Valtuustoaloite, sukupuolineutraali uintivuoro Yrjönkadun uimahalliin
Valtuutettu Oona Fosterin ym. valtuustoaloite koskien sukupuolineutraalin uintivuoron järjestämistä Yrjönkadun uimahallissa
Päätös
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Outi Alanko-Kahiluodon ehdotuksesta.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oona Foster ja seitsemän (7) muuta valtuutettua ovat tehneet aloitteen nykyisten naisille ja miehille tarkoitettujen erillisten vuorojen lisäksi otettavaksi käyttöön Yrjönkadun uimahallissa sukupuolineutraali uintivuoro, joka on avoin kaikille sukupuolesta riippumatta. Aloite löytyy kokonaisuudessaan päätösehdotuksen liitteenä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä sukupuolineutraalin uintivuoron järjestämistä Yrjönkadun uimahallissa mahdollisena hallin rakenteen ja toiminallisten ratkaisujen takia.
Yrjönkadun uimahalli avautui yleisölle kesäkuussa 1928. Kyseessä on siten Suomen vanhin yleinen uimahalli, jonka suunnittelun esimerkkinä toimi Tukholmassa sijaitseva Centralbadet.
Historiansa seurauksena Yrjönkadun uimahalli poikkeaa Helsingin muista halleista muun muassa toiminnallisten ratkaisujensa osalta. Kiinteistö on arkkitehtonisesti näyttävä kylpylämäinen kokonaisuus, jossa on yksi 25 metriä pitkä ja 300 neliömetrin (m²) kokonainen uima-allas.
Uimahalli on perusparannettu 2000-luvulla kaksi kertaa. Näistä jälkimmäinen hanke valmistui helmikuussa 2026, jonka myötä uimahallissa säilytettiin sen yksilöllinen arkkitehtoninen ilme, parannettiin tilojen esteettömyyttä ja päivitettiin talotekniikkaa sekä ympäristöystävällisyyttä. Hallin toiminnallisuuksia ei muokattu, minkä myötä allas, suihkut, saunat ja pukutilat ovat edelleen kaikki samassa ja yhteisessä tilassa kiinteistön ensimmäisessä kerroksessa. Näin ollen kaikille sukupuolille turvallisia tiloja ei ole mahdollista taata ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Näiden tekeminen on toisaalta haasteellista uimahallin suojelustatuksen (Sr-1) takia, mikä toteaa Yrjönkadun hallin valtakunnallisesti tai paikallisesti erityisen arvokkaana kohteena, johon ei lähtökohtaisesti saa tehdä muutoksia.
Yrjönkadun uimahallin uima-allas on syvyytensä puolesta sopiva ainoastaan uimataitoisille henkilöille. Näin ollen sukupuolineutraaliuintivuoro ei todellisuudessa mahdollistaisi perheuintia esimerkiksi pienlapsiperheille. Perheille ei myöskään pystyttäisi tarjoamaan turvallisia ryhmäpukeutumistiloja Itäkeskuksen uimahallin tapaan.
Yrjönkadun uimahallin asiakkaat ovat uineet ilman uima-asua hallissa sen avautumisesta lähtien. Uima-asut sallittiin hallissa vuonna 2001, mutta tuoreimman saatavilla olevan arvion (2022) mukaan noin puolet kävijöistä ui edelleen alasti. Sukupuolineutraaliuintivuoro edellyttäisi uima-asupakkoa, mikä oletettavasti aiheuttaisi vastalauseita asiakaskunnassa.
Yleisten tilojen ulkopuolella Yrjönkadun uimahallissa voi järjestää yksityisen sukupuolineutraalin uintivuoron vuokraamalla 4. kerroksen saunatilan. Tähän vuokraan sisältyy myös 3. kerroksen pieni uima-allas.
Yrjönkadun uimahalli on keskeinen osa Etelä-Helsingin historiallisia uintiolosuhteita. Halli valmistui alun perin yksityisomistukseen ja siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan vuonna 1967.
Yrjönkadun uimahalli on aikakautensa tuote. Kiinteistön viimeisimmän perusparannushankkeen osallistamistyön keskeisin lopputulema oli, että helsinkiläiset toivoivat hallin pysyvän jatkossakin omanlaisenaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että tätä toivetta on syytä kunnioittaa myös jatkossa.
Toimivalta
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2. ja 3. momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu, ja jonka on allekirjoittanut alle 25 valtuutettua. Toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle.
Päätös tullut nähtäväksi 18.06.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §