muutostarpeista ei ole muuttunut.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisen viranomaisvalvonta
Sotepe toimialan näkemyksen mukaan Sote-valvontalain tulisi jatkossakin rajautua koskemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen omavalvontaa sekä viranomaisvalvontaa, eikä valvontaa ole tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja.
Vuokratyöntekijöiden rikostaustan selvittäminen
Sotepe-toimiala kannattaa esitettyä lakimuutosta. Palveluntuottajan oikeus ja velvollisuus tarkistaa vuokratyöntekijän rikosrekisteriote edistävät osaltaan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Muutos selkeyttää oikeustilaa myös hankintamenettelyn näkökulmasta, koska hankintayksikön on aiempaa selkeämmin mahdollista edellyttää rikosrekisteriotteen tarkistamista tarjouspyyntö- ja sopimusehdoissa koko henkilöstön osalta. Lisäksi muutos voi kasvattaa kilpailutuksiin osallistuvien palveluntuottajien määrää.
Sotepe-toimiala näkee kuitenkin tärkeänä, että lakia lapsen kanssa työskentelevän rikostaustan selvittämisestä tarkastellaan tämän muutoksen rinnalla. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta myös lasten kanssa työskentelevien kohdalla rikostaustan selvittämisen velvoite tulisi ulottaa koskemaan vuokrattavaa henkilöstöä.
Tuottajan velvollisuus huolehtia henkilöstön kielitaidosta
Helsingin Sotepe-toimiala katsoo, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön kielitaitotasojen vähimmäismääritykset tulee asettaa kansallisesti esimerkiksi käyttäen eurooppalaista viitekehystä. Sen lisäksi jokaisella palveluntuottajalla on vastuu arvioida, riittääkö kielitaito kyseiseen työtehtävään niin, ettei asiakas- ja potilasturvallisuus eikä hoidon ja palvelun laatu vaarannu.
Sotepe-toimiala pitää tärkeänä, että henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi laaditaan selkeä koonti siitä, mitä eri edellytyksiä kielitaitovaateita koskevat lait käytännössä asettavat. Lisäksi on tärkeää määrittää, miten kielitaitoa sosiaali- ja terveyspalveluissa arvioidaan sekä miten se osoitetaan.
Helsingin Sotepe-toimiala arvioi, että ammattihenkilöiden ennakkovalvonnalla on tärkeä rooli kielitaidon varmistamisessa. Kielitaidon kansallisesti määritellyn tason osoittaminen vähintään toisella kansalliskielellä tulee olla edellytyksenä ammattihenkilörekisteröinnille silloin, kun henkilön suorittama ammatillinen tutkinto ei sisällä edellytetyn laajuisia välttämättömiä opintoja sekä kielitaidon osoittamista suomen tai ruotsin kielessä.
Rekisteröintiä varten annettavat tiedot
Helsingin Sotepe-toimiala ei kannata salassa pidettävän henkilötiedon tallentamista rekisteriin, jonne nykyisellään yksilöidään jo palveluyksiköiden vastuuhenkilöt. Organisaatioiden ja toimijoiden vastuuhenkilön/-henkilöiden tiedot on jo tallennettu olemassa oleviin rekistereihin. Ensisijainen tavoite tulee olla tietojen automaattinen siirtyminen rekistereiden välillä, ei tietojen toimittaminen useisiin päällekkäisiin rekistereihin. Mikäli Soteri-rekisteristä on tulossa julkinen tai osin julkinen, on oleellista arvioida kriittisesti sinne tallennettujen tietojen tarpeellisuutta rekisterin pääasiallisen käyttötarkoituksen, palveluntuottajarekisteröinnin, näkökulmasta. Näkemyksemme mukaan on myös merkittävä kansallinen turvallisuusriski tuottaa avoin tieto julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikka- ja palvelutiedoista, joka voi paljastaa kriittisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita.
Pohjanmaan hyvinvointialueen sekä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asemasta säätäminen
Helsingin Sotepe-toimiala näkee hyvänä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen aseman määrittämisen säädöksellä edellyttäen, että keskus toimii sosiaali- ja terveysministeriön tiiviissä seurannassa ja ohjauksessa ja niin, ettei alueisiin nähden synny kaksinkertaisia ohjaavia rakenteita, eikä missään tilanteessa saa aiheutua eri suuntaisia tai pahimmillaan ristiriitaista ohjausta, liittyen esimerkiksi velvoitteisiin ja toisaalta taloudellisiin mahdollisuuksiin. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kansallisen aseman vakinaistaminen asiantuntijaviranomaisena edellyttää myös roolin selkeämpää määrittelyä järjestäjä- ja tuottajatahojen asiakas- ja potilasturvallisuustyön tukena.
On keskeistä määritellä selkeästi keskuksen ja sen taustalla Pohjanmaan hyvinvointialueen rooli ja mandaatti suhteessa muihin organisaatioihin eriarvoistumisen välttämiseksi. Tulee tunnistaa riskit tasavertaisen arvioinnin toteuttamiselle siinä, että yksi järjestämistaho toteuttaa kansallisella tasolla sekä muiden järjestäjätahojen että oman toimintansa arviointia. Lisäksi erillisrahoituksen käytön seurannan tulee olla läpinäkyvää ja kiistatonta sekä toteutua erillisenä Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämistehtävän toiminnan rahoituksesta. Erillisrahoituksella ei tule olla vaikutusta muiden hyvinvointialueiden rahoitukseen. Keskuksen työn laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti ja objektiivisesti.
Julkisen palveluntuottajan palveluyksiköiden rekisteröinnin lykkääminen
Helsingin Sotepe-toimiala kannattaa julkisten palveluyksiköiden rekisteröinnin lykkäämistä. Lisäajan puitteissa Sotepe-toimiala pitää tärkeänä rekisteröinnissä annettavien tietojen kriittistä tarkastelua ja järjestelmien rajapintojen varmistamista päällekkäisen tietotuotannon välttämiseksi.
Lisäksi keskeistä on huomioida, että rahoituksen tiukentuessa järjestäjätahoilla ei ole mahdollisuutta ilman erillisrahoitusta kohdentaa laajoja tietosisältöjä ja yksikkömääriä koskevan rekisteröinnin toteuttamiseen riittävää resurssia. Rekisteröinnin toteuttaminen nykyisen rekisteröintivelvoitteen laajuudessa aiheuttaisi merkittävää hallinnollista taakkaa. Siirtymäajan jatkamisen lisäksi esitetään uudelleen arvioitavaksi rekisteröintivelvoitteen tarpeellisuutta julkisen sektorin toimijoiden osalta.
Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttaminen
Helsingin Sotepe-toimiala kannattaa esitettyä muutosta, jolla tehostetaan palveluntuottajan luotettavuuden arviointia laajentamalla valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuksia Harmaan talouden torjunnan selvitysyksiköltä. Sääntelyn täsmentäminen tukee tältä osin palveluntuottajan luotettavuuden ja toimintaedellytysten kokonaisvaltaista arviointia sekä hallituksen esityksessä HE 299/2022 asetettuja tavoitteita ennakollisen luotettavuusarvioinnin vahvistamisesta.
Kun luotettavuutta voidaan arvioida myös valvontalain 7 §:n 5 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen ja niissä toimimisen perusteella, palveluntuottajan vastuuhenkilöiden aiempi toiminta ja kytkennät muihin korkean riskin toimijoihin tulevat nykyistä paremmin esiin. Samalla selvitys paljastaa tehokkaammin mahdollisia toistuvia laiminlyöntejä sekä kasautuvia ja rakenteellisia riskejä.
Laajempi luotettavuusarviointi kannustaa myös osaltaan palveluntuottajia huolehtimaan velvoitteidensa asianmukaisesta hoitamisesta, kun vastuuta ei ole mahdollista kiertää esimerkiksi siirtämällä toimintaa eri yhtiöihin.
Muut muutosesityksen kohdat
Helsingin Sotepe-toimiala kannattaa seuraavia hallituksen esityksessä olevia sote-valvontalakia koskevia muutoksia esityksen mukaisesti:
• vaativaa sosiaalihuollon palvelua tuottavan yksikön määritelmän muuttamista.
• asiakastietojen käytön oikeudesta säätämistä järjestäjän omavalvontavelvoitetta toteutettaessa.
• omavalvonnan raportointivelvoitteen muuttamista kuuden kuukauden mittaiseksi; tämä lisäisi raportoinnin joustavuutta ja mahdollistaisi sen kytkemisen osaksi muuta toiminnan ja talouden seurantaa.
• väliaikaismenettelyn jatkamista koskien yhden henkilön yritysten mahdollisuutta aloittaa palvelutoiminta välittömästi rekisteröinti-ilmoituksen tekemisen jälkeen. Helsingin Sotepe-toimiala kuitenkin painottaa, että rekisteröintimenettelyn resursointi valvontaviranomaisessa tulee ratkaista kestävästi siten, että riittävät voimavarat turvataan hakemusten käsittelyyn. Mikäli rekisteröinnin edellytysten todetaan myöhemmin puuttuvan, palveluntuottajan on ajettava toiminta alas nopeasti. Tästä aiheutuu asiakkaalle palvelukatko, johon palvelun järjestäjän ja tilaajan on varauduttava.
• Lupa- ja valvontaviraston maksuttoman tiedonsaantioikeuden laajentamista. Lisäksi Helsingin Sotepe-toimiala näkee tärkeänä, että myös järjestäjätahojen tiedonsaantioikeuden sekä sote-valvontalain (34 § viranomaisyhteistyö) mukainen tiedon toimittaminen tulee olla maksutonta.
Lisätiedot
Sofie Klawér-Kallio, laatupäällikkö
puhelin: 09 310 76510, sofie.klawer-kallio@hel.fi
Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §