Vahingonkorvausvaatimus esinevahingon johdosta

Tekninen johtaja päätti hylätä ********** vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus 

Hakija on vuokralaisena kohteessa Nervanderin puistikko, 00100 Helsinki (Nervanderin puistikon vanha liikenteenvalvontakeskus, kellarikerros 96,50 m2). Tila on vuokrattu varastotilaksi. 

Hakija vaatii kaupungilta korvausta vuokratilassa säilytetylle irtaimistolle aiheutuneista vesivahingoista. Hakija on esittänyt kaupungille yhteensä 85 167,99 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen.

Kertomansa mukaan hakija oli välittömästi vahingosta tiedon saatuaan mennyt paikalle, muttei ollut voinut mennä pelastamaan tilassa ollutta irtaimistoa lattialle valuneen veden mahdollisen sähköistymisen vuoksi. Hakija oli pyytänyt kaupungin tilavastaavalta lupaa sähköjen katkaisuun.  Kun sähköt oli katkaistu, Staran työntekijä oli tullut paikalle ja vaatinut sähköjä takaisin, sillä Etelä-Helsingin liikennevalot olivat menneet pois päältä. Vesi saatiin pumpattua tilasta seuraavan päivän aikana ja tavarat vietiin säilytystä ja kuivatusta varten hankittuihin kontteihin. Hakijan mukaan viimeistään näissä konteissa kosteus tuhosi, ruostutti tai homehdutti loputkin tavarat. 

Sovellettavat normit ja ohjeet 

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 21 §:n 3 momentin mukaan vuokralaisella on oikeus saada korvaus vuokranantajan laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta, jos huoneiston puutteellinen kunto tai muu virhe on aiheutunut vuokranantajan toimenpiteestä, laiminlyönnistä tai muusta vuokranantajan vastuulle kuuluvasta syystä.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset 

Korvausvastuun syntyminen edellyttää, että korvausta vaativa osoittaa vahingon, korvausvastuun perustavan seikan sekä näiden välisen syy-yhteyden. Vuokranantaja voi vapautua korvausvastuusta osoittamalla, ettei puute tai vahinko johtunut hänen viakseen luettavasta syystä

 Asiassa saadut tiedot ja selvitykset 

Vuokrasopimuksen mukaan tila on vuokrattu hakijalle varastotilaksi. Tila sijaitsee Nervanderin puistikon vanhan liikenteenvalvontakeskuksen kellaritiloissa. 

Hakijan mukaan osa vahingoittuneesta omaisuudesta on muiden henkilöiden kuin hakijan omistuksessa. 

Vuokrasopimuksessa on kielletty vuokraoikeuden siirtäminen, alivuokraus sekä tilan luovuttaminen toisen käyttöön ilman vuokranantajan suostumusta. Asiakirjoista ei ilmene, että vuokranantaja olisi antanut suostumuksensa tilan käyttämiseen muiden henkilöiden omaisuuden säilyttämiseen tai ottanut vastuuta tällaiselle omaisuudelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

Vuokrasopimuksessa todetaan myös, että vuokralainen on tietoinen siitä, että tilassa on aiemmin sattunut vesivahinko. Vuokrasopimukseen on lisäksi kirjattu, että vuokranantaja on kertonut tilan ongelmista ja siitä, että tila on huonokuntoinen ja pitkään käyttämättä ollut eikä vuokranantaja vastaa näistä olosuhteista mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. 

Isännöitsijän selvityksen mukaan kohteen vesivahinko on aiheutunut kallion pintaa pitkin kellaritilaan valuneesta runsaasta vesimäärästä, jonka on arvioitu olleen sade- tai sulamisvettä. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista teknistä selvitystä, jonka perusteella vahingon voitaisiin katsoa aiheutuneen kiinteistön kunnossapidon laiminlyönnistä tai muusta vuokranantajan vastuulle kuuluvasta syystä.

Staran vahinkoraportin mukaan hälytys tilan vesivahingosta saatiin 27.2.2026 ja torjuntatoimet aloitettiin välittömästi. Kohteessa todettiin lattialla vettä noin 67 cm, minkä vuoksi tilan sähköt katkaistiin turvallisuussyistä.

Veden poistamiseksi tilaan asennettiin uppopumput ja kohteeseen tilattiin imuauto. Pumppausta jatkettiin viikonlopun ajan ja tilannetta seurattiin päivittäin.

Kaikki varaston tavarat dokumentoitiin kuvin ja videoin. Vuokralainen haki itse osan tavaroista pois ja loput siirrettiin lämmitettyihin merikontteihin. Kosteuskartoitus tehtiin jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingon satuttua torjuntatoimet aloitettiin välittömästi ja vahinkopaikalle pääsyä rajoitettiin turvallisuussyistä. Kohteessa on viivytyksettä ryhdytty toimenpiteisiin vahingon selvittämiseksi ja vahingon laajenemisen estämiseksi. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella vuokranantajan voitaisiin katsoa laiminlyöneen vahingon torjuntaan liittyviä velvollisuuksiaan.

Saadun selvityksen perusteella ei voida katsoa toteennäytetyn, että veden pääsy vuokratilaan olisi johtunut vuokranantajan toimenpiteestä, laiminlyönnistä tai muusta tämän vastuulle kuuluvasta seikasta. Rakennuksessa tai vuokratilassa ei myöskään ole osoitettu olleen sellaista puutteellisuutta, joka olisi ollut syy-yhteydessä vahingon syntymiseen ja josta vuokranantaja vastaisi. Näin ollen vuokranantajan menettelyn tai vastuualueeseen kuuluvan puutteellisuuden sekä aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä ei ole voitu todeta.

Koska vuokranantajan korvausvastuun perustetta eikä sen edellyttämää syy-yhteyttä aiheutuneeseen vahinkoon ole osoitettu, korvausvaatimus tulee hylätä.

Tämä päätös on kaupungin kannanotto vahingonkorvausasiaan. Mikäli hakija haluaa saada asiasta kaupunkia oikeudellisesti sitovan ratkaisun, tulee hänen saattaa asia yleisen alioikeuden ratkaistavaksi. Sovelletut säännökset 

Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) 21 § 

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan sopimukseen perustuvaan vahingonkorvaukseen perustuvissa asioissa palvelukokonaisuusjohtaja päättää palvelukokonaisuuteen kuuluvan sopimuksen osalta vahingonkorvauksesta.