Virkasuhteen täyttäminen, Konepajan lukio ja aikuislukio, päätoiminen tuntiopettaja, filosofia, psykologia ja elämänkatsomustieto, KASKO-03-30-26

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 18.5.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Konepajan lukion ja aikuislukion apulaisrehtorin 29.4.2026 tekemästä päätöksestä (3 §), jolla apulaisrehtori on ottanut filosofia, psykologia ja elämänkatsomustiedon päätoimisen tuntiopettajan määräaikaiseen virkasuhteiseen tehtävään **********

Apulaisrehtori on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 14.4.2025 tekemän päätökseen (§ 45) perustuen opettajan ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää apulaisrehtori.

Hakuprosessista

Konepajan lukio ja aikuislukioon sijoitettu filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon päätoimisen tuntiopettajan määräaikainen tehtävä oli julkisesti haettavana 16.3.2026-30.3.2026.

Hakuilmoituksessa luettiin eduksi kokemus tiimityöstä ja yhdessä kehittämisestä sekä lisäksi se, että hakijalla on työelämäverkostoja ja ideoita, joita hyödyntää mielellään verkostoissa tapahtuvassa oppimisessa. Lisäksi hakuilmoituksessa toivottiin hakijoilta rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja kehittämisintoa täysin uudenlaisen lukion rakentamiseen sekä omatoimisuutta ja tilannetajua tarttua eteen tuleviin tilaisuuksiin. Lisäksi toivottiin taitoa valmentaa, ohjata ja käydä dialogia, kykyä heittäytyä nuoren oppimisprosessiin ja antaa nuorelle tilaa sekä halua ja osaamista verkostoitua työelämäkumppaneiden kanssa.

Tehtävää haki määräajassa 45 hakijaa, joista kelpoisia hakijoita oli kuusi. Videohaastatteluun valittiin kuusi hakijaa. Henkilökohtaiseen haastatteluun valittiin kolme hakijaa.

Videohaastatteluun kutsuttiin kaikki kelpoisuusehdot täyttäneet hakijat. Henkilökohtaiseen haastatteluun edenneet hakijat toivat videohaastattelussa parhaiten esiin kokemuksiaan ja näkemyksiään liittyen eduksi luettaviin seikkoihin.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätös kumotaan. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan nimityspäätös on tarkoituksenmukaisuuden vastainen ja pelkkä 60 op kelpoisuus yhteiskuntaopissa, tarkoituksenmukaisuuden nojalla, kuuluu peruskouluun, ei lukioon. Lukion aineenopettajalla tulisi olla paremmilla lisäopinnoilla parannettu elämänkatsomustiedon pätevyys, esimerkiksi 120 opintopisteen laajuinen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hänen ansioituneisuus virkaan on monin tavoin paljon korkeampi kuin virkasuhteeseen nimitetyn. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan on virheellistä ja oikeuskirjallisuuden mukaan lainvastaista jättää ansioituneisuuksina ottamatta huomioon paremmuudet kelpoisuusvaatimusten osoittamissa osaamisissa. Haastatteluun kutsutut on valittu mielivaltaisesti ja oikaisuvaatimuksen tekijää on syrjitty muun muassa yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Ansioituneempien karsiminen virantäytöstä jättämällä kutsumatta haastatteluun on lainvastaista. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että ansioita on vertailtu puolueellisesti ja ilmeisen epätasapuolisesti hänen vahingokseen. Oikaisuvaatimuksen mukaan kirjallinen ansiovertailu näyttää puolueelliselta ja valittua on räikeästi suosittu ansioita vertailtaessa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että virantäytön menettely on ollut virheellinen ja päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 10 §:n 1 momentin mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Edellä mainitun säännöksen 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Edellä mainitun asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Asian arviointi

Virkaan valittu täyttä kelpoisuusasetuksessa mainitun muodollisen kelpoisuuden. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on todistuksella osoittanut suorittaneensa vähintään 120 opintopisteen opinnot filosofiassa ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot elämänkatsomustiedossa ja psykologiassa. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot.

Oikaisuvaatimuksen tekijän toimittaman hakemuksen mukaan hän täyttää kelpoisuusasetuksen mukaisen muodollisen kelpoisuuden. Hän on diplomi-insinööri sekä filosofian maisteri ja hakemuksensa mukaan suorittanut myös muita tutkintoja. Hän on hakemuksensa mukaan suorittanut vähintään 120 opintopisteen opinnot filosofiasta sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot elämänkatsomustiedossa ja psykologiassa. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot.

Apulaisrehtorin lausunnon mukaan rekrytointi oli anonyymi. Kaikkien tehtävää hakeneiden hakemukset on käyty huolellisesti läpi suhteessa työpaikkailmoitukseen kirjattuun tehtävänkuvaukseen. Anonymiteetti on poistettu vasta videohaastattelukutsujen lähettämisen jälkeen. Rekrytointiprosessiin sisältyi kaksi haastattelukierrosta. Videohaastatteluun kutsuttiin kaikki kelpoisuusehdot täyttäneet hakijat. Apulaisrehtorin lausunnon mukaan henkilökohtaisiin haastatteluihin valittiin henkilöt, jotka parhaiten onnistuivat hakemuksessaan ja videohaastattelussa tuomaan esiin tehtävässä menestymistä tukevaa motivaatiota, aiempaa työkokemusta sekä hakuilmoituksessa mainittua eduksi luettavaa osaamista (kokemus tiimityöstä ja yhdessä kehittämisestä sekä ideat verkostoissa tapahtuvan oppimisen toteuttamisesta.) Videohaastatteluun ja henkilökohtaiseen haastatteluun osallistuneille esitettiin samat kysymykset. Apulaisrehtorin päätöksen ja lausunnon mukaan päätös valinnasta perustui apulaisrehtorin kokonaisarvioon, jossa huomioitiin hakijoiden koulutus, työkokemus sekä haastatteluissa esille tullut osaaminen tehtävän vaatimuksiin nähden. Apulaisrehtorin päätöksen mukaan valittu erottui edukseen Konepajan lukion kaltaisessa toimintaympäristössä tarvittavilla pedagogisilla näkemyksillään ja osaamisellaan.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että vaatimuksen tekijää on syrjitty virkasuhdetta täytettäessä muun muassa yhdenvertaisuuslain nojalla. Syrjintäperustetta ei kuitenkaan tarkenneta. Kuten edellä on todettu, apulaisrehtorin lausunnon mukaan rekrytointi toteutettiin anonyymiä rekrytointia käyttäen videohaastatteluun saakka. Oikaisuvaatimuksen tekijä kutsuttiin videohaastatteluun, kuten kaikki muutkin hakijat, jotka hakemustensa perusteella täyttyivät tehtävässä vaaditun muodollisen kelpoisuuden. Lisäksi valintaprosessin luonteeseen kuuluu, että hakijoista vain osa haastatellaan. Hakumenettelyssä ei ole toimittu syrjivästi oikaisuvaatimuksen tekijää kohtaan, kun häntä ei hakemuksensa ja videohaastattelun perusteella ole kutsuttu enää henkilökohtaiseen haastatteluun.

Oikaisuvaatimuksessa ei tuoda tarkemmin esille, millä perusteilla oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo menettelyssä tapahtuneen virheitä tai päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä. Todettakoon, että tehtävä on ollut julkisesti haettavana, haastattelun on järjestetty asianmukaisesti, päätöksen on tehnyt toimivaltainen viranhaltija. Samoin päätös on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijan koulutus, työkokemus sekä haastattelun perusteella tehty arviointi, joiden perusteella valinta on tehty.

Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että päätös on tarkoituksenmukaisuuden vastainen ja pelkkä 60 opintopisteen kelpoisuus yhteiskuntaopissa, tarkoituksenmukaisuuden nojalla, kuuluu peruskouluun, ei lukioon. Lukion aineenopettajalla tulisi olla paremmilla lisäopinnoilla parannettu elämänkatsomustiedon pätevyys, esimerkiksi 120 opintopisteen laajuinen. Tehtävä on filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon tuntiopettajan tehtävä, eikä tehtävässä ole edellytetty yhteiskuntaopin opintoja tai laajempia elämänkatsomustiedon opintoja. Päätös ei ole vastoin tarkoituksenmukaisuutta.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden joukosta sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Apulaisrehtorin tekemän päätöksen mukaan työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen on ollut valitulla hakijalla.

Esittelijä toteaa, kuten apulaisrehtorin lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa virkaa. Esittelijä katsoo apulaisrehtorin valinneen kokonaisarvion perusteella ansioituneimmiksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen virkasuhteiseen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Apulaisrehtori on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten tehtävään soveltuvaksi arvioimansa hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että apulaisrehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, apulaisrehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 25.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.