Oikaisuvaatimus, viranhaltijan siirto, päätös 13.4.2026

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** (jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijä) on tehnyt 24.4.2026 päivätyn, 28.4.2026 saapuneeksi katsotun, oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin kirjaamoon perusopetusjohtajan 13.4.2026 tekemästä työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluvasta määräyksestä, jolla oikaisuvaatimuksen tekijän virantoimituspaikka on muutettu Paloheinän ala-asteen koulusta Karviaistien kouluun.

Työnantajan määräys, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

Oikaisuvaatimuksen tekijä on Helsingin kaupungilla erityisluokanopettajan virassa perusopetuksessa. Perusopetusjohtaja on 13.4.2026 ilmoittanut muutoksesta oikaisuvaatimuksen tekijälle vakanssin viran tai toimen muutokset -nimisellä kaupunkiyhteisellä lomakkeella. Lomakkeella on ilmoitettu, että oikaisuvaatimuksen tekijän virantoimituspaikka 1.8.2026 alkaen on Karviaistien koulu. Kyse on ollut vakanssin ja henkilön siirrosta toiseen yksikköön. Kyse ei ole ollut muutoksenhakukelpoisesta hallintopäätöksestä, eikä lomakkeen mukana viranhaltijalle siten ole annettu oikaisuvaatimusohjetta.

Kyse on ollut siitä, että oikaisuvaatimuksen tekijä tulee jatkossa antamaan kelpoisuuttaan vastaavaa erityisluokanopettajan opetusta toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa (jäljempänä myös toi-opetus). Hän on tätä ennen antanut erityisluokanopettajan opetusta oppiaineittain (jäljempänä myös poy-opetus). Samalla hänen virantoimituspaikkansa on muutettu toiseen kouluun.

Perusopetuksen opettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Erityisluokanopettajan tehtäviä on voinut ja voi jatkossakin hoitaa kahdella eri kelpoisuudella. Erityisluokanopettajan kelpoisuutta on täsmennetty 1.8.2025 voimaan tulleessa asetuksessa siten, että viittaus kehitysvammaisiin oppilaisiin on poistettu ja kelpoisuus on määritelty toiminta-alueittain järjestettävää opetusta antavan opettajan kelpoisuudeksi. Kelpoisuusäännöstä on täsmennetty siten, kuin aiemmin voimassa olleessa kelpoisuusasetuksessa on alun perin tarkoitettu. Kelpoisuusasetuksen täsmennyksen vuoksi Helsingin kaupungin aiempaa tulkintaa asetuksesta tuli muuttaa.

Lisäksi myös opetusjärjestelyt ovat muuttuneet, eikä jatkossa perusopetuksessa muodosteta aiempaa vastaavalla tavalla erityisluokkia. Opetusryhmät perustetaan oppilaiden tarpeiden perusteella, eikä niitä muodosteta diagnoosipohjaisesti. Kehitysvammaisten oppilaiden pidennetyn oppivelvollisuuden ryhmiä (poy-luokkia) ei siis enää muodosteta. Helsingissä erityisluokanopetusta järjestetään lähikoulun erityisluokilla ja vaativan tuen erityisluokilla. Ryhmästä riippuen opetus voidaan järjestää joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain taikka näiden yhdistelmänä. Koska ryhmien muodostamisen perusteet ovat muuttuneet, on työnantajalle ollut ajankohtaista tarkastella myös opettajien kelpoisuuksia suhteessa täsmennettyyn kelpoisuusasetukseen.

Edellä mainittujen syiden vuoksi erityisluokanopettajana toimivan oikaisuvaatimuksen tekijän virantoimituspaikkaa sekä opettajan antamaa opetusta muutettiin erityisluokanopettajan viran sisällä. Erityisluokanopettajien nimike ja palvelussuhteen ehdot pysyvät edelleen samoina. Työnantajan näkökulmasta kyse on ollut direktio-oikeudella tehtävistä muutoksista.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että siirtopäätös kumotaan lainvastaisena ja epätarkoituksenmukaisena. Oikaisuvaatimuksen mukaan siirtopäätös on lainvastainen, sillä siirrosta ei ole tehty lain edellyttämällä tavalla muutoksenhakukelpoista päätöstä. Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että jos virantoimituspaikan muutos on pysyväisluonteinen tai muuttaa olennaisesti työolosuhteita, työnantajan on tehtävä asiasta hallintopäätös, josta voi valittaa. Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että koska siirrosta ei ole tehty viranhaltijalain 23 §:n mukaista päätöstä, eikä annettu oikaisuvaatimusohjetta, on päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Lisäksi oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että suunnitellut siirrot eivät perustu lakiin tai ministeriön velvoitteeseen, vaan työnantajan omaan tulkintaan. Tämä heikentää työntekijöiden oikeusturvaa ja luottamusta työnantajaan. Tämä synnyttää ns. oikeutetun luottamuksen suojan periaatteen. Työntekijällä on oikeus luottaa siihen, että hänen asemansa ei heikkene ilman painavaa syytä. Kelpoisuusvaatimuksia ei yleensä sovelleta takautuvasti. Muuten julkinen virka menettää ennustettavuutensa. Kyse ei ole vähäisestä muutoksesta vaan viran sisällön olennaisesta muuttamisesta. Kyse on pedagogisesti eri opetussuunnitelmasta.

Oikaisuvaatimuksessa tuodaan lisäksi esille että, työ, johon hänet ollaan siirtämässä, on fyysisesti merkittävästi raskaampaa työtä. Oikaisuvaatimuksessa tuodaan myös esille, että työ, johon hänet ollaan siirtämässä, on täysin erilaista työtä ja ettei hänellä ole osaamista tai työkokemusta toiminta-alueittaisen tapahtuvasta opetuksesta. Hänen mielestään siirto täyttää ikäsyrjinnän kriteerit. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esille, että siirtopäätös ei ole lasten edun mukainen. Oikaisuvaatimuksessa kritisoidaan myös siirron valmistelua.

Oikaisuvaatimuksen tekijän tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Kuntalain 136 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 1.8.2025 voimaan tulleen 8 §:n 7 momentin mukaan perusopetuslain 20 i §:n 2 momentissa tarkoitettua toiminta-alueittain järjestettävää opetusta oppilaille oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot.

Aiemmin voimassa olleen asetuksen säännöksen mukaan perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä viranhaltijalaki) 17 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

Viranhaltijalain 23 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan tai hyvinvointialueen viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää.

Hallituksen esityksen mukaan työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen eli direktio-oikeuteen kuuluu tyypillisesti oikeus määrätä miten, missä ja milloin työtä tehdään, sekä oikeus työnteon ja työtulosten laadun valvontaan. Säännöksessä annettaisiin työnantajalle oikeus muuttaa virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin mihin sillä olisi oikeus pelkästään normaalin direktio-oikeuden perusteella. Säännöksen lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Lisäksi todetaan, että kunnan on voitava kaikissa tilanteissa turvata sille kuuluvien tehtävien tarkoituksenmukainen ja tehokas hoitaminen, ja että säännöksessä tarkoitettua perusteltua syytä arvioidaan kunnan hallinnon tarpeiden kannalta. (HE 196/2002 s. 45)

Asian arviointi

Viranhaltijalain 17.1 §:ssä säädetään virantoimitusvelvollisuudesta ja sitä voidaan pitää viranhaltijan keskeisimpänä velvollisuutena. Virantoimitusvelvollisuuden olennainen sisältö on virkasuhteeseen liittyvien tehtävien suorittaminen ja työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksien noudattaminen. Lähtökohtaisesti työnantaja saa päättää direktio-oikeudellaan siitä, miten, missä ja milloin työtä tehdään. Lisäksi siihen kuuluu oikeus työnteon ja työtulosten laadun valvontaan. Tällainen työnjohdollinen ohjaus ja määrääminen on luonteeltaan hallinnon sisäinen määräys, eikä kyseessä ole muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.

Keskeistä asian arvioinnissa on se, että oikaisuvaatimuksen tekijä on otettu erityisluokanopettajan vakinaiseen virkasuhteeseen. Tähän ei ole tulossa muutosta, vaan oikaisuvaatimuksen tekijä jatkaa edelleen erityisluokanopettajan vakinaisessa virkasuhteessa. Hänen virantoimituspaikkansa sekä hänen antamansa opetus viran sisällä tulevat muuttumaan 1.8.2026. Kyse on kuitenkin jatkossakin tavanomaisista erityisluokanopettajan virkatehtäviin kuuluvista tehtävistä. Helsingin kaupungilla opettajan virat eivät ole koulukohtaisia, vaan kaupungin yhteisiä virkoja. Virantoimituspaikan määrääminen ja tehtäväjärjestelyt kuuluvat työnjohtovaltaan.

Opettajalle ei synny oikeutta tietyn opetuksen antamiseen pelkästään sen perusteella, että hän on aiemmin antanut kyseistä opetusta virkaansa kuuluvana. Opettajalla on velvollisuus tehdä kelpoisuutensa ja virkansa mukaista opetustyötä, jonka työnantaja määrää. Työnantajalla on oikeus päättää tehtävänkuvasta viran sisällä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän palvelussuhteen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia. Ne määräytyvät jatkossakin oikaisuvaatimuksen tekijän viran mukaisesti. Esimerkiksi hänen OVTES:n mukainen peruspalkkansa ei alene ja opetusvelvollisuus säilyy edelleen samana. Oikaisuvaatimuksen tekijä tulee jatkamaan samalla vakanssilla erityisluokanopettajan vakinaisessa virassa perusopetuksessa.

Työnantajalla on oikeus järjestellä virkoja ja tehtäviä työnantajan tarpeen mukaan. Oikaisuvaatimuksen tekijän sijoituskoulun eli virantoimituspaikan sekä annettavaan opetukseen tulevat muutokset eivät merkitse olennaista muutosta hänen virantoimitusvelvollisuutensa sisältöön. Tehtävät tulevat olemaan jatkossakin erityisluokanopettajan tehtävät. Viran sijoituskoulun muuttamisessa sekä annettavaan opetukseen tulevissa muutoksessa on ollut kysymys työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluvasta oikeudesta määrätä missä ja miten työtä tehdään.

Muutos ei ole perustunut henkilöön liittyvään syyhyn esimerkiksi työilmapiiriongelmiin, joka oikaisuvaatimuksessakin viitatussa oikeuskäytännössä on katsottu vaikuttaneen sen arvioinnissa, onko kyse ollut työnjohto-oikeuteen kuuluvasta päätöksestä. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijän palvelussuhteen ehdot eivät tule muuttumaan ja hän jatkaa edelleen samalla vakanssilla vakinaisessa erityisluokanopettajan tehtävässä Helsingin kaupungilla perusopetuksessa. Kyse on ollut täysin tavanomaisesta opettajan työnkuvaan kuuluvasta muutoksesta. Kyse ei siten ole ollut olennaisesta muutoksesta, jolla olisi vaikutusta oikaisuvaatimuksen tekijän oikeudelliseen asemaan, että tästä olisi sen vuoksi tullut tehdä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettu virantoimitusvelvollisuuden muuttamista koskeva muutoksenhakukelpoinen päätös. Kysymys on ollut tehtävien hoitamiseen liittyvästä työnjohdollisesta määräyksestä, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta

Koska oikaisuvaatimus kohdistuu työnantajan direktio-oikeuteen kuuluvaan hallinnon sisäiseen määräykseen, oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta. Työnantajan työnjohto-oikeuteen (direktio-oikeuteen) kuuluvat päätökset eivät ole muutoksenhakukelpoisia. Perusopetusjohtajan antama määräys ei sisällä sellaista asiaratkaisua, josta voisi tehdä oikaisuvaatimuksen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

Päätös tullut nähtäväksi 25.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.