Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Kiinteistö Oy Helsingin Lapponia, 91-4-164-6, Lapinlahdenkatu 8
Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Lapinlahdenkatu 8
Päätös
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Kiinteistö Oy Helsingin Lapponian tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.
Ilmoitus
Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.
Ilmoituksen tekijä
Kiinteistö Oy Helsingin Lapponia
PL 401, 00601 Helsinki
Y-tunnus: 0235212-2
**********
Puhdistettavan alueen tiedot
Alue sijaitsee Helsingin 4. kaupunginosassa (Kamppi), kiinteistöllä 91-4-164-6, jonka omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Lapponia.
Asian vireilletulo
Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 27.4.2026.
Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Pilaantuneen maa-alueen puhdistuksen yleissuunnitelma, Lapinlahdenkatu 8, Helsinki, 181-1058, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 25.3.2026.
Liitteet:
1. Kohteen sijaintikartta
2. Rajanaapureiden yhteystiedot
3. Sato, Lapinlahdenkatu 8, Helsinki, Selvitys maa-alueen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arviointi, 181-1058, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 14.1.2026
4. Asemakuva, puhdistettavat alueet, 1:200
5. Arkkitehdin piha- ja pintavesisuunnitelma
6. Nykyinen kaava, Lapinlahdenkatu 8 asemakaavan muutos (Nro 12658)
7. Laboratorion tutkimustulokset, kaatopaikkakelpoisuustesti, ALS Finland Oy
8. Kiinteistörekisterin karttaote.
Ilmoitusta on täydennetty 13.5.2026 sähköpostitse mm. tiedoilla kaivantovesien johtamisesta maastoon, tarkennetuilla tiedoilla puhdistustavoitteista ja tiedot mahdollisesta pohjavesinäytteen ottamisesta. Lisäksi täydennyksen liitteinä on toimitettu asemapiirros, jossa on esitetty tutkimuspisteet ja puhdistuksen yhteydessä tutkittava alue, ja kiinteistölle asennetun pohjavesiputken putkikortti. Lisäksi 18.5.2026 tarkennettiin vielä puhdistustavoitetta sähköpostitse.
Muut tiedot aiemmasta toiminnasta
Kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen liiketilasiivessä on toiminut pesula. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tarkastuskertomuksen (päivätty 25.2.2002) mukaan ympäristökeskus on tarkastuksessaan 21.1.2002 todennut, että pesulan toiminnalta ei edellytetä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa koska
- vesipesun kapasiteetti ei ylitä 500 kiloa vuodessa ja/tai
- kemiallisesta pesusta ei aiheudu päästöjä ilmaan tai veteen ja jätteenkäsittely on hoidettu lain edellyttämällä tavalla.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen laatiman tarkastusmuistion (21.1.2002) mukaan pesulan toiminnassa on kemiallisessa pesussa käytetty perkloorietyleeniä, joista aiheutuneet jätteet on toimitettu luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Pesula on lopettanut toimintansa kyseisellä paikalla vuonna 2011.
Ilmoituksen sisältö
Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:
Alueen sijainti, koko ja maan käyttö
Ilmoitusalueen pinta-ala on 2 615 m² ja se on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella katkoviivalla rajattuna.
Kohteessa sijaitsee 1950-luvulla rakennettu 7-kerroksinen asuintalo. Ilmakuvien ja karttatarkastelun perusteella kiinteistöllä on sijainnut asuin- ja/tai liiketiloja 1900-luvun alusta. Viereisellä kiinteistöllä itäpuolella on sijainnut lastenkoti ja myöhemmin kansakoulu vuosina 1869–1977. Rakennus on purettu ja tilalle on rakennettu asuintalo, jossa on liiketiloja sekä päiväkoti.
Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 24.11.2020 hyväksymä asemakaavan muutos (kaavanro 12658), jossa kiinteistö on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeseen, ja johon saa sijoittaa myös liiketiloja (AK-1).
Kohteeseen on suunniteltu uudisrakentamista. Olemassa olevan kerrostalon osaan liittyy matala liiketilasiipi, joka puretaan ennen rakentamisen aloittamista. Kohteeseen rakennetaan kellarillinen 7-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka maanpäälliseen kerrokseen sijoitetaan liikehuoneistoja Lapinlahdenkadun puolelle. Uudisrakennus sijoittuu purettavan kellarillisen 1-kerroksisen liikerakennuksen tilalle. Tulevan rakennuksen alueelta poistetaan kaikki maa-ainekset ja kalliota louhitaan noin tasolle +8. Sisäpihalle rakennetaan lasten leikkipaikka ja tontilla myös istutetaan uutta kasvillisuutta ja puita. Pihasuunnitelma on toimitettu yleissuunnitelman liitteenä.
Purettavasta liikerakennuksesta on nykytilanteessa kulkuyhteys kellarin kautta viereiseen säilyvään asuinkerrostaloon. Kulkuyhteys tulee säilymään uudisrakennuksesta myös tulevaisuudessa. Rakennettavan kiinteistön alapuolella kulkee kalliotunnelissa metroliikenne.
Kohde sijaitsee Helsingin keskusta-alueella, alle kilometrin päässä päärautatieasemasta. Kohteesta on Kampin metroasemalle alle 400 metriä ja vieressä sijaitsee Lastenlehdon puisto sekä Ressun peruskoulu. Lähiympäristö Lapinlahdenkadun varrella koostuu pääasiassa asuinkerrostaloista.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesi
Helsingin kaupungin karttapalvelun maaperäkartan mukaan tutkimusalue sijaitsee kallioisella alueella, jossa kallio alkaa 0–1 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tehtyjen tutkimusten mukaan alueella on asfaltin alla tiivis sorakerros, joka on paksuudeltaan 0,7…3 metriä. Sorakerros on arviolta kokonaisuudessaan täyttökerrosta ja rajautuu kalliopintaan, joka on varmistettu porakonekairauksilla kaikista tutkimuspisteistä.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Santahamina 0109103) sijaitsee kiinteistöstä noin 6,5 km kaakkoon.
Kiinteistölle asennettiin pohjaveden havaintoputki pohjatutkimusten yhteydessä. Syksyllä 2025 pohjavedenpinta havaittiin tasossa +9.45, eli 1,52 metrin syvyydessä maanpinnasta. Ilmoituksen täydennyksen (13.5.2026) mukaan putkesta voidaan ottaa vesinäyte puhdistustöiden yhteydessä, mikäli putki ei ole kuiva. Näytteestä tutkitaan tällöin myös VOC-yhdisteet.
Ilmoitusalueen itäpuolella sijaitsee myös vuonna 1987 asennettu havainnointiputki, jonka viimeisin havainto vedenpinnan korkeudesta on vuodelta 2007. Ilmoitettu ylin pohjaveden pinnan taso putkessa on +9.70 ja alin <+7.32 (N2000).
Lähimmät vesistöt ovat pohjoisessa Töölönlahti 1,2 km etäisyydellä, idässä Eteläsatama 1,5 km etäisyydellä, etelässä Hietalahti 650 metrin etäisyydellä sekä lännessä Lapinlahti 630 metrin etäisyydellä.
Haitta-aineita koskevat tiedot
Kiinteistön pohjois-/koillisosassa todettiin yhdessä tutkimuspisteessä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä ja kahdessa pisteessä alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet sinkkiä. Todetut pitoisuudet esiintyivät noin 1–2,6 metrin syvyydellä. Lisäksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia bentso(a)pyreeniä todettiin kahdessa tutkimuspisteessä 0,5–1 metrin syvyydellä ja metalleja (lyijy, arseeni, sinkki) pintamaassa kolmessa tutkimuspisteessä.
Muiden analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot tai laboratorion määritysrajat.
Ylemmän ohjearvon ylittävästä näytteestä teetettiin kaatopaikkakelpoisuustesti, jonka mukaan haitta-aineiden liukoisuudet alittivat vaarallisen, vaarattoman ja pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvot.
Osassa maanäytteitä todettiin tiiltä tai tiilimurskaa, ja ilmoituksen mukaan oletettavasti täyttökerroksissa on vanhaa rakennusjätettä.
Ilmoituksen täydennyksen (13.5.2026) mukaan puhdistustyön yhteydessä tehdään koekuoppatutkimus kiinteistön pohjoisreunassa olevalle pienelle kaistaleelle aiempaan tehtyyn tonttikauppaan liittyen. Mikäli tutkimusten yhteydessä todetaan tällä kaistaleella alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia, nämä poistetaan puhdistustyön yhteydessä.
Poistettavia maamassoja on arvioitu olevan yhteensä noin 150 tonnia, mistä ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia on arviolta 20 tonnia ja alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia on 40 tonnia. Ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia arvioidaan esiintyvän 20 m² laajuisella alueella ja alemman ohjearvon ylittäviä 30 m² laajuisella alueella.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Ilmoituksen mukaan riskinarvion lähtökohtana on ollut tutkimusraportti maa-alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 14.1.2026). Raportissa on tarkasteltu kaikkia niiden haitta-aineiden ominaisuuksia, joiden todettu pitoisuus on ylittänyt kynnysarvon. Raportissa on tarkasteltu sinkin, lyijyn ja bentso(a)pyreenin leviämistä ja kulkeutumista. Raportissa on todettu, että tutkimusalue on voimakkaasti pilaantunut sinkillä.
Ilmoituksen yleissuunnitelmassa esitetyn riskinarvion mukaan tarkasteltava kriittinen haitta-aine on sinkki. Riskinarviossa on arvioitu sinkin kulkeutuvuutta ja altistumista.
Kulkeutumisriskin arvioinnissa on tuotu esiin, että raskasmetallit ovat yleisesti melko heikosti kulkeutuvia maaperässä, kun maan pH-taso on normaali. Maaperässä sinkki voi muodostaa erilaisia kompleksiyhdisteitä, joista monet ovat liukoisia ja siten helposti liikkuvia. Maaperän happamoituminen ja alumiinin liukoisuuden kasvu lisäävät sinkin kulkeutuvuutta pohjaveteen. Orgaanisen aineksen, savimineraalien sekä rauta- ja alumiinioksidisaostumien runsaus edistävät sinkin sitoutumista maahan. Myös emäksiset ja voimakkaasti pelkistävät olosuhteet heikentävät sinkin liukoisuutta ja liikkuvuutta.
Riskinarvion mukaan sinkin kulkeutuminen on tehdyn liukoisuustestin mukaan hyvin vähäistä. Haitta-aineiden kulkeutuminen tulee ottaa huomioon alueen maanrakennustöissä, jolloin kulkeutumisriski voi kasvaa ja kulkeutumista tapahtua mm. pölyämisen tai pintavesien mukana.
Altistumisriskin osalta on arvioitu, että haitta-aineille ei ole mahdollista altistua maan syömisen eikä ravintokasvien välityksellä kiinteistön ollessa asfaltilla päällystetty asuinkiinteistö. Haihtumista ulkoilmaan ja altistusta ulkoilman hengittämisen kautta ei tarkastella merkityksellisinä kulkeutumis- ja altistusreitteinä.
Riskinarviossa on tuotu esiin, että todetut ohjearvopitoisuudet sijaitsevat syvemmällä maaperässä (1,0–2,6 metriä). Kuitenkin kynnysarvopitoisuuden ylittävät haitta-aineet sijaitsevat pintamaassa (0–1 metriä), joten mahdollista altistumista voi tapahtua muun muassa pölyämisen tai ihokosketuksen kautta. Tämä tulee huomioida kaivutöiden yhteydessä, ja alue puhdistaa tulevan käyttötarkoituksen vaatimalla tavalla.
Ilmoituksen mukaan puhdistustarve koskee alueita, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot ja tulevalla lasten leikkialueella kynnysarvopitoisuudet.
Puhdistustavoitteet
Puhdistustavoitteeksi esitetään, että alueelta poistetaan raskasmetalleilla pilaantunutta maa-ainesta siten, että maaperään jäävistä haitta-aineista aiheutuvat riskit ympäristölle ja terveydelle alueen tulevassa käytössä ovat hyväksyttävällä tasolla. Ilmoituksen täydennyksessä (18.5.2026) tarkennettiin, että ilmoitusalueelta kaivetaan pois valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa.
Lisäksi puhdistustavoitteina on esitetty seuraavaa:
Tulevan rakennuksen alueelta kaikki maa-ainekset poistetaan ja kalliota louhitaan noin tasolle +8, jolloin kyseiselle alueelle ei tarvitse esittää puhdistustavoitteita.
Lasten leikkipaikan alueella syvemmistä maakerroksista poistetaan jätteensekaiset maa-ainekset sekä maa-ainekset, joiden PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen ja/tai VNa 214/2007 mukaisten metallien ja puolimetallien pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvotason.
Kiinteistön pohjoisreunassa olevan pienen kaistaleen maaperästä poistetaan alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset, mikäli pilaantuneisuutta todetaan.
Kiinteistölle rakennettavien kunnallisteknisten rakenteiden ympäriltä, vähintään metrin etäisyydelle kunnallisteknisistä rakenteista, esitetään poistettavaksi maa-ainekset, joiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ja/tai metallien, puolimetallien, öljyhiilivetyjen ja/tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet alemman ohjearvotason.
Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus
Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Työmaa-alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovilla kylteillä. Puhdistustyön aikana pilaantuneet maat kaivetaan pois ja ne toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Kaivun yhteydessä erotellaan isot kivet ja mahdolliset yksittäiset isot jätejakeet. Kaivu tehdään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa eikä kaivua lähtökohtaisesti jatketa urakan edellyttämää aluetta laajemmalle ja kaivutasoa syvemmälle.
Pilaantuneet massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet ainekset kaivetaan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi.
Pilaantuneen maan välivarastointia pyritään välttämään. Massoja voidaan välivarastoida tähän osoitetulla alueella sen ajan, kun massat odottavat loppusijoituskohteeseen vientiä (laboratorioanalyysien kesto). Välivarastointialueella varmistetaan, ettei maaperä pilaannu välivarastoinnin seurauksena.
Teknisilta ominaisuuksiltaan hyödynnettävät puhtaat maat lajitetaan välivarastointialueille ja käytetään täyttöihin. Massoille varataan alueita kaivualueiden läheisyydestä. Mikäli kaivutyön yhteydessä joudutaan poistamaan pilaantumattomia maita, jotka eivät teknisten ominaisuuksien puolesta sovellu täyttöihin, kuljetetaan ne pois asiaankuuluvalle vastaanottoalueelle.
Jätteensekaiset kaivumaat, jotka sisältävät jätettä yli 10 tilavuusprosenttia, toimitetaan luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivun yhteydessä mahdollisesti esille tulevat jätteet erotellaan maa-aineksesta mahdollisuuksien mukaan. Jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin tai hyödynnettäväksi jätejakeitten mukaan.
Pilaantuneet maat kuljetetaan kuorma-autoilla valittuihin vastaanottopaikkoihin. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Alueelta kuljetettavista maa-aineksista laaditaan sähköiset siirtoasiakirjat. Malli siirtoasiakirjoista liitetään loppuraporttiin ja kaikki siirtoasiakirjat säilytetään valvovan konsultin varastossa vähintään kolmen vuoden ajan.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Alueella hyödynnetään jätteettömiä maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Mahdollisten haihtuvien yhdisteiden osalta pitoisuuksien tulee kuitenkin alittaa kynnysarvotasot.
Jätteettömiä maa-aineksia pyritään ensisijaisesti hyödyntämään rakennettavien rakenteiden/rakennuksen vierustäytöissä, piha-alueen täytöissä ja rakennekerroksen jakavassa kerroksessa, mikäli massat ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvia hyödyntämiseen.
Haitta-ainepitoisuudeltaan VNa 214/2007 alempien ohjearvojen alittavien kaivumaiden mahdollinen hyödyntäminen ilmoitusalueen kaivantojen täytöissä dokumentoidaan ja esitetään puhdistuksen loppuraportissa. Mikäli massoja ei hyödynnetä kohteessa, ne käsitellään asianmukaisesti ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Veden tutkiminen ja käsittely
Pohjaveden mittauksen perusteella vedenkäsittelylle pilaantuneiden maiden poiston yhteydessä ei arvioida olevan tarvetta, sillä pilaantunut maa-aines sijaitsee lähes koko kiinteistöllä pohjaveden pinnantason yläpuolella.
Tulosten mukaan vedet pumpataan hiekan-/öljynerottimen läpi ja johdetaan maastoon tai kuljetetaan ulkopuoliseen käsittelyyn. Ilmoituksen täydennyksen (13.5.2026) mukaan kaivantovesien johtamisella maastoon tarkoitetaan sitä, että mikäli kaivantovedestä tutkitut haitta-aineet ovat alle tavoiteltavien arvojen, kaivantovedet voidaan imeyttää maastoon.
Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa ja ilmoittaa asiasta Helsingin kaupungin ympäristöpalveluun.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Puhdistustyöhön nimetty ympäristötekninen valvoja ohjaa massojen poistoa aiempien tutkimustulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä kaivannoista ja kasoilta tai välivarastointialueelta tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Maa-aineksista otetaan kaivun aikana lisänäytteitä pilaantuneen maa-aineksen määrän tarkentamiseksi ja massojen luokittelua varten. Lisäksi ympäristötekninen valvoja osoittaa kaivettujen massojen sijoituskohteen maarakennusurakoitsijalle, pitää kirjaa massamääristä, on tarvittaessa yhteydessä ympäristönsuojeluviranomaiseen sekä raportoi puhdistustyöstä.
Puhdistusta ohjataan ja poistettavien massojen laatua seurataan kaivun aikana säännöllisesti otettavilla seurantanäytteillä.
Poistettavasta pilaantuneesta maasta otetaan työnaikaisia näytteitä vähintään yksi jokaista kaivettavaa 100 m³ kohden. Tarvittaessa näytetiheyttä tarkennetaan esimerkiksi tapauksissa, joissa aistinvaraisesti todetaan aiemmista tutkimustuloksista poikkeavia havaintoja.
Mikäli tutkimusten perusteella tiedossa olevien pilaantuneiden alueiden ulkopuolisilla alueilla todetaan aistinvaraisesti merkkejä pilaantuneisuudesta, tai maaperässä todetaan jätettä, ilmoitetaan asiasta ympäristötekniselle valvojalle, joka tarkastaa maaperän haitta-ainepitoisuudet. Tulosten perusteella maaperän puhdistustöitä tehdään tarvittaessa myös näillä alueilla.
Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon pohjalta ja sivuseinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteenotto suoritetaan kaikilla niillä kaivualueilla, joilta on poistettu alemman ohjearvotason ylittävää ainesta sekä kynnysarvon ylittävää maa-ainesta lasten leikkialueelta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että kokoomanäyte edustaa noin 100–200 m² suuruista kaivannon pohja- tai seinämäaluetta. Alueilla, joissa puhdistus päättyy kallioon, ei pohjamaan jäännöspitoisuuksia oteta, tällaiset alueet dokumentoidaan loppuraportissa. Kaikki jäännöspitoisuuksia edustavat kokoomanäytteet analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä.
Maaperän puhdistustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuudeltaan puhdistustavoitteet ylittävät ainekset on poistettu kaivualueelta. Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille.
Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään puhdistustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää puhdistustavoitteet ylittäviä (ylemmät ohjearvot) massoja, laaditaan näille massoille erillinen ympäristö- ja terveysriskien tarkastelu, joka esitetään puhdistustyön loppuraportissa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi
Mikäli alueen maaperään jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee pilaantuneet maa-ainekset merkitä puhdistuksen yhteydessä huomioverkolla. Tarvittaessa pilaantuneille maa-aineksille laaditaan eristyssuunnitelma, joka hyväksytetään Helsingin kaupungin ympäristöpalvelussa.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta
Työmaan riskejä hallitaan aitaamalla alue, estämällä haitta-aineiden leviäminen pölyn ja autojen renkaiden mukana sekä työmaan turvallisuusohjeistuksella. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Ympäristötekninen valvoja tiedottaa odottamattomista tilanteista tilaajaa ja ympäristönsuojeluviranomaista. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu odottamattomia tilanteita esimerkein ja toimenpiteineen.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Ympäristötekninen valvoja ilmoittaa puhdistustoimenpiteiden aloittamisesta viranomaisille ja muille asianosaisille tahoille ennen töiden aloittamista. Puhdistuksen aloitusilmoitus pitää sisällään mm. puhdistuksen aikataulun sekä puhdistuksen eri osapuolien yhteystiedot. Urakoitsija tai rakennuttaja tiedottaa työstä etukäteen naapurustoa.
Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään mm. tiedot alueelta poisviedyistä massoista, otetuista näytteistä ja mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista sekä hajuista, erikoisista havainnoista ja poikkeamista suunnitelmista ja pumpatuista vesimääristä. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.
Puhdistustyöstä laaditaan puhdistuksen päätyttyä loppuraportti, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:
- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt
- muut puhdistushankkeeseen osallistuneet tahot
- poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet
- puhdistustyön toteutus
- alueelle mahdollisesti jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomio- ja eristysrakenteet
- puhdistuksen aikataulu
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmista/päätöksestä
- toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti koordinaatistoon sidotulla kartalla
- jäännöspitoisuustiedot
- mahdolliset vesien käsittelytiedot.
Jälkiseuranta
Mikäli pilaantuneet maa-ainekset saadaan poistettua puhdistustavoitteiden mukaisesti, ei alueella tarvita jälkiseurantaa.
Jos alueelle jää puhdistustavoitteet ylittäviä maa-aineksia, tulee riskinarvioinnin avulla määrittää tarvittava jälkiseuranta.
Puhdistustyön ajankohta
Rakennuksen purku- ja pilaantuneen maaperän puhdistustyöt toteutetaan rakentamisen yhteydessä mahdollisesti jo kesällä 2026.
Ilmoituksen käsittely
Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot
Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.
Viranomaisen ratkaisu
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Kiinteistö Oy Helsingin Lapponian ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Lapinlahdenkatu 8, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä
- Kaivualueilta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, kuitenkin huomioiden hyötykäyttöä koskevat määräykset, sekä ilmoituksessa esitettyjen puhdistustavoitteiden mukaisesti. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3 ,4 §, Ympäristönsuojelulaki 135 §)
- Leikkialueiden päällystämättömillä ja vettä läpäisevillä materiaaleilla päällystetyillä alueilla maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta luontaista taustapitoisuutta. Suojakerroksen kulumista on tarkkailtava. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)
- Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)
- Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki 5, 12, 13 §)
- Jos kohteessa todetaan rakennusjätettä sisältävää maata, on kyseisestä maa-aineksesta otettava maanäytteitä, joista on selvitettävä luotettavalla menetelmällä asbestin esiintyminen. Asbestin esiintymistä ei tarvitse selvittää, jos voidaan esittää rakennusjätteen olevan peräisin ennen 1920-lukua tai vuoden 1993 jälkeen tehdyistä rakenteista tai 1.4.1995 jälkeen puretuista rakenteista. (JL 12, 13 §, YSL 6, 16, 172 §)
- Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)
- Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)
- Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän tai korkeampina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 § YSL 135 §)
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
- Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)
- Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen tai muilta alueilta haitta-aineiden osalta, joita ei ole aiemmin tutkittu riittävän kattavasti. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa Vna (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 § VNA (214/2007) 2 §)
- Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)
- Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)
Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen
- Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että yksi näyte otetaan jokaista enintään 200 m2:n alaa kohti ja lisäksi kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista enintään 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)
- Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi
- Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma vähintään viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)
- Säilytettävien puiden alueella tulee merkitä kohdat, joihin jää maaperään yli kynnysarvon ylittävä pitoisuus jotain haitta-ainetta, jotta voidaan tarkkailla suojakerroksen riittävyyttä. (VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)
- Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
- Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)
- Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)
- Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)
- Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)
- Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)
- Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)
Veden tutkiminen ja käsittely
- Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).
- Päätösalueen kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)
- Kaivantoveden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai imeyttämisestä maaperään on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi yksityiskohtainen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden johtamisen tai imeyttämisen aloittamista. Vesinäytteistä on tutkittava ennen johtamisen aloittamista niiden vesiliukoisten haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä on aiemmin todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 155, 172 §, Ympäristönsuojeluasetus 41 §)
Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella
- Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)
- Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)
- Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
- Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi pääsääntöisesti esitetyn mukaisesti, kuitenkin huomioiden muut hyötykäyttöä koskevat määräykset. (YSL 32, 136 §)
- Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)
- Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (kuten tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5, 6, 8, §
- Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa loppuraportissa ja esittää hyödynnettyjen maa-ainesten alueet ja syvyydet myös kartalla. (YSL 172 §)
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)
- Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)
Pohjaveden tarkkailu
- Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia tulee tarkkailla puhdistuksen aikana. Pohjaveden havaintoputkesta on otettava mahdollisuuksien mukaan pohjavesinäytteet ennen puhdistamisen aloittamista ja viimeistään kuukauden kuluttua puhdistuksen valmistumisesta. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään alueella aiemmin tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet ja VOC-yhdisteet (sisältäen halogenoidut alifaattiset hiilivedyt). (YSL 6, 7, 14, 17 §)
- Näytteenoton tulosten sekä puhdistuksen aikaisten maaperän ja kaivantovesien tutkimustulosten ja muiden havaintojen perusteella on tehtävä arvio pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma pohjavesitarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. pohjavesiputkien paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 6, 7, 14, 136 §)
Tiedottaminen ja raportointi
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)
- Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla), tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, hyödynnetyistä kynnysarvomaista, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)
Päätöksen perustelut
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.
Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.
Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet
Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.
Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.
Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.
Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.
Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu
Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.
Tiedon siirtäminen
Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.
Määräysten perustelut
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–8.)
Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle uudisrakentamisen vuoksi. Ennen asuinkerrostalon rakentamista paikalta puretaan vanha liikerakennuksena toiminut rakennus. Puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Ilmoituksen täydennyksessä (18.5.2026) on tarkennettu, että ilmoitusalueelta poistetaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi kiinteistön pohjoisosassa olevalla alueella puhdistustavoite on alempi ohjearvo. Uudisrakennuksen kohdalta tullaan poistamaan kaikki maa-ainekset, minkä vuoksi kyseiselle alueelle ei ole ollut tarvetta esittää puhdistustavoitetta.
Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Leikkipaikan alueilla pintakerroksen kulumisen tarkkailulla varmistetaan, että pilaantumattoman maan kerros on muilla kuin asfalttialueilla vähintään 0,5 metriä. Ilmoituksessa on esitetty lasten leikkipaikan pintamaahan (metrin syvyyteen maanpinnasta) puhdistustavoitteeksi kynnysarvotasoa ja tästä syvemmälle alemman ohjearvon tasoa.
Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen. Ilmoituksessa on esitetty, että kiinteistölle rakennettavien kunnallisteknisten rakenteiden ympäriltä, vähintään metrin etäisyydelle kunnallisteknisistä rakenteista, poistetaan maa-ainekset, joiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ja/tai metallien, puolimetallien, öljyhiilivetyjen ja/tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet alemman ohjearvotason.
Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.
Asbestia on käytetty rakentamisessa 1920-luvulta lähtien vuoden 1993 loppuun, jolloin sen käyttö pääasiassa kiellettiin. Asbestipurun sääntely astui voimaan 1.4.1995. Rakennusjätteessä saattaa esiintyä asbestia, jos se on peräisin vuosien 1920–1994 välillä rakennetusta tai ennen 1.4.1995 puretusta kohteesta. Maa-aineksen seassa esiintyvän asbestin tunnistaminen on tärkeää, koska hienojakoinen asbestikuitu aiheuttaa terveysvaaran, mikäli kuituja pääsee ilmaan hengitettävässä muodossa esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä. Maaperässä esiintyvät yksittäiset rakennusjätteen kappaleet, tai suuremmat erikseen purettavissa olevat rakenteet, eivät lähtökohtaisesti aiheuta tarvetta maaperän asbestiselvitykselle.
Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.
Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille.
Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 9–12.)
Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.
Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan ennen rakennuksen purkamista. Lisäksi ilmoituksen täydennyksessä (13.5.2026) on tuotu esiin, että puhdistustyön yhteydessä tutkitaan koekuoppien avulla kiinteistön pohjoisreunassa olevan pienen kaistaleen maaperän puhtaus alueella aiempaan tehtyyn tonttikauppaan liittyen.
Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.
Pilaantuneisuuden tutkimisella ja rajauksella varmistetaan, että maaperä on puhdistettu riittävästi. Kynnysarvo toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa.
Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 13. ja 14.)
Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.
Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 15–17.)
Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.
Haitta-aineille altistumisen ehkäisemiseksi suojakerroksen riittävyyttä on syytä tarkkailla ja merkitä kohteet säilytettävien puiden alueella.
Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 18–23.)
Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.
Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.
Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.
Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi seulomista tulee tehdä vain alueella, jolla on siihen lupa.
Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.
Määräys kuormien peittämisestä on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.
Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 24–26.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.
HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 27–29.)
Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 30–33.)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pääasiassa hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyötykäyttöä koskevan suunnitelman, mutta lisännyt määräyksiin tarkennuksia mm. hyödynnettävien maa-ainesten sisältämiä haitta-aineita koskien.
Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.
Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.
Hyödyntämistoimien raportointi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 34. ja 35.)
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.
Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.
Pohjaveden tarkkailu (perustelut määräyksille 36. ja 37.)
Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla ennen ja jälkeen puhdistamisen, varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella tai haittaa terveydelle.
Kiinteistöllä sijaitsevassa ja purettavassa liikerakennuksessa on toiminut pesula, jossa on tehty myös kemiallista pesua. Toiminta on päättynyt vuonna 2011. Pohjavesitutkimukset ovat tarpeen, jotta voidaan todentaa, ettei pohjavedessä esiinny herkästi kulkeutuvia tai haihtuvia haitta-aineita.
Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 38. ja 39.)
Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistamistoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 17, 27, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.
Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella
Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa VIISI VUOTTA.
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
Toimivalta
Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.
Päätös tullut nähtäväksi 15.06.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65101 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.