Talousarvioennuste 2026, työllisyyspalveluliikelaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talouden toteumaennusteen mukaan vuoden ylijäämäksi on muodostumassa 30.9.2026 tilanteessa 4,3 miljoonaa euroa, kun tilikauden budjetoitu ylijäämä on 250 000 euroa.

Työllisyyspalveluilla on kaksi sitovaa tavoitetta sekä neljä toiminnan tavoitetta vuodelle 2026. Ennusteen mukaan yksi toiminnan tavoite on toteutumassa. Lisäksi yhden sitovan tavoitteen mittarin toteumatietoa ei ole käytettävissä 30.9.2026 tilanteessa.

Talouden ennuste

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja työllisyyspalvelujen välisen palvelusopimuksen mukainen laskutus on jäämässä 9,7 miljoonaa alle budjetin. Vuoden 2026 palvelusopimuksesta 58 prosenttia on kiinnitetty suoritteisiin. Suoritteista erityisesti kaupungin oma työllistämisraha ja palkkatuki ovat jäämässä huomattavasti alle ennakoidun määrän pienentäen laskutusta. Laskutus tasattiin välitilinpäätökseen 1-6 2026 toteutuneiden suoritteiden mukaisesti 2,4 miljoonan euron hyvityslaskulla. Seuraava tasaus tehdään sopimuksen mukaisesti joulukuussa tilinpäätökseen.

Henkilöstömenot ovat toteutumassa 5 miljoonaa euroa alle budjetin. Alituksesta 2,2 miljoonaa euroa muodostuu kaupungin oman työllistämisen määrärahasta, jota on varattu 2,5 miljoonaa vuodelle 2026. Syyskuun lopun tilanteessa rahaa oli käytetty 200 000 euroa. Loppuvuoden aikana käynnistyy työllisyyspalvelujen rahoittamana Uusi nuorten työllistämishanke, jolla työllistetään 50 nuorta kaupungille vuoden mittaisiin työsuhteisiin. Lisäksi yhteistyö nuorisopalvelujen kanssa tuo loppuvuodelle pilotin, joka työllistää 15 nuorta ja 2 ohjaajaa. Pilotin avulla tavoitetaan Ohjaamon kohderyhmään kuuluvia nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. 

Vuodelle 2026 varattiin rahoitus 40 määräaikaiselle työntekijälle. Tällä varauduttiin toimeentulotukiuudistuksen aiheuttamaan asiakasmäärän nousuun. Varauksesta palkattiin 21 työntekijää kesän aikana. Tämän muutoksen vuoksi henkilöstömenoihin on tulossa 1,5 miljoonan euron alitus. Myös projektityöhön varattuja henkilöstöresursseja toteutuu ennakoitua vähemmän. Kokonaisuudessaan omat henkilöstömenot alittuvat 2,7 miljoonaa euroa.

Palvelujen ostot ovat jäämässä kaksi miljoona euroa alle budjetin. Miljoonan muodostuu henkilöasiakkaille hankituista palveluista. Valmennuspalvelujen käynnistymisiä on siirtynyt syksyyn. Rahoitus on varattu koko vuodelle. Ammatillisen koulutuksen ostot ovat myös käynnistyneet ennakoitua hitaammin. Lisäksi laskutuksessa on ollut viiveitä alkuvuoden osalta. Telakka-koulutukset ovat käynnistyneet yhteistyössä Stadin AO:n kanssa. Toinen miljoona alituksesta muodostuu työllisyyspalvelujen omista hankinnoista, joissa oli varauduttu ennakoimattomiin menoihin. Kevään palkkatukiselvityksen kustannukset jäivät lopulta maltillisiksi.

Avustukset ovat toteutumassa 6 miljoonaa euroa alle budjetin. Helsinki-lisän osalta alitus on miljoonan ja johtuu vuodenvaihteen uudistuksesta, jossa maksatus siirtyi kahteen puolen vuoden välein maksettavaan erään. Kaikkien kesäkuun jälkeen myönnettyjen Helsinki-lisien toinen maksatus toteutuu vasta vuonna 2027 sitoen vuoden 2027 määrärahaa. Maksatukset tasaantuvat vuoden 2027 aikana. 5 miljoonaa alituksesta tulee palkkatuesta. Taloudellisten tukien käyttö on kuitenkin hieman kasvanut edellisvuoden tasosta. Palkkatuen toteumaan vaikuttaa ylimitoitetun budjetin lisäksi kirjanpidon jaksotukset, jotka tehtiin palkkatuen sidonnoista tilinpäätökseen 2025 Kuntaliiton ohjeen mukaisesti täysimääräisinä. Vuodelle 2025 jaksotettiin 4,3 miljoonaa sidontoja 2025 tukijaksoista, joiden piti tulla maksatukseen vuoden 2026 aikana. Sidonnoista on toteutunut 30.9.2026 mennessä 2,3 miljoonaa. Sidonnat purettiin välitilinpäätöksen yhteydessä, mikä pienensi palkkatuen toteumaa. Vuoden 2026 sidontoja ei enää tehdä täysimääräisenä, vaan huomioidaan realistisempi summa, joka tulee maksatukseen. Sidontoja purkautuu työsuhteiden päättyessä ennen tukijakson päätöstä sekä tapauksissa, jolloin työnantajat eivät hae tukea, vaikka ovat siihen oikeutettuja.   

Uudenmaan elinvoimakeskus on myöntänyt Helsingin kaupungille 4,2 miljoonaa euroa nuorten työllistämisen edistämiseen rekrytointituella 30.6.2027 asti. Rekrytointituki otettiin käyttöön helmikuun aikana ja rekrytointeja on toteutettu 50 syyskuun loppuun mennessä. Tuella on mahdollista työllistää 400 helsinkiläistä alle 30-vuotiasta nuorta.

Keskushallinnosta maksetaan työttömyystukien kuntaosuus, johon sisältyy yleistuki 1.5.2026 alkaen. Vuodelle 2026 on budjetoitu 119 miljoonaa euroa kattamaan Helsingin kuntaosuutta. Vuoden toisen ennusteen perustella budjetti ylittyy 20,9 miljoonaa euroa nostaen vuoden 2026 kuntaosuuden maksuosuusennusteen 139,9 miljoonaan euroon. Ylityspaine johtuu erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden korkeasta tasosta. 

Toiminnan tavoitteet

Työttömien osuus työvoimasta on Helsingissä ollut yli 10 prosenttia yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta (KEHA-keskuksen työnvälitystilastojen mukaan). Heikon taloustilanteen ja työvoiman kysynnän vuoksi työllisyyspalveluissa on asiakkaina tällä hetkellä noin 62 000 helsinkiläistä laajan työttömyyden piiriin lukeutuvaa työnhakijaa. Helsingin työttömyysaste oli 13,4 % syyskuun lopussa. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 49 610, mikä oli 1,3 % edellisvuotta enemmän. 

Nuorten työttömien määrä on vuoden 2026 syksyllä kääntynyt laskuun usean vuoden kasvun jälkeen. Syyskuun lopussa Helsingissä oli 9 122 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 1,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin ja nuorten työttömien määrä on kääntynyt laskuun kaikkien koulutustasojen osalta. On huomattava, että nuorten työttömien määrä on kuitenkin edelleen yli 50 % suurempi kuin vuonna 2023.  Työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä syykuussa 24 211 henkilöä, mikä oli 2 % edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti on kuitenkin selvästi hidastunut kuluvan vuoden aikana. 

Talouden kasvu ei ole vielä näkynyt työllisyysluvuissa. Palkkatuloja saaneiden helsinkiläisten määrä on pysynyt ennallaan, mutta työttömyysetuutta saaneiden määrä kasvaa edelleen. Tämä vuonna julkaistuissa talousennusteissa bruttokansantuotteen ennusteita on korjattu ylöspäin, mutta työllisyyteen ja erityisesti työttömien määrään liittyviä ennusteita on alennettu. Valtakunnallisesti työttömien määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2028 mennessä vain hieman ja pysyvän tällöinkin noin vuoden 2025 tasolla. 

Toiminnan tavoitteiden toteuman ennuste

Yhdeksän kuukauden toteuman perusteella työllisyyspalvelujen toiminnan tavoitteet tulevat toteutumaan vuonna 2026 vain osittain. Kuudesta tavoitteesta yhden ennakoidaan toteutuvan ja neljän jäävän toteutumatta. Tuottavuustavoite on saavutettu jo syyskuun loppuun mennessä. Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy
-tavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida seurantatiedon puuttumisen vuoksi.  Työllisyyspalvelujen toiminnan tavoitteiden saavuttamiselle ratkaisevaa on työvoiman kysyntä, joka ei ole tukenut tavoitteiden saavuttamista.

Sitovat toiminnan tavoitteet

Työllisyyspalveluille on asetettu vuoden 2026 talousarviossa kaksi sitovaa toiminnan tavoitetta.

Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme kasvaa

Toiminnan lähtökohtana on henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen. Tavoitteen mittari kuvaa työnhakija-asiakkaiden kokemusta siitä, ovatko saadut palvelut edistäneet heidän valmiuttaan työllistyä. Tammi–syyskuun toteuma oli 3,1 asteikolla 1–5, kun koko vuoden keskiarvon tavoitearvo on 3,8. Asiakkaiden kokemus on pysynyt vuoden aikana melko tasaisena ja alkuvuoteen verrattuna näkyy vain lievää paranemista. Samanaikaisesti palautteen mukaan työnhakijoiden tyytyväisyys asioinnin sujuvuuteen, käsittelyn nopeuteen ja asiakkaan tarpeiden huomioimiseen on vahvistunut.  Yhteisten palveluprosessien käyttö on yhdenmukaistanut ja myös parantanut palvelun oikea-aikaisuutta. Yhtenäisen ja tavoitteellisen palvelun vaikutus siis tulee arvion mukaan näkymään parantuneena asiakaskokemuksesta. Käyttöönotettavat palvelun ajanvarausta ja yhteydenpitoa helpottavat ratkaisut sekä avautuva Itiksen toimipaikka tulevat arvion mukaan vahvistamaan kokemusta saadusta palvelusta vielä loppuvuoden 2026 aikana. Tammi–syyskuun toteuman perusteella koko vuoden tavoitetason saavuttaminen on käytännössä mahdotonta, joten ennusteen mukaan tavoite jää toteutumatta.

Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy

Tavoitteen mittarina on työntekijöiden työnantajan suositteluindeksi, jonka vuoden 2026 Kunta10-tuloksen tulee ylittää vuoden 2025 Fiilari-kyselyn tulos. Toteumaa seurataan kerran vuodessa osana Kunta10-henkilöstökyselyä, eikä vuoden 2026 tuloksia toistaiseksi ole vielä julkaistu. Työllisyyspalveluissa on käynnissä useita henkilöstön pysyvyyttä ja työnantajavetovoimaa vahvistavia toimia. Keskeinen pitemmän aikavälin toimenpide on ollut yhdessä henkilöstön kanssa sovittu työ- ja toimintakulttuuri. Myös yksittäiset työntekoa helpottavat ratkaisut tukevat parempaa henkilöstökokemusta. Syksyn 2026 aikana on aloitettu työnantajien ServiceNow-palvelualusta kehittäminen, joka tulee parantamaan asiakkuudenhallintaa, mutta vaikutukset realisoituvat pääosin vuonna 2027. Tavoitteen saavuttaminen Q3- tilanteessa on edelleen mahdollista, vaikka seurantatietoa tavoitteesta ei ole käytettävissä.

Muut toiminnan tavoitteet

Työllisyyspalveluille on asetettu vuodelle 2026 neljä muuta toiminnan tavoitetta. Q3-ennusteen mukaan tuottavuustavoite toteutuu ja kolme muuta toiminnan tavoitetta jäävät toteutumatta.

Tuottavuutemme paranee Tavoitteen saavuttamista mitataan niiden yksityisten työnantajien määrällä, joille on myönnetty Helsinki-lisää vuonna 2026. Tavoitteena on 30 prosentin kasvu vuoden 2025 toteumaan verrattuna. Helsinki-lisällä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia työttömien työllisyyteen myös tukijakson päätyttyä, joten tuen tarkoituksenmukaisella käytöllä on yhteys työllisyyspalvelujen tuottavuuteen. Syyskuun loppuun mennessä Helsinki-lisää oli saanut 392 eri työnantajaa. Vuositavoite on jo saavutettu, ja tavoitteen toteutumisennuste on siten myönteinen. Tuottavuutta tukevat myös asiantuntijoiden työtä helpottavien työkalujen käyttöönotto ja asiakaspalvelua yhtenäistävät työllistämisen ydinprosessit. Palvelujen kohdentamista kehitetään erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa, jolla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja siten edistämään palvelun tuloksellisuutta.Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa 

Tavoitteena on, että työnhakija-asiakkaat työllistyvät nopeasti tai pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin siten, että työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Mittarina seurataan virtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen. Tammi–syyskuun kuukausiarvojen keskiarvo oli 64,8 prosenttia, kun koko vuoden tavoitearvo on enintään 59,0 prosenttia. Virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen on Helsingissä ollut koko maan tasoa korkeampi, vaikka mittari on vuoden aikana parantunut valtakunnallisesti eniten. Työttömyyden pitkittymistä ehkäistään työllistymistä edistävien palvelujen käytöllä. Viime vuodesta palvelujen käyttö onkin kasvanut keskimäärin noin 10- 17 prosenttia ja esimerkiksi työvoimakoulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut lähes 40 prosenttia. Palvelujen käytön laajentamista tukevat myös uudet käyttöönotettavat ostopalvelut. Loppuvuoden työvoiman kysynnän kasvu ei kuitenkaan tue tavoitteen saavuttamista etenkin kun työttömien määrä on edelleen hieman kasvanut viime vuodesta. Syyskuun lopun eli Q3-ennusteen mukaan tavoite jää toteutumatta.

Merkittävässä työttömyysriskissä olevien työllisten tai työvoiman ulkopuolella olevien työttömyyden ehkäisy 

Tavoitteena on saavuttaa vaikuttaviksi ennakoitujen palvelujen kautta vähintään 24 000 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä vuoden 2026 aikana. Syyskuun loppuun mennessä tavoitettuja oli noin 13 500, mikä on noin 600 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakoivalla asiakaspalvelulla pyritään tavoittamaan erityisesti valmistumassa olevat ja muut työttömyysriskissä olevat asiakkaat jo ennen työnhakijaksi rekisteröitymistä. Syksyllä kolmella alueella aloittaneet naapurustoallianssit ehkäisevät syrjäytymistä ja vahvistavat työ- ja opintopolkuja. Niiden arvioidaan tavoittavan kahden vuoden aikana jopa 8 000 helsinkiläistä, mutta vaikutukset realisoituvat laajemmin vasta vuodesta 2027 alkaen. Allianssien ohella Ohjaamo-palvelun siirtyminen uusiin tiloihin tukee nuorten palvelujen saavutettavuutta. Käynnissä olevat palvelut ja uudet toimenpiteet parantavat tavoitteen saavuttamisen mahdollisuuksia, mutta niiden vaikutus ei Q3-ennusteen mukaan riitä vuoden 2026 tavoitetason saavuttamiseen. Tavoitteen ennakoidaan jäävän toteutumatta.

Pitkäaikaistyöttömyys Helsingissä vähenee suhteessa perusuraanTavoitteena on vähentää 300–399 päivää, 400–699 päivää ja vähintään 700 päivää työttömyysetuutta saaneiden pitkäaikaistyöttömien määrää kussakin ryhmässä 15 prosenttia suhteessa perusuraan. Perusura kuvaa etuusryhmien ennakoitua kehitystä ilman työllisyyspalvelujen toiminnan vaikutusta. Pitkään työttömänä olleiden tilanteeseen vastataan pitkäjänteisellä asiakastyöllä ja asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavilla palveluilla. Asiakasryhmälle on suunnattu tukea työhön pääsemiseksi, kuten valmennuspalveluita ja sijoita ja valmenna -työhönvalmennus. Työllisyyspalvelut toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Kelan kanssa yhteispalvelua erityisesti tilanteessa, jossa asiakkaalla on pitkittyneen työttömyyden taustalla monialaisen yhteispalvelun tarve. Syyskuussa kunnan osarahoittaman työttömyysturvan saajia oli palvelusta ja erillistoimista huolimatta noin 3 900 enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä noin 39 600 henkilöä. Helsingin toteuma eri etuusryhmiin kuuluvien työttömien määrässä vastaa keskeisiltä osin perusuran ennustetta ja verrokkikuntien kehitystä, eikä tavoiteltua vaikutusta eri etuusryhmiin ei ole havaittavissa. Työvoiman kysynnän voimakaskin paraneminen vaikuttaisi pitkään työttömänä olleiden tilanteeseen hitaasti, eikä tällaista ole arvion mukaan loppuvuonna enää toteutumassa. Kolmen ensimmäisen neljänneksen toteuman ja nykyisen työllisyystilanteen perusteella tavoitteen voi ennakoida jäävän toteutumatta.

Merkittävimmät riskit

Kaupunginvaltuuston 1.11.2023 (250 §) hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti liikelaitokset raportoivat osana normaalia talouden ja toiminnan raportointia myös merkittävimmistä riskeistään, niiden hallinnasta ja hallintatoimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Työllisyyspalvelut seuraavat omaa toimintaa ja tavoitteita uhkaavia riskejä kaupunkiyhteisessä riskienhallintajärjestelmässä.

Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 03.11.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §