Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 22.4.2026, Helsingin Kruunuvuoren silta, Laajasalon puoli

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 2.5.2026 esittänyt kaupungille määrältään 140 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Hakija on 22.7.2026 täydentänyt vaatimuksen määrän 695,80 euroon ja osittain yksilöimättömäksi. Vaatimuksen mukaan hakija kaatui polkupyörällä ajettaessa Kruunuvuorensillalla Laajasalon puolella 22.4.2026 noin klo 18. 

Vaatimuksen mukaan kaatuminen tapahtui polkupyörän eturenkaan osuessa sillan liikuntasaumaan, minkä seurauksena hakija menetti polkupyörän hallinnan ja kaatui. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu video vahinkotapahtumasta sekä kuvia vahinkopaikasta ja kartta, johon on merkitty vahinkopaikka. Hakijan toimittamasta videosta ilmenee, että hakija ajoi liikuntasaumaan suurella tilannenopeudella ja kaatui liikuntasauman jälkeen jarrutettuaan voimakkaasti pyörän molemmilla etujarruilla.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. 

Kaupungin velvollisuudesta pitää kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa säädetään kunnossapitolaissa. Kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet alkavat kuitenkin vasta, kun katu tai sen osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kadunpitopäätös on tehty. Katu katsotaan samasta ajankohdasta luovutetuksi yleiseen käyttöön.

Kruunuvuorensillalle ei ole tehty kadunpitopäätöstä. Vahinkopaikka on keskeneräinen katu, jota ylläpidetään B-luokan mukaisesti. Vahinkopaikka sijaitsee erotetulla pyörätiellä.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta. Selvityksen mukaan liikuntasaumalaite on kiinteä osa sillan kokonaissuunnittelua eikä sitä voi erottaa sillan suunnittelusta. Suunnittelussa on huomioitu kaikki liikuntasaumoihin liittyvät tekniset vaatimukset, joita siltarakenne edellyttää. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu kaikki toimivuuden, käytön ja kunnossapidon vaatimukset, joita suunnittelun aikana on tuotu esille suunnitteluryhmälle. Sillan ja sen liikuntasaumalaitteiden suunnittelussa on huomioitu suunnittelun aikana tulleet näkökohdat ja suunnittelu on tehty ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 

Saumalaitteessa on huomioitu, että jalankulku- ja pyörätien kohdalle ei jää pitkittäisiä rakoja, joihin esim. polkupyörän rengas tai jokin muu voisi upota. Lisäksi on huomioitu kunnossapidon näkökulma mm. talvihoidon toimivuudessa ja kestävyydessä. Koska sillan liikkumavarojen täytyy olla suuret sillan suuren koon vuoksi, on saumalaitekin poikkeuksellisen suuri. Sen ylittämistä on pyritty helpottamaan osittain saumalaitteen päälle liukuvalla levyllä ja vastapuolelta viisteellä. Sillan suunnittelussa on huomioitu aiemmista liikuntasaumalaitteista opitut käyttökokemukset, mutta näin suurta siltarakennetta ei Helsingissä ole aiemmin ollut. 

Kruunuvuorensillan kansirakenteille, johon sisältyy raitiotie, pyöräväylä ja jalkakäytävä, tehtiin urakkasuorituksen tarkastus 17.4.2026. Tällöin kansirakenne siirtyi Helsingin kaupungin käyttö- ja hoitovastuuseen. Silta avattiin yleiseen käyttöön 18.4.2026. Saadun selvityksen mukaan käyttöönoton jälkeen sillan käyttäjiltä on tullut palautetta, että esim. sähköpyörätuolin avulla liikkuvan henkilön voi olla vaikea ylittää liikuntasaumalaitetta. 

Kruunuvuorensillalle on lisätty 24.–27.4.2026 epätasaisesta tiestä ilmoittavia liikennemerkkejä, keltaiset maalimerkinnät liikuntasaumalaitteisiin sekä massatärinäraidat pyörätielle sillan molemmille puolille. Lisäksi liikuntasaumalaitteiden rakenteelliset hienosäädöt ja toimenpiteet suoritettiin 25.–26.8.2026. 

Kruunuvuorenrannan mittauspisteellä (Kruunuvuoren päädyssä sillan alkupäässä) on kulkenut 18.4.–16.6.2026 välisenä aikana 122 292 pyöräilijää. 6.7.2026 mennessä sillalla on kulkenut 160 520 pyöräilijää. Keskimäärin päivittäin sillalla on hieman yli 2 000 pyöräilijää.

Kaupungin palautejärjestelmään on annettu neljä palautetta koskien Kruunuvuorensillan liikuntasaumoja. Palautteet on annettu 19.4.2026, 21.4.2026, 24.4.2026 ja 30.6.2026. Kaupungille on esitetty neljä muuta vaatimusta koskien 22.4.2026, 16.6.2026, 11.7.2026, 4.8.2026 tapahtuneita sillan liikuntasaumoihin liittyviä polkupyörävahinkoja. 

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 22.4.2026 klo 18 sää on ollut pilvinen ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Polkupyörää pidetään tieliikennelaissa ajoneuvona, ja ajoneuvojen kuljettajia sitovat tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kruunuvuorensilta on Suomen pisin (noin 1 200 metriä) ja korkein silta, joka sijoittuu Kruunuvuorenselän ylitse Korkeasaaren ja Laajasaloon kuuluvan Kruunuvuorenrannan väliin. Silta on maailmanluokassakin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole muuallakaan maailmassa rakennettu pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Siltakannen leveys on 15–19 metriä. Raitiotieväylän leveys on noin 9 metriä ja pyörätien 3 metriä. Jalkakäytävän leveys vaihtelee kahden ja kuuden metrin välillä.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. 

Saadun selvityksen mukaan sillan liikuntasaumalaite on asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu teknisten vaatimusten ja käytön vaatimusten mukaisesti. Suunnittelussa on erityisesti huomioitu jalankulku- ja pyörätien kohdalla se, ettei saumalaitteeseen jää pitkittäisiä rakoja, joihin polkupyörän rengas voisi upota. Saumalaitteiden ylittämistä on pyritty helpottamaan liukuvalla levyllä ja viisteellä. Suunnittelu on tehty ohjeiden ja määräysten mukaisesti, ja siinä on hyödynnetty aiemmista liikuntasaumalaitteista saatuja käyttökokemuksia. Saumalaitteeseen ei liity kunnossapitovikaa. Suunnittelun saamien palautteiden perusteella saumoja on muutettu, jotta niiden korkeuseroa saatiin loivennettua entisestään.

Kaupunki katsoo hakijan toimittaman videon perusteella, että hakija on aiheuttanut kaatumisen ajamalla suurella nopeudella liikuntasaumaan sekä jarruttamasta äkillisesti välittömästi liikuntasauman jälkeen. Hakija olisi voinut välttää kaatumisen ajamalla sopivalla nopeudella ja välttämällä äkillisiä jarrutuksia. Kruunuvuorensillan pyöräilijäliikennemäärä huomioiden kaupunki lisäksi katsoo, että sillan liikuntasauman yli on huolellista ajotapaa noudattaen pystynyt ajamaan pyörällä myös vahinkoajankohtana.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei asiassa ole kaupungin tuottamusta, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 86 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.