Tarveselvitys, Stansvikin uimarannan huoltorakennus, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimialajohtaja hyväksyi Stansvikin uimarannan huoltorakennuksen tarveselvityksen (liitteet 1 ja 2).

Stansvikin olevasta luonnonrannasta rakennetaan Helsingin kaupungin ensimmäinen alusta saakka esteettömäksi suunniteltu uimaranta. Uusi huoltorakennus palvelee uimarantaa kesäisin rantapelastajien työtilana ja tukikohtana toimien. Huoltorakennuksen koko on pidetty minimissä alueen erityisten luontoarvojen takia, ja asiakastilat on rajattu wc-tiloihin. Suihkut ja pukutilat sijaitsevat rakennukseen liittyvällä terassilla seinäkkeiden takana. Rakennuksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota esteettömyyden toteutumiseen sekä ympäröivän luonnon luontoarvojen säilymiseen.

Liittyminen puistosuunnitelmaan

Puistosuunnitelma, Laajasalo, Stansvikinranta ja Huttuvadinpuisto, nro VIO 6069/1 on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 3.2.2026. Puistosuunnitelma on laadittu osamuutoksena aikaisemmin hyväksyttyyn puistosuunnitelmaan vuodelta 2020. Suunnitelmaa muutettiin, jotta alueella sijaitseva, vesilailla suojeltu noro voidaan säilyttää. Vanha puistosuunnitelma jää voimaan rannan itäpäässä. Alkuperäisessä puistosuunnitelmassa huoltorakennus olisi sijoittunut Stansvikin rantakadun varteen. Hyväksytyssä puistosuunnitelmassa huoltorakennuksen sijaintia on muutettu pois noron kohdalta, ja samoin sen kokoa on pienennetty huomattavasti. Suunnitelmassa rantakatu on niin ikään muutettu kevyen liikenteen reitiksi. Huoltorakennukselle on suunniteltu sijainti, joka mahdollistaa uimavalvonnan ja rantapelastamisen, ja samalla väistää noron valuma-aluetta.

Huoltorakennusten konsepti

Helsingin kaupunki järjesti huoltorakennuksista syksyllä 2024 suunnittelukilpailun. Siinä etsittiin esteetöntä, eri käyttötarkoituksiin mukautuvaa rakennustyyppiä, jonka voi toteuttaa kustannustehokkaasti. Stansvikin uimarannan huoltorakennus suunnitellaan konseptin mukaiseksi. Konsepti näkyy erityisesti esteettömyyden huomioimisessa sekä rakennuksen tunnistettavassa ilmeessä. Konsepti sallii joustavat pohjaratkaisut.

Huoltorakennuksen tilat

Huoltorakennukseen on suunniteltu valvomo eli rantapelastajien työtila aputiloineen, sekä wc-tilat asiakaskäyttöön: yksi esteetön sekä neljä pienempää wc-tilaa. Rakennuksen tilat avautuvat yhteiselle kuistille, joka suunnitellaan tyyppirakennuskonseptin mukaisesti lukittavaksi, kun rakennus on suljettuna. Huoltorakennuksen laadulliset tavoitteet liittyvät erityisesti rantapelastustyön onnistumiseen: näkymän valvomosta merelle ja rannalle tulee olla esteetön. Samoin valvomon tulee olla helposti asiakkaiden löydettävissä, ja käynti valvomoon toteutetaan mahdollisimman helposti rannan suunnasta, jotta pelastus- ja ensiaputoiminta onnistuu viiveettä. Valvomoon on suunniteltu myös seinäkkeellä erotettava keittiö ja pieni taukotila eväiden syöntiin. Henkilökunnalle on suunniteltu valvomotilaan liittyvä suihku, pukuhuone sekä wc. Lisäksi on suunniteltu varasto rantapelastuksen ja huollon tarpeisiin sekä siivoustila. Asiakassuihkut sekä -pukusermit sijaitsevat ulkona rakennuksen läheisyydessä esteettömän reitin varrella. Rakennuksen suunniteltu lattiakorko on ylempänä kuin suunniteltu esteettömän rantareitin korko (+1,4 m). Liittymän esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja rakennukseen välittömästi liittyvät luiskat on katettava.

Uimarannan palvelut

Puistosuunnitelmaan sisältyy pitkä uimalaituri ja Helsingin ensimmäinen esteetön uimaluiska. Ranta on suunniteltu kokonaisuudessaan niin esteettömäksi, kuin se korkeuserojen, säilytettävän metsikön, merenpinnan vaihtelun ja liikennejärjestelyiden puitteissa on mahdollista. Laiturin päähän tulevilta tasoilta voi pyörätuolin käyttäjä laskeutua käsivoimin veteen, ja uimaluiskaa pitkin veteen pääsee pyörätuolilla. Rannan suuntaiseksi yhteydeksi rakennetaan esteetön betonipolku, joka toimii myös huolto- ja pelastusreittinä ambulanssille ja paloautolle. Noron kohdalla reitti tehdään puisena ja pitkospuiden tapaan korotettuna, jotta kasvillisuus noron kohdalla säilyy ja vesi pääsee edelleen vapaasti virtaamaan mereen.

Uimarannan käyttäjiä palvelee viereiselle monitoimirakennuksen tontille sijoittuva pysäköintialue, josta rakennetaan kävelyreitti alas uimarannalle. Liikuntaesteisten autopaikoista kolme sijoittuu kyseiselle pysäköintialueelle ja kolme rannan länsipään aukiolle. Sinne tulee varaus kahvilalle tai kioskille terasseineen, rantalentopallokenttä ja pyöräpysäköintiä. Aiemmin rannan itäpäähän sijoitettu kuntoilupaikka siirretään Huttuvadinpuistoon nykyiselle murskealueelle lähemmäksi muita toimintoja ja palveluja. Kuntoilupaikan välineistä osa on esteettömiä. Aikaisemmasta suunnitelmasta (2020) poiketen rannalle ei osoiteta talviuintia.

Alueellinen tarkastelu

Stansvikin uimaranta sijaitsee Laajasalossa Kruunuvuorenrannan kasvavan asuinalueen läheisyydessä. Oleva luonnonranta on suunniteltu kaupungin ensimmäiseksi, alusta asti esteettömäksi rakennettavaksi uimarannaksi. Ranta palvelee virkistyskäytössä erityisesti rakentuvien lähialueiden asukkaita, mutta myös kauempaa saapuvia esteettömän uimalaiturin ja -rantareitin käyttäjiä. Kruunusillat yhdistävät Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin, jolloin Stansvikin uimarannan sekä virkistysalueen saavutettavuus paranee myös kauempaa kaupungista.

Strategiayhteys

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on keskeinen merkitys helsinkiläisten kokonaishyvinvoinnin varmistamisessa. Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa keskitytään erityisesti hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Aidosti esteetön uimaranta parantaa liikuntapalvelujen yhdenvertaisuutta.

Helsingin merellisen strategian mukaan merellisiä virkistyskohteita suunnitellaan siten, että jokainen helsinkiläinen pääsee nauttimaan niistä. 

Ranta kuuluu osaksi Laajasalon rantareittiä (yleiskaava ja merellinen strategia).

Vaikutusten arviointi (lapsivaikutukset)

Uimaranta on maksuton ja kaikille kaupunkilaisille saavutettava paikka, joka mahdollistaa matalan kynnyksen liikunnan, ulkoilun ja vapaa-ajan vieton. Uimaranta lisää alueen lapsiperheiden saavutettavia, matalan kynnyksen palveluita, ja lisää siten lapsiperheiden osallisuutta yhteiskunnassa. Uimavalvonta sekä rantapelastus lisäävät rannan turvallisuutta, mikä voi laskea lapsiperheiden kynnystä tulla viettämään aikaa rannalle. 

Esteettömäksi alusta saakka rakennettava ranta on saavutettava myös vammaisille lapsille ja nuorille. Myös lastenvaunujen kanssa saapuminen on vaivatonta esteetöntä betonipolkua pitkin – ranta lisää lapsiperheiden osallisuutta. Puistosuunnitelman betonipolku, terassi- ja istuskeluporrasalue palvelevat myös heitä, ketkä eivät pysty liikkumaan rantahiekalla. Esteetön wc-tila palvelee myös lastenhoitotilana.

Vaikka uimaranta palvelee erityisesti lähialueen asukkaita, on se myös saavutettava koko kaupungista, erityisesti juuri valmistuneiden Kruunusiltojen takia. Uimarannalla voidaan järjestää uimakouluja, ja sinne ja rannan lähialueille voidaan tulla retkelle lähialueen kouluista, päiväkodeista, tai iltapäiväkerhotoiminnasta.

Laajuus, kustannukset ja aikataulu

Tarvesuunnitteluvaiheessa tuotetun pohjakaavion perusteella Stansvikin uimarannan huoltorakennuksen tilat ovat uudisrakennuksessa laajuudeltaan noin 70 htm2. 
Kaupunkiympäristön toimialan arvioima tilojen tuleva kokonaisvuokra on noin 29,66 euroa/m²/kk eli noin 24 911 euroa/vuosi. 

Kokonaisvuokra koostuu pääoma/investointivastikkeesta 11,32 €/m²/kk, pääoma/tuottovaatimuksesta 14,29 €/m²/kk, maanvuokrasta 0,67 €/m²/kk, ylläpitovuokrasta 2,71 €/m²/kk sekä yleiskustannuksesta 0,67 €/m²/kk.

Uusien tilojen vaikutus toimintakustannuksiin: toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat muun muassa ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Tässä hankkeessa toiminnan käynnistämiskustannuksiin varataan noin 10 000 euroa, joka ei sisällä tieto- ja viestintäteknologian kustannuksia. Rakennus on auki kesäaikana, ja arvioitu henkilöstön tarve on noin 7 henkilöä 3kk ajan. Henkilöstön vuosikustannusten on arvioitu olevan noin 60 000 €. Muiden toiminnan kustannusten ilman tilakustannuksia, kuten siivous- ja kierrätyskustannusten, on arvioitu olevan noin 10 000 € vuositasolla.

Hankkeen aikataulu: Rakentaminen 2027–2028, käyttöönotto aikaisimmillaan kesällä 2028, todennäköisemmin kesällä 2029. Huoltorakennuksen rakentamisen aikataulu on sidoksissa uimarannan rakentamisen aikatauluihin. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on siirtänyt 24.4.2018, § 90 toimivaltaansa tilahanketta koskevan tarveselvityksen hyväksymisestä toimialajohtajalle hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella. Päätöksen mukaisesti toimialajohtaja päättää toimialan tarveselvityksistä hankkeen kokonaisarvon ollessa enintään 500 000 euroa.