Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-437-1-14 ja 91-432-5-2, Rajasaarenpenger 9, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Piia Häkkinen, piia.hakkinen@hel.fi, 09310 27274

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 14. kaupunginosassa Taka-Töölö, osoitteessa Rajasaarenpenger 9. Kiinteistöt omistaa ja niitä hallitsee Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 12.5.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Rajasaaren koira-aitaus, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 17.4.2026, Ramboll Finland Oy.

Ilmoitusta on täydennetty (27.5.2026) asiakirjalla Täydennys 18.5.2026 saapuneen täydennyspyynnön johdosta, jossa ilmoitusalueen rajaus on täsmennetty.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistamiset

Ilmoitusalueella ei ole tiedossa aiempia puhdistustöitä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kuva 1. Rajasaaren koira-aitauksen ilmoitusalueen rajaus (ellipsi sinisellä yhtenäisellä viivalla).

Suunnitelman mukaan rajasaaren eteläosassa on toiminut jätevedenpuhdistamo vuosina 1939–1978. Helsingin kaupungin karttapalvelun historiallisten ilmakuvien perusteella saaren pohjoisosa on säilynyt pääosin luonnontilaisena metsäalueena. Ilmakuvien perusteella alueella on ollut mahdollisesti asuin- ja varastorakennuksia 1940-1960 -luvuilla.

Rajasaari on kokonaan meren ympäröimä. Koira-aitauksen eteläpuolella sijaitsee veneiden talvisäilytykseen tarkoitettu alue sekä autojen paikoitusalue. Saarella ei sijaitse asuinkäyttöön tarkoitettuja kiinteistöjä.

Voimassa olevassa asemakaavassa Rajasaaren pohjoisosa, jolle kunnostuskohde sijoittuu, on merkitty lähivirkistysalueeksi (kaavamerkintä VL). Nykyisellään pohjoisosa on aidattua koirapuistoa eli koirien ulkoilu- ja uintialuetta. Alueen käyttötarkoitus ei ole muuttumassa.

Koira-aitauksen peruskorjauksen yhteydessä aitaus jaetaan kahteen osaan isoille ja pienille koirille, rakenteita uusitaan ja olemassa olevia reittejä kunnostetaan muun muassa lisäämällä kivituhkapolkuja. Rajasaaren koira-aitauksen puistosuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteessä.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Suunnitelmassa on esitetty, että Helsingin kaupungin maaperäkartan sekä kohteessa maaperätutkimuksen aikana tehtyjen havaintojen perusteella tutkimusalueen maaperä koostuu ohuesta täyttömaakerroksesta (paksuus noin 0,3–0,5 m), jonka alla on kallio. Täyttökerros ulottuu maanpintaan tai sen läheisyyteen.

Puhdistettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Santahaminan pohjavesialue (0109103), sijaitsee noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä tutkimusalueesta kaakkoon. Lähin pintavesi on meri noin 80–100 m etäisyydellä idässä ja lännessä.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus tammikuussa 2026 kaivinkoneella tehdyistä neljästä koekuopasta.

Maanäytteitä on otettu yhteensä 4 kpl, yksi kustakin koekuopasta. Näytteenotto on ulottunut kalliopintaan saakka, joka on havaittu tutkimuspisteiden kohdalla syvimmillään 0,5 metrin syvyydessä maanpinnasta.

Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraiset havainnot maan laadusta ja mahdollisesta jätteisyydestä. Koekuopan P007 alueella havaittiin näytteenoton aikana paljon sekalaisia jätejakeita.

Kuvia näytteenotosta sekä koekuoppien sijainnit kartalla on esitetty pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman liitteinä.

Koekuopissa P007 ja P008 on todettu VNa:n 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä, kuparia ja arseenia. Lisäksi samoissa koekuopissa todettiin antimonin, elohopean, kadmiumin, kromin ja lyijyn pitoisuuksien ylittävän asetuksen alemmat ohjearvotasot. Sinkin osalta molemmissa tutkimuspisteissä ylittyi myös viitteellinen vaarallisen jätteen raja-arvo.

Koekuopista P007 ja P008 otetuissa näytteissä on todettu lisäksi antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, bentso(k)fluoranteenin, fenantreenin, fluoranteenin ja PAH-summan pitoisuuksia, jotka ylittävät alemmat ja/tai ylemmät ohjearvotasot kummassakin tutkimuspisteessä.

Kahdessa muussa alueelle tehdyssä koekuopassa tutkitut haitta-ainepitoisuudet alittivat kynnysarvotasot ja/tai laboratorion määritysrajat.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Suunnitelmassa on esitelty pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset perusteet sekä asetuksessa määritetyt vertailuarvot.

Alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty viitearvovertailuna. Esitetty kohteen herkin tuleva käyttötarkoitus on vapaa-ajan alue, ja sen takia arvioinnin viitearvoina on käytetty VNa:ssa 214/2007 esitettyjä alempia ohjearvoja.

Ilmoitusalueelta otetuissa koekuoppien P007 ja P008 maaperänäytteissä todettiin laboratorioanalyyseissä VNa:n 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ja/tai viitteelliset vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävinä pitoisuuksina sinkkiä, kuparia, ja arseenia. Lisäksi ko. tutkimuspisteissä ylittyi ylempi ohjearvo PAH-yhdisteistä bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, bentso(k)fluoranteenin, fluoranteenin sekä summapitoisuuden osalta.

Raskasmetallien arvioidaan olevan peräisin alueella havaitusta jätteistä, kuten metallisista säilykepurkeista. Kohonneista raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksista voi aiheutua ekologisia haittoja ympäristölle sekä terveyshaittoja puiston käyttäjille, esimerkiksi koirien kaivaessa maata. Alueella todetut jätejakeet (mm. metalli ja lasi) puolestaan voivat aiheuttaa riskin aluetta käyttävien koirien tassuille. Todettujen haitta-aineiden ja jätteiden vuoksi koekuoppien P007 ja P008 edustama maaperä luokitellaan pilaantuneeksi ja alueella on puhdistustarve.

Ilmoituksen mukaan kunnostuksen tavoitteena on, että arvioidulta alueelta poistetaan maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:ssa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvopitoisuudet. Lisäksi alueelta poistetaan kaikki havaittavat jätejakeet.

Jos kohteessa todetaan kunnostustöiden yhteydessä sellaista pilaantuneisuutta, joka merkittävästi poikkeaa aiemmin todetusta, arvioidaan näistä haitta-aineista aiheutuva riski työn aikana. Arviointia ei tehdä, mikäli maat poistetaan kohteesta.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Kunnostus on esitetty toteutettavaksi massanvaihdolla koira-aitauksen peruskorjaustoimenpiteiden yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan arvion mukaan noin 0,5 m syvyydelle, arvioituun kalliopintaan saakka siinä laajuudessa kuin se on ns. normaalina kaivinkonetyönä mahdollista, ja syntyneet kaivannot täytetään tarvittavilta osin puhtailla maa-aineksilla. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen loppusijoituspaikkaan.

Kohteen alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Alueella voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti ottaa kasalle maa-aineksia niiden laadun varmistamiseksi sekä kuljetusten tai vastaanottopaikan järjestämisen vaatimaksi ajaksi.

Kaivetut pilaantuneet maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. aineksia. Maa-ainesten, joissa ylittyy alempi ohjearvo, kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Jätelain (646/2011) 121 § mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa.

Kunnostus päättyy, kun alueelta on poistettu kaikki pilaantuneet maa-ainekset, ja niiden tilalle on tuotu puhtaita maa-aineksia ja kunnostusalue on siistitty käyttötarkoituksen edellyttämään kuntoon.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ilmoituksessa ei ole esitetty maa-ainesten hyötykäyttöä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Maa-ainekset tullaan poistamaan kokonaisuudessaan kalliopintaan saakka, joten kaivantoihin ei oleteta kertyvän vettä. Mikäli vettä kertyy, kaivantovedet johdetaan HSY:n luvalla jätevesiviemäriin.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta  

Suunnitelman mukaan pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Kohteessa todetut pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kokonaisuudessaan kalliopintaan saakka. Pilaantuneen alueen kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 20 pituusmetriä kohden. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työstä ei arvioida aiheutuvan maanrakentamisesta poikkeavia ympäristövaikutuksia.

Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitauksin. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksesta varoittavat kyltit.

Urakoitsija vastaa työmaan työturvallisuudesta, työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja suojaustoimenpiteistä. Ennen kunnostuksen aloittamista urakoitsija laatii työmaasuunnitelman, jossa esitetään työmaan tauko- ja pesutilat ja kulkureitit.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu suoritetaan siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa. Loppusijoitettavaksi kuljetettavat haitta-ainepitoiset maa-aineskuormat peitetään, jotta estetään pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön.

Haitta-aineiden kulkeutumista estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein:

Kuvaus puhdistustyön aikaisesta työsuojelusta on esitetty Pilaantuneen maaperän kunnostamisen yleissuunnitelmassa.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Ilmoituksessa on esitetty perustiedot varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin sekä esimerkkejä mahdollisista odottamattomista tilanteista sekä niiden takia tehtäviä korjaavia toimenpiteitä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

Loppuraportti toimitetaan tilaajalle ja Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin 3 kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Puhdistustyön ajankohta

Ilmoituksessa esitetään, että kohteen maaperän kunnostus toteutetaan todennäköisesti puiston rakennustoimenpiteiden yhteydessä loppuvuodesta 2026.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Rajasaaressa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Puhdistettavan alueen maaperästä on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. (VNa 214/2007 2,3,4 §)

2. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

3. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa 214/2007 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

4. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)

5. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa 214/2007 5 §, YSL 6 ja 209 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

8. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

9. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma yksi viikko ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

10. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

12. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

14. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)

15. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

16. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

17. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

18. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

19. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

20. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

21. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

22. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

23. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

24. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. (YSL 136 §) 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

25. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

26. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

27. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

28. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

29. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa/esitetyn mukaisesti puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-3)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty ohjearvovertailulla. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 4-6)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.  

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Pilaantuneisuuden tutkimisella ja rajauksella varmistetaan, että maaperä on puhdistettu riittävästi. Kynnysarvo toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa.  

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 7 ja 8)

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (Perustelut määräyksille 9-10)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 11-18)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi seulomista tulee tehdä vain alueella, jolla on siihen lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 19-20)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 21-23)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräykselle 24)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 25-26)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 27-29)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistamistoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 16, 27, 85, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

 

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.